Muistoissa: Valveuni - virtuaalihevonen
k. 02.11.2017

NimiValveuni LempinimiEnni
Rek.nroVH16-018-0512 Synt.päivä ja ikä10.02.2016, 22v
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, tamma Säkäkorkeus ja väri154 cm, rn
KoulutustasoHe A, 100cm, Helppo, Noviisi PainotusYleispainotus
KasvattajaSusiraja Omistajatvisha (VRL-01671)


© VRL-01811

Saavutukset

Yleislaatuarvostelun tilaisuus 30.11.2016
33 + 31 + 17 + 14 + 5 = 93p, YLA2

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.11.2016
8 + 40 + 25 + 20 + 15 = 108p, KRJ-I

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.12.2016
7,5 + 41 + 25 + 22 + 15 = 110,5p, ERJ-I

Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 25.11.2016
7,5 + 40 + 22 + 22 + 15 = 106,5p, KERJ-I

Valjakkoajojaoksen laatuarvostelu 30.11.2016
9 + 40 + 23,75 + 20 + 15 = 107,75p, VVJ-I

Suomenhevosten laatuarvostelu 30.11.2017
13 + 24 + 25 + 25 + 20 = 107p, SLA-I*

Suomenhevostammojen kantakirjatilaisuus 20.04.2016
21 + 20 + 19 + 19 = 79p, KTK-II

Luonne

Valveuni, eli tutummin Enni, on sarjaa niitä hevosia, joilta on jäänyt viimeiset aivosolut kehittymättä emän vatsassa ollessaan, jonka vuoksi pään sisällä ei liiku juuri yhtään mitään. Tamma on luonteeltaan siis kirjaimellisesti tyhmä, mutta kiltti, se ei ymmärrä maailman menosta mitään, eikä se siksi ole ikinä mistään täysin perillä. Toisaalta Ennin hölmö luonne tekee siitä ihanan persoonallisen, mutta toisaalta, kun se vain hönöttää 24/7, ei sen kanssa mitkään asiat tapahdu nopeasti ja helpolla. Suurin sääli kuitenkin on se, että Enni on ulkokuorestaan niin kaunis ja hyvärakenteinen hevonen, joten olisihan tämänmoisesta tammasta odottanut hienoluontoista ja varmajalkaista tallaajaa. Mutta minkäs hevonen luonteelleen mitään voi.

Hoidettaessa tamma yleensä vain tönöttää aloillaan ja ihmettelee silmät suurina hoitajansa toimia. Enni kannattaa kuitenkin varuiksi sitoa kiinni hoitotoimenpiteiden ajaksi, sillä koskaan ei voi tietää, että mitä se keksii ja milloin se lähtee omille teilleen. Kiinni ollessa harjaaminen, kavioiden puhdistus ja muu vastaava on kohtuullisen helppoa, vaikkakin tamman on pakko haistella ja maistella kaikki karsinaan tuotavat harjat ja muut varusteet. Varustaessa, etenkin satuloidessa, Enni on vähän arvaamaton, välillä se saattaa hypähtää ns. alta karkuun ja välillä ei taas hievahdakaan satulaa selkään laitettaessa. Suitsiessa tamma ottaa puolestaan kuolaimet nätisti suuhunsa, tosin niitäkin heti hirmuisesti maiskutellen. Taluttaessa Enni on kova jumimaan ja ihmettelemään matkanvarrella näkyviä asioita, mutta yleisesti ottaen se tulee suhkot nätisti napakan hoitajan perässä.

Ratsastaessa Enni on toooodella hitaasti lämpenevää sorttia, jonka lisäksi ikuinen ja ainainen ongelma on sen puutteellinen keskittymiskyky. Kun ensimmäistä kertaa tämän hevosen selkään nousee, tuntee todellakin olevansa jonkun aasin selässä, joka ei osaa kuin kävellä eteenpäin. Näin ollen Enni vaatii selkäänsä taitavan ratsastajan, joka jaksaa työstää sitä pitkäpinnaisesti, eikä anna periksi sen haahuiluja kentällä. Vähitellen lämmitessään kuoriutuu Ennistä oikein passeli ja monipuolinen ratsu, joka tekee töitä hyvällä motivaatiolla ja miellyttämishalulla. Lisäksi tamma kuuntelee tällöin ohjeita todella hyvin ja liikkuu tahdikkaasti eteenpäin, reagoiden erityisesti ratsastajan pohkeeseen herkästi. Mainittakoon vielä huonona puolena, ettei Enni ole mikään maailman varmin ratsu, sillä se osaa yllättää ratsastajansa yllättävillä pukeilla tai vihreitä miehiä kentäreunalta karkuun juosten.

Kouluratsastus ja Enni voi tuntua alkuun hyvinkin toivottomalta yhdistelmältä, sillä tammaan on alkutunnista vaikea saada minkäänlaista kontaktia. Lisäksi kun Ennin vauhti ei päätä huimaa, on edessä äärimmäisen kovaa työskentelyä hiki otsalla. Huolelliset avut ohjasta ja reipas pohje saa kuitenkin Ennin vähitellen hereille, jolloin se alkaa liikkumaan hyvässä ryhdissä eteen, kantaen itsensä kauniisti. Tähän pisteeseen päästessä helppo A tasoinen tamma taittaa vaivatta esimerkiksi avot, sulut, lisätyt askellajit sekä laukanvaihdot ainakin käynnin kautta. Enni omaa todella kauniit liikkeet, jonka vuoksi se on parhaimmillaan juurikin esimerkiksi mainituissa lisätyissä askellajeissa, joissa se saa esittää isoa liikettään. Puolestaan pienet ajatusta vaativat tehtävät ovat tammalle huomattavasti vaikeampia, sillä niihin tarvitaan taas enemmän päätä, jota tällä hevosella ei tunnetusti ole.

Esteillä ratsastajan kannattaa muistaa Ennin kanssa ennen kaikkea huumori, sillä Enni ei ole mikään maailman terävin estehevonen. Tamma ei yleensä ensimmäisillä hypyillä ymmärrä yhtään mitä tältä halutaan, jonka vuoksi se usein tyytyy juoksemaan esteiden lävitse, tietysti puomeihin kompuroiden. Enni vaatii siis paljon toistoja, jotta sen saa rehellisesti hyppäämään ja oikeasti nostamaan niitä jalkoja. Vauhtiin päästessään tammaa ei tosin pysäytä enää mikään, jolloin rataesteet ylittyvät vaivattomasti ja ketterästi metrin korkeudella asti, ja sitäkin suurempia varmasti hölmöyttään yrittäisi hypätä jos vain tarvitsisi. Enni tarvitsee usein ratsastajaltaan apuja hyvän ponnistuspaikan löytämiseen, jonka vuoksi selässä on oltava hereillä koko ajan. Myös maasto- ja erikoisesteet ylittyvät Ennin kanssa kohtalaisen hyvin, tosin usein alkuun se tuppaa kyttäilemään niitä ja vähän jopa pelkäämään.

Valjakossa tamma on yllättävänkin hyvä ohjattava, se toimii todella pienillä avuilla ja on ketterä tarkkuusosuuksillakin. Ei tosin ole mikään yllätys, että hyväliikkeinen Enni on parhaimmillaan koulu-osuuksilla, joissa se liikkuu tahdikkaasti apuja kuunnellen eteenpäin. Kestävyyskoe ei sen sijaan kuulu Ennin parhaimmistoon, sillä sen lihaksisto ei ole etenkään haastavilla osuuksilla siihen täysin sopiva. Muutoin tamma itse kyllä tykkää valjakkotehtävistä, tosin parivaljakossa se ei täysin toimi, sillä se alkaa herkästi hermostumaan ja kisaamaan rinnakkaistoveriaan vastaan.

Kilpailuissa Enni on vähän tohelo, se ikään kuin käy täysillä kierroksilla, mutta silti lamaantuneena tönöttää aloillaan. Matkat kilpapaikoille sujuvat tamman kanssa vaihtelevalla menestyksellä, sillä välillä Enni pistää shown pystyyn lastauksessa, mutta välillä se taas kävelee koppiin oikein mielellään. Kilpapaikalle saavuttaessa alkaa sitten pään pyörittely ja mitä kummallisempien asioiden "säikkyminen", jonka vuoksi narun toisessa päässä saa olla ihan jämäkkänä. Lämmittelyyn on syytä suunnata hyvissä ajoin ennen radalle siirtymistä, jotta Ennin saa keskittymään ja kuuntelemaan edes joten kuten ratsastajan apuja. Yleisesti tamma ei ole mikään loistokkain kilpahevonen, jonka vuoksi ei kannata odottaa sitä ensimmäistä palkintoa jokaisen startin jälkeen. Enni on kuitenkin joissain kilpailuissa väläyttänyt hienoja suorituksia, jonka myötä olemme saaneet hyvän määrän sijoituksia kasaan.

Sukulaiset

i Tervalan Leonart
sh-o, rt, 156cm
YLA1, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I
ii Lanselot evm
sh-o, rt, 158cm
iii Viikari-Poika evm
sh-o, rt, 159cm
iie Kekrin Leonia evm
sh-t, rt, 160cm
ie Tervalan Viia evm
sh-t, rt, 149cm
iei Timitrius evm
sh-o, rn, 152cm
iee Tervalan Viljakukka evm
sh-t, rt, 150cm
e Selkouni
sph-t, rn, 145cm
KRJ-I, ERJ-I, SLA-I, KTK-II
ei Selkokieli evm
sph-o, vrn, 147cm
eii Selkäsauna evm
sph-o, rnkm, 148cm
eie Satakieli evm
sph-t, rn, 145cm
ee Surumieli evm
sph-t, rn, 144cm
eei Puolimieli evm
sph-o, rn, 146cm
eee Surunmurtama evm
sh-t, rn, 143cm

ii. Lanselot on upean kilpa- ja näyttelyuran kolunnut hevonen, joka nytemmin viettelee jo ansaittuja eläkepäiviään. Nuoresta hevosesta lähtien Lanselot on kilpaillut menestyksekkäästi koulu- ja esteratsastuksen parissa, voittaen jos jonkinmoista cupia ja tapahtumaa. Helppo A, 100cm tasoinen ori on lisäksi ollut satunnainen näky kenttäratsastuskilpailuissakin helpoissa luokissa, jossa se ei tosin mitään mainittavaa saavuttanut. Mittavan kilpauran ohella hyvärakenteinen Lanselot on pärjännyt näyttelykehissä, ollen monen monta kertaa BIS-sijalla saakka. Tiettävästi oria ei tosin ole kantakirjattu, vaikka siihen varmasti mahdollisuus olisi ollut. Väritykseltään Lanselot on rautias, tosin nyt vanhemmiten jo ennemminkin harmaa, ja säkäkorkeutta siltä löytyy vajaat 158cm. Luonteeltaan Lanselot on aina ollut ratsastassa tasaisen varma ja taitava, mutta käsiteltäessä se omaa vahvaa tahtoa ja itsepäisyyttä, eikä siten sovellu kaikkien hoidokiksi. Hieno kilparatsu oli tietenkin myös kysytty jalostuskäyttöön, jonka vuoksi Lanselot pääsi astumaan liki 20 tammaa. Jälkeläisilleen Lanselot periytti erityisesti hienoa hyppytyyliään sekä rautiasta väritystään. 17 vuoden iässä ori loukkaantui, jonka myötä se jäi olohevoseksi.

iii. Viikari-Poika syntyi aikansa hienoimpaan suomenhevossiittolaan, jonne se jäi asumaan jalostusorin viran toivossa. Luonteeltaan Viikari oli nimensä mukaisesti melkoinen luonnonlapsi, joka toi vauhtia ja vaarallisia tilanteita hoitajiensa arkeen. Orista kehittyi oikein hyvärakenteinen, raamikas hevonen ja väritykseltään se oli rautias kera tähtipään ja säkäkorkeutta se omasi noin 159cm. Parin vuoden ikäisenä Viikari astui muutamat suomenhevostammat, mutta yhtäkkiä neljän vuoden kieppeillä sen kiinnostus tammoihin katosi. Tällöin ori ei suostunut astumaan enää yhtäkään tammaa. Alla oli 12 jälkeläistä, joille Viikari periytti rautiasta väritystään ja tähtipäätään. Viiden vuoden iässä Viikari muutti uuteen kotiin, jossa se ruunattiin ja ratsukoulutettiin kouluratsastuken pariin. Vanhemmalla iällä oria nähtiin kilpakentillä saakka, pääsääntöisesti helppo A luokassa. Mittavaa menestystä Viikari ei ratsunurallaan saavuttanut, vaikkakin satunnaisia voittoja se keräsi. Tiettävästi ori alkoi oireilla vanhemmiten jalkojaan, jonka vuoksi se pistettiin heti oireiden pahentuessa 18 vuoden iässä monttuun.

iie. Kekrin Leonia oli luonteeltaan kerrassaan hyväsydäminen ja rauhallinen tamma, joka omasi lehmän hermot. Leonia syntyi pienen perheen hoiviin, jossa perheen lapset ratsukouluttivat tammasta itselleen hyvän maastoratsun, joten se sopi myös aloittelijoiden käsiin. Seitsemän vuotta tamma asui kyseisen perheen omistuksessa, kunnes se myytiin yksityiseen käyttöön kilparatsastajalle. Alkoi uusi ratsukoulutus, jonka tuloksena Leonia kisasi vuotta myöhemmin helppo B luokkia sekä 100 rataesteitä. Molemmista lajeista Leonia niitti menestystä hyvin, mutta ehdottomasti parhaimmillaan se oli esteillä. Leonia omasi nimittäin erittäin hyvän hyppytyylin, eikä se aristellut minkäänlaisia esteitä. Kilpauransa ohella Leonia sai yhden jälkeläisen, Lanselotin, jolle tamma periytti hyvää liikettään kilparadoille. Väritykseltään Leonia oli rautias, omaten kaikissa neljässä jalassa pitkät sukat. Säkäkorkeutta sillä oli 160cm, joten mikään pieni tamma se ei ollut. Leonia eli saman omistajan hoivissa elämänsä loppuun saakka, päästen kunnioitettavaan 26 vuoden ikään asti, kunnes lopetettiin vanhuuden oireisiin.

ie. Tervalan Viia on Leonartin tapaan Tervalan tilan kasvattama suomenhevostamma, joka on ollut koko elämänsä ajan siitostammana. Nuorena Viiaa nähtiin aktiivisesti kilpailemassa monien eri lajien parissa, niin koulu- ja esteratsastuksen merkeissä, kuin myös kentäratsastuksen ja valjakkoajojen. Jokaisessa lajissa tamma pärjäsi kohtuullisen hyvin, keräten sijoituksia erityisesti valjakkoajojen parissa vaativissa luokissa. Luonteeltaan Viia on nuoresta pitäen ollut hieman itsepäinen, tai pikemminkin vain tammamainen, joka tuntee oman arvonsa. Siksi sen kanssa työskentely on aina vaatinut paljon töitä, eikä takapakeilta ole missään vaiheessa vältytty. Muutamia vuosia kestäneen kilpauran jälkeen tarvittavat näytöt oli kasassa, jonka myötä Viia jäi täysipäiväiseen jalostuskäyttöön. Se teki ennen eläkeikää seitsemän jälkeläistä, joille kaikille se periytti vauhdikasta luonnettaan. Väritykseltään Viia on rautias ja säkäkorkeutta siltä löytyy vajaat 149cm, hipoen siis pienhevosen mittoja. Rakenteellisesti tamma ei ole kaunein mahdollinen koska sillä on todella lyhyet jalat ja rakenteeseen verrattuna pieni pää. Nytemmin 22-vuotias Viia viettelee siis rauhallisia eläkepäiviään Tervalan tilalla muiden eläketammojen kanssa.

iei. Timitrius oli hieman tuntemattomampi ori, joka eli normaalin harrasteratsun elämän. Nuorempana ori vaihtoi tiuhaan tahtiin kotia, sillä kukaan ei saanut siihen niin vahvaa kontaktia, että olisi saanut sitä koulutettua. Timitrius ei ollut nimittäin mikään helppoluontoinen ori, se saattoi surutta purra hoitajaansa tai lähteä lätkimään taluttaessa jos sille käänsi selkänsä. Vanhemmiten ori kuitenkin saatiin niin ratsukoulutettua kuin myös opetettua ajolle, jonka myötä sitä nähtiin muutamissa helpoissa koulu- ja ravikilpailuissa. Menestystä Timitrius ei lyhyellä urallaan juurikaan saavuttanut, sillä kilpailut olivat muutenkin ikään kuin hupia ja ajanvietettä omistajalle. Väritykseltään ori oli hieno ruunikko, sillä oli molemmissa takajaloissa liki polveen ulottuvat sukat ja päässä tähti. Säkäkorkeutta Timitrius puolestaan omasi 152cm, eikä sillä hassumpi rakennekaan ollut. Oria ei suunniteltu missään vaiheessa käytettäväksi jalostukseen, mutta pienen sattuman kautta Timitrius astui kaksi tammaa Tervalan tilalta. Näille kahdelle tammajälkeläiselle ori periytti eritoten himpun verran haastavaa luonnettaan. Timitrius lopetettiin ikävän, pitkään vaivanneen suolistosairauden vuoksi 21 vuoden iässä.

iee. Tervalan Viljakukka oli myös Tervalan tilan kasvatteja, tosin se myytiin heti varsana uuteen tavoitteelliseen kotiin. Nuorena Kukka ratsukoulutettiin helppo B/80cm tasolle, joiden parissa sitä nähtiin ratsastuskilpailuissa saakka. Tamma omasi todella tyylikkäät ja hienot liikkeet, jonka myötä se menestyi erityisesti koulukilpailujen parissa. Kilpauran ohella omistaja halusi teetättää Kukalla muutamat jälkeläiset, joten tammasta tehtiin liisinkisopimus Tervalan tilalle. Näin ollen Kukka sai kasvattajansa hoivissa kolme jälkeläistä, kaksi tammaa ja yhden orivarsan. Varsoilleen tamma periytti hienoa liikettään sekä kilpakykyistä luonnettaan. Ihmisten käsiteltäessä Kukka oli heitä kunnioittava ja kiltti, mutta ratsastaessa se oli puolestaan hieman haastavampi tapaus, eikä siten antanut mitään ilmaiseksi. Vanhemmalla iällä rautiasta, 150 senttistä Kukkaa nähtiin myös muutamissa näyttelykehissä, eikä sillä niiden parissa yhtään hassummin mennytkään. Kukka menehtyi äkillisesti kotilaitumellaan, mitä ilmeisemmin sydänkohtaukseen, 24 vuoden ikäisenä.

ei. Selkokieli on kouluratsastuspainotteinen, 147cm korkea, vaaleanruunikko suomenpienhevos-ori joka kilpaili eläkkeelle jääntiinsä saakka erittäin aktiivisesti omassa painotuslajissaan. Ori myös menestyi kouluratsastuksessa erittäin hyvin ja sen vuoksi Selkokieli palkittiinkin jo 11-vuoden iässä kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla. Kun ori myös kantakirjattiin ensimäisellä palkinnolla, alkoi jalostuskyselyitä tulla joka suunnasta ja jälkeläisiä tämä herra onkin kerennyt saamaan elämänsä aikana yhteensä kaksikymmentäkolme kappaletta. Jälkeläisiä kumminkaan ei ole kuulemma tulossa lisää, vaan nyt Selkokieli saa keskittyä leppoisiin eläkepäiviin.

eii. Selkäsauna oli 148cm korkea, ruunikonkimo, kouluratsastuspainotteinen suomenpienhevos-ori jonka kilpailutahti oli valitettavasti liian tiheä orin kuntoon nähden. Ori nimittäin rikkoi jalkansa jo 13-vuoden iässä niin pahasti ettei ratsastamisesta voinut enää haaveillakaan ja niinpä Selkäsauna siirtyi täysipäiväiseen jalostuskäyttöön sen jälkeen. Jälkeläisiä tämä hieno ori saikin yhteensä kolmekymmentä kappaletta, jotka kaikki ovat pärjänneet enemmän tai vähemmän hyvin isänsä painotuslajissa.

eie. Satakieli oli 145cm korkea, ruunikko suomenpienhevos-tamma, jonka painotuslaji oli kouluratsastus. Vaikka tamman kanssa kisattiin erittäin paljon, ei sijoituksia saatika voittoja tullut läheskään niin paljoa kuin Satakielen omistaja olisi toivonut. Loppujen lopuksi tamma myytiinkin eräälle aloittelevalle harrastajalle opetusratsuksi ja uuden omistajan omistajuudessa Satakieli sai yhden jälkeläisen jatkamaan sukuansa. Uuden omistajan mielestä tamman lempeä luonne oli yksinään hyvä syy varsottaa Satakieltä.

ee. Surumieli on kouluratsastuspainotteinen, nykyisin jo kilpailueläkeellä oleva, 144cm korkea, ruunikko suomenpienhevos-tamma. Ennen kilpailueläkkeelle jääntiä Surumielellä kilpailtiin kumminkin kohtuullisen paljon ja kaiken lisäksi vielä hyvällä menestyksellä. Surumieli on kantakirjattu toisella palkinnolla ja palkittu kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla. Huikean menestyksensä lisäksi tämä tamma omistaa myös mitä lempeimmän ja kilteimmän luonteen ja sen vuoksi ihastuttaakin melkein kaikki sen tavanneet. Jälkeläisiä Surumielellä on tällä hetkellä viisi kappaletta ja vain aika näyttää kerkeääkö kilpailueläkkeen aikana tulla vielä muutama jälkeläinen lisää ennen kuin aika jättää tammasta.

eei. Puolimieli oli kouluratsastuspainotteinen, ruunikko, 146cm korkea suomenpienhevos-ori jonka menestys ei ollut päätähuimaavaa, mutta jonka rakenne ja ulkonäkö ylipäänsä oli erittäin komea ja rodunomainen. Puolimielen ulkonäköä ihastelikin lähes kaikki rodun parissa pyörivät ja ori kantakirjattiinkin elämänsä aikana ensimäisellä palkinnolla. Kysyntä suomenpienhevos-jalostukseen oli todella suurta juurikin tuon rodunomaisen ja komean ulkonäön vuoksi ja jälkeläisiä tämä ori kerkesikin saamaan elämänsä aikana yhteensä kolmekymmentäviisi kappaletta.

eee. Surunmurtama oli ruunikko, 143cm korkea suomenpienhevos-tamma jolla ei ikinä kerennyt olemaan varsinaista painotuslajia vaan jonka kanssa kisattiin aina sitä mikä milloinkin tuntui omistajasta parhaalta ja mihin kisoihin Surunmurtama muistettiin ilmoittaa. Vaikka lajit joissa tammalla kilpailtiin olivatkin hyvin sekalaisia, tuli sijoituksia kumminkin ihan sievoinen kasa kerättyä vähän joka lajista. Jälkeläisiä Surunmurtama sai yhteensä kuusi kappaletta, jotka lähes kaikki ovat painottuneet eri lajeihin.
Emän puolen © Meow

Jälkeläiset

s. 11.04.2016, t. Mörkövaaran Enneuni (i. Kuuralehdon Muskari) omistaja: Ireth
s. 02.05.2016, t. Mörkövaaran Vanilla (i. Runon Hurmori) omistaja: Mörkövaara
s. 10.06.2016, o. Mörkövaaran Uniriepu (i. Erkinheimon Ylpeys) omistaja: Jannica
s. 02.07.2016, t. Mörkövaaran Uneton (i. Mörkövaaran Pinsentti) omistaja: VP
s. 05.10.2016, t. Mörkövaaran Valeriaana (i. Kanervarannan Sahrami) omistaja: Meiju K.

Kisakalenteri - sijoituksia KRJ 42, ERJ 42, KERJ 42, VVJ 42, VSR 5 kpl

01.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
02.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/50
02.03.16, KRJ (kutsu), Helppo C, 04/40
02.03.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/40
03.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
03.03.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/50
04.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
06.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
06.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
07.03.16, KRJ (kutsu), Helppo C, 01/40
07.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
07.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
10.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
11.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
11.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
12.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
13.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
20.03.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/30
15.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
18.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
22.03.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/30
22.03.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/50
23.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/50
23.03.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/30
24.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/50
25.03.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/30
25.03.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/30
27.03.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/50
29.03.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/30
29.03.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/50
31.03.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
02.04.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/40
03.04.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
05.04.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
07.04.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
08.04.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
09.04.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
11.04.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/40
13.04.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
14.04.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/40
17.04.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
19.04.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40

01.03.16, KERJ (kutsu), Helppo, 03/50
03.03.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/50
08.03.16, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
08.03.16, KERJ (kutsu), Helppo, 01/50
09.03.16, KERJ (kutsu), Helppo, 07/50
20.03.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/37
24.03.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
02.04.16, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
06.04.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
06.04.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
08.04.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/40
09.04.16, KERJ (kutsu), Helppo, 06/40
12.04.16, KERJ (kutsu), Helppo, 03/40
16.04.16, KERJ (kutsu), Helppo, 03/28
18.04.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/28
04.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/34
06.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/40
07.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
13.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 03/22
14.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
15.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/22
07.03.16, ERJ (kutsu), 100cm, 02/50
07.03.16, ERJ (kutsu), 90cm, 02/30
08.03.16, ERJ (kutsu), 90cm, 04/30
09.03.16, ERJ (kutsu), 100cm, 03/50
11.03.16, ERJ (kutsu), 90cm, 04/30
12.03.16, ERJ (kutsu), 90cm, 05/28
15.03.16, ERJ (kutsu), 90cm, 03/30
17.03.16, ERJ (kutsu), 90cm, 02/28
17.03.16, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
18.03.16, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
19.03.16, ERJ (kutsu), 90cm, 01/28
20.03.16, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
22.03.16, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
23.03.16, ERJ (kutsu), 90cm, 01/40
23.03.16, ERJ (kutsu), 100cm, 06/50
25.03.16, ERJ (kutsu), 100cm, 02/50
26.03.16, ERJ (kutsu), 90cm, 03/50
28.03.16, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
01.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
01.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
02.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
04.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
03.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
03.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
04.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
05.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
05.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
06.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
07.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
09.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
09.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
11.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
11.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
12.04.16, ERJ (kutsu), 90cm, 03/30
13.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
17.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
19.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
23.04.16, ERJ (kutsu), 90cm, 03/40
24.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
25.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
26.04.16, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
30.04.16, ERJ CUP (kutsu), 100cm, 23/235

16.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
20.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 03/22
24.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
27.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 01/40
30.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
03.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 01/44
04.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/60
06.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/60
07.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/60
10.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/18
12.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/28
22.07.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
23.07.16, KERJ (kutsu), Helppo, 01/40
23.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/35
24.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 01/38
24.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 01/35
25.07.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
10.08.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
17.08.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
18.08.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
22.08.16, KERJ (kutsu), Helppo, 01/30
02.03.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/30
06.03.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 06/40
07.04.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 05/30
10.03.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/30
18.03.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/21
20.03.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/30
21.03.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 06/40
24.03.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/30
27.03.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 06/40
30.03.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/30
04.04.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/40
08.04.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/30
10.04.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/30
12.04.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/40
14.04.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/40
16.04.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 05/30
19.04.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/30
24.04.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/40
02.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 05/40
04.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/40
05.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/40
07.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/60
10.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/40
12.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/30
12.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/28
12.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 05/26
16.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/26
17.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/26
18.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 05/28
18.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/30
21.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/40
22.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/40
24.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi koulukoe, 02/30
02.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/37
04.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/30
07.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/30
08.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 05/40
09.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/30
10.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/30
12.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi koulukoe, 03/45
14.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi tarkkuuskoe, 05/44
16.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi tarkkuuskoe, 06/44

31.07.16, VSR CUP (kutsu), 100cm, 08/91
31.08.16, VSR CUP (kutsu), Noviisi yhdist, 02/12
30.09.16, VSR CUP (kutsu), Helppo B, 01/132
30.11.16, VSR CUP (kutsu), Helppo B, 07/131
31.12.16, VSR CUP (kutsu), Helppo, 03/74

22.03.16, VSN (Mörkövaara), RCH
27.03.16, NJ (Huvitutti), irtoSERT

Valmennukset ja päiväkirja

01.11.2016
Niin vain syksykin on saatu päätökseen, tänään Mörkövaarassa nimittäin satoi ensilumi. Pienen pakkasen ja lumen johdosta hevoset ovat käyneet viime päivinä vähän kierroksilla, mukaan lukien Enni. Aamulla tarhaan päästessään oli tammalla riemu irti, se kirjaimellisesti hyppi ja pomppi, ja laukasi tarhaansa päättömänä ympäri muutaman tarhakaverin kanssa. Sitä menoa ja meininkiä oli kyllä super ihanaa seurata, tosin ratsastamaan ei kyllä tehnyt mieli, heh. Marraskuu on meille Ennin kanssa lisäksi sikäli hieno, että tamma pääsee näyttäytymään laatuarvosteluihin. Olen ilmoittanut tamman mukaan koulu- ja valjakkojaosten laatiksiin, sekä tarkoituksena olisi mennä vielä tässä kuussa yleislaatuarvosteluun. Enni on kyllä kaikin puolin valmis tuleviin koitoksiin, joten tulokset riippuvat pitkälti siitä, tykkäävätkö tuomarit Ennistä vai ei. Toki haluan tamman kanssa parhaimpiin palkintoihin tähdätä, mutta tiedä sitten, onko se esimerkiksi valjakkolaatiksessa edes mahdollinen. Talven mittaan Enni pääsee vielä käymään myös este- ja kenttälaatiksissa, jos vain suunnitelmat menee kaikkien kanssa yksiin. Toivotaan, että tamma menestyy hyvin laatiksissa, jotta mamma voisi olla siitä tooodella ylpeä.

02.10.2016 Estevalmennus, valmentajana Essi
Tänään sain valmennettavakseni tvishan ja tämän suomenhevostamman Ennin, kun vierailin pitkästä aikaa Mörkövaarassa valmentamassa tvishaa ja hänen hevosjoukkoaan. Tarkoituksena oli Ennin ja tvishan kanssa kertailla perusjuttuja, mennä ristikoita ja vastaavia, eli ei siis mitään hyvin kummoista. Aluksi ratsukko teki alkuverryttelyn huolellisesti, he ravailivat pitkin ohjin, ja tvishan piti myöskin saada Enni pysymään uralla ilman, että tamma on vailla määränpäätä haahuilemassa keskellä kenttää. Kaksikko teki myös hieman kolmikaaristakiemurauraa, ihan herätelläkseen Enniäkin. Lopulta tamma alkoi vastaamaan pohkeeseen nopeammin ja alkoi liikkumaan tahdikkaasti, joten ratsukon uskalsi päästää laukkailenmaan. Laitoin tvishan sekä Ennin laukkaamaan kahdeksikkoa, kahden pääty-ympyrän välillä, vaihtaen aina laukan kun ympyrä vaihtuu. Tehtävä sujui hyvin, vaikkakin heiltä ei mennyt täysin putkeen ne vaihdot. Lopulta päästiin aloittamaan esteetkin, vähän myöhemmin siitä mitä alunperin suunnittelin. Rakensin kaksikolle radan, jossa oli muutama ristikko, sekä jokunen pysty. Ensimmäisellä, toisella kuten kolmannellakin kerralla ratsukko ei onnistunut selvittämään rataa ilman, että puomeja lensi jokaiseen ilmansuuntaan aivan holtittomasti. Lopulta, neljännellä yrityksellä kaksikko kuitenkin onnistui jotenkuten selvittämään radan puhtaasti, kellokin alkoi jo olla paljon, joten päätettiin jättää homma hyvään suoritukseen ja lopetella siltä päivältä hyppääminen, vaikka Ennillä olisi varmasti ollut vielä intoa hypätä muutamakin rata, ehkä jopa korkeammilla esteillä. Kaksikko lähti tunnin päätteeksi vielä maastoilemaan rauhalliseen tahtiin, joten loppuraveja tai käyntejä ei koettu tarpeellisiksi.

20.08.2016 Kouluvalmennus, valmentajana Florencia
Kävelin ratsukon kanssa yhtämatkaa tallipihan poikki kentälle, jossa aloitimme kouluvalmennuksen parissa. Käyntityöskentelyyn siirryttiin muutaman vapaasti kävellyn kierroksen jälkeen, sillä Enni vaikutti hieman uniselta sekä hitaalta ratsastajansa avuille. Käynnissä aloitettiinkin sitten ihan vain pysähdyksiä, peruutuksia ja temponvaihteluita tekemällä, jotta tamman moottoria saisi hieman käyntiin ennen vauhdikkaampaan työskentelyyn siirtymistä. Enni lompsutteli rauhallisesti, eikä sillä selvästikään ollut mihinkään kiire, joten opastin tvishaa ratsastamaan sitä oikeasti paljon jalalla eteenpäin ja samanaikaisesti myös kohti ulko-ohjaa, jotta saisimme tamman pikkuhiljaa myös jonkinasteiseen peräänantoon. Kierros kierrokselta Ennin tempo kyllä parani. Pyysin ratsukon raviin, jossa jatkettiin pysähdysten ja temponvaihteluiden lisäksi myös päätyihin pääty-ympyrät tekemällä, jotta saisimme myös hieman kankean oloisen tamman taipumaan hieman kyljistään. Alkuun Enni oli hyvin laiskahkon näköinen, mutta tvishan napakasti komentaessa sitä eteenpäin, saimme Ennin pikkuhiljaa kulkemaan jo aika näpsäkänlaisesti ravissa. Kun tamma oli saatu vetristymään ja taipumaan kauniisti myös ympyröillä, siirryttiin laukkatyöskentelyyn, jossa kumpaankin päätyyn tuli tehdä pääty-ympyrä kootummassa laukassa ja pitkillä sivuilla puolestaan tuli ratsastaa eteen reipasta laukkaa. Alkuun Enni rikkoi kootummassa laukassa helposti raville, mutta muistutin napakasta sisäpohkeesta ja samanaikaisesti ulkoapujen tuesta, jolloin saimme tamman kokoamaan laukkaansa myös aivan niin kuin pyysimmekin. Pian saimmekin Ennin toimimaan laukassa oikein kauniisti ja hyvin. Erityisesti laukan eteen ratsastus toi Ennin kauniit ja suuret liikkeet esille, joten tamma saikin niistä paljon kehuja sekä kiitosta. Onnistuneiden suorituksien jälkeen siirryimme loppuverryttelemään rennosti ravissa suurten ympyröiden parissa sekä kävelytettiin pitkät ja rauhalliset loppukäynnit tamman palautumiseksi.

14.08.2016 Estevalmennus, valmentajana Florencia
Kaunis suomenhevostamma ratsastajineen oli minua kentällä vastassa saapuessani valmentamaan. Rupattelimme hetkisen ennen työnteon aloittamista ja ratsukko kertoikin jo ennättäneensä verrytellä sileällä, joten pääsimmekin heti treenaamaan sitä mitä pitikin, eli esteitä ! Enni vaikutti suht yritteliäältä ja reippaalta tvishan alla, mutta ensimmäisillä hypyillä paljastui, ettei tamma ihan ollut viellä päässyt sen makuun, että jalkoja kuuluisi myös valmennuksen ensimmäisistä hypyistä saakka nostella. Kyhäsin kentän pitkälle sivulle okseri-okseri linjan ja toiselle pitkälle sivulle kaarevan uran muotoisesti viisi laukkapuomia. Alkuun Enni rymisteli oksereista kauniisti läpi ja laukkapuomitkin kolisivat toinen toisensa jälkeen niitä ylittäessä, mutta kerta toisensa jälkeen vähemmän ja vähemmän. Nostin oksereita pikkuhiljaa aina 80cm tasolle saakka ja lopulta, jos vain hyppypaikka sattui ratsastajan puolesta oikein ratsastetuksi, Enni alkoi hyppäämään hieman varovaisemmin ja enemmän tosissaan. Opastin tvishaa kehumaan tammaansa jokaisen onnistuneen suorituksen jälkeen hurjasti. Laukkapuomeja ylittäessä pyysin ratsastajan ratsastamaan vain sopivan reipasta tempoa eteenpäin ja keskelle puomeja, mutta tamma saisi hoitaa loput. Pikkuhiljaa myös puomit alkoivat ylittyä, eikä tamman kanssa tarvinnut enää keskustella siitä, nousevatko jalat niiden ylitse vaiko eivät. Valmennuksen loppuun nostin okserit viellä Ennin omalle 100cm tasolle, eikä korkeus näyttänyt kyllä olevan laisinkaan tammalle ongelma. Ratsastaja sai ratsunsa ohjattua oikeisiin ponnistuspaikkoihin ja Enni hyppäsi nyt oikein maltillisesti ja kauniilla hyppytyylillä oksereiden ylitse, joiden jälkeen myös laukkapuomit sujuivat esimerkillisesti. ’’Wautsi ! Aivan huippua, anna sen kävellä!’’ hihkaisin riemastuneena tvishalle. Ratsastaja oli myös yhtä hymyä, joten päätimme päättää valmennuksen erittäin onnistuneeseen suoritukseen ja siirtyä loppuverryttelyiden pariin tamman kanssa.

06.06.2016
Ihanaa, kesä on tullut Mörkövaaraan! Aamulla aurinko paistoi lämpimästi tallin pihalle, jossa käyskenteli kymmeniä suomenhevosia tyytyväisinä ruohutupsuja hamuten. Karsinassa odotti vielä muutama hevonen ulos pääsyä, joista yksi oli Enni, joka oli suuren mahansa kanssa viimeisillään tiineenä. Talutin tamman ulos tallista ja hetken aikaa pohdin, että mitähän sitä tänään keksisikään tehdä. Päätin sitten käydä Ennin kanssa rehevällä nurmipellolla kävelemässä, mutta kuten arvata saattaa, jumiuttui tamma heti pellonreunaan saavuttuaan syömään, eikä se siitä repimälläkään tahtonut liikkua. Istuin sitten Ennin viereen alas ja nautin lämpimästä kesäpäivästä, joka oli melkeinpä ensimmäinen laatuaan tänä vuonna. Tamma välillä katsoi minua kysyvästi, että mitähän tuokin tuossa höpäjää, kun kerroin Ennille viikon kuulumisiani. Normaalisti päivämme Mörkövaarassa on hyvin hektisiä, joten olipa ihanaa, kun kerrankin oli rauhallista, eikä ollut kiire minnekään. Sain melkein vartin istua rauhassa ja nauttia Ennin seurasta, kunnes, kunnes! Kunnes kuulen huutoa tallin pihalta ja nään vaihteeksi yhden orin kirmaavan onnellisena vapauteen, juurikin samaiselle nurmipellolle. Argh! Siihen se rauha sitten päättyi, yhtä nopeasti kuin alkoikin. Enni oli tästä aivan ihmeissään ja toki orin huomattua meidät, ryntäsi se suoraan luoksemme. Ori oli hyvin kiinnostunut tammasta, jonka vuoksi jouduin menemään väliin huitomaan ja huutamaan, ennen kuin Enni antaisi sille monosta. Nopeasti tallitytöt kiiruhtivat paikalle ja saivat kuin saivatkin hevosen kiinni, vaikka se alkuun vähän karkuun pommpikin. Yhdessä tuumin veimme hevoset takaisin talliin, Enni pääsi omaan pieneen tarhaansa mahansa kanssa, ja ori puolestaan talliin vähäksi aikaa rauhoittumaan. Kovasti odotamme nyt vain Ennin varsomista, toivottavasti sieltä tulee suloinen varsa, kenties yhtä ihana kuin emänsäkin.

27.05.2016 Kouluvalmennus, kirjoittanut omistaja
Aamuvarhain minulle ja Ennille oli luvassa yksityinen kouluvalmennus läheisellä tallilla. Alkuverkassa tamma oli siten vielä vähän unessa, se ei reagoinut täysillä apuihini ja muutenkin seilaili kentällä menemään ilman suurempaa ajatusta. Valmentaja käski samantien kokoamaan paremmin ohjat ja ottamaan jämäkän asenteen hevoseen, joka vähitellen ryhdistäytyi allani. Tänään työskentelimme paljon ravissa ja laukassa, aloittaen ravissa kahdeksikon muotoisella kiemurauralla. Kiemuroissa tuli tehdä liioitellut taivutukset sisäänpäin, joka meiltä sujui kyllä todella hyvin. Alkuun Ennin ravi oli vähän raskasta, sain ratsastaa sitä reippaalla pohkeella eteen, jotta se alkoi tahdistua vähitellen. Kiemurauralta palasimme uralle, tekemään laukannostoja ja samalla laukanvaihtoja käynnin kautta. Laukannostoissa Enni oli jo huomattavasti paremmin hereillä, se reagoi nopeasti pohkeeseeni ja nosti aina halutun laukan. Myös laukanvaihdot sujuivat täten hyvin, niissäkään ei liiemmin hankaluutta ollut. Sen sijaan laukan ylläpitäminen vaati vähän enemmän töitä, sillä Enni tuppautui muutaman kerran pudottamaan raviin jos en ollut riittävän hereillä. Vaihtojen jälkeen siirryimme keskiympyrälle laukkaamaan, jossa teimme temmon vaihteluja ja istuntaharjoituksia vielä vähän aikaa. Reilun tunnin reippaan työstämisen jälkeen lähdimme lopettelemaan ja siirtymään loppuverkan pariin. Valmennuksesta jäi todella hyvä mieli, lopussa Enni liikkui todella hienosti eteen ja teki töitä mielellään, joten ei valittamista!

21.04.2016
Maaliskuussa pääsimme pariin otteeseen pyörähtämään Ennin kanssa näyttelyissä, joissa menestyimme odotettua paremmin. Tamma sai jos jonkinmoista irtosertiä ja rch-palkintoja, joiden myötä tammasta tuli myös upeasti ktk-kelpoinen. Halusin käyttää tilaisuuden heti hyväkseni ja ilmoitin Ennin näin ollen mukaan huhtikuun kantakirjaustilaisuuteen, joka järjestettiin eilen. Alkuun jännitin kovasti tapahtumaa, sillä vaikka tiedän, että Enni on hieno hevonen ja varmasti pärjää, oli silti pisteet suuri kysymysmerkki. Tamma käyttäytyi tilaisuudessa hienosti edukseen, se toi esille parhaita puoliaan ja antoi tuomareiden tutkia sitä ympäri ämpäri. Lopputulokseksi Enni sai hienot 79 pistettä, joilla saimme mukaamme KTK-II palkinnon, jes! Olin pakahtua tällöin onnesta, sillä noin korkeita pisteitä yksikään hevoseni ei ole ennen saanut. Toki osasin kääntää asian niin, että jäimme vain yhden pisteen päähän KTK-I palkinnosta, joka harmitti melkolailla. Aina ei tosin voi voittaa, vaikka kyllähän se kakkospalkintokin hieno suoritus jo on. Kotiin saavuttuamme Enni sai palkinnoksi hienosta suorituksesta roppakaupalla herkkuja ja ison kasan heinää, josta se oli enemmän kuin mielissään. Muuta ei voi todeta, kuin että nokka eteenpäin ja kohti uusia seikkailuja - niitä tämän tamman kanssa on varmasti luvassa, ja paljon.

16.04.2016 Estevalmennus, kirjoittanut omistaja
Tänään osallistuimme Ennin kanssa estevalmennukseen, joka järjestettiin Mörkövaarassa. Alkuverkassa tamma oli todella energinen, se painoi hieman apujani vastaan, joten sain pidätellä sitä napakasti, mutta silti ratsastaa hyvällä draivilla eteenpäin. Vähitellen taivuttelujen ja tempon vaihtelujen kautta sain tamman avuilleni, jonka jälkeen saimme ottaa muutamat lämmittelyhypyt. Nämä pienet esteet ylittyivät Enniltä vaivattomasti, se ponnisti nätisti niiden ylitse, vaikkakin vauhtia oli edelleen liikaa. Valmennuksen teemana oli sarjaesteet, joita oli kentällä kolme kappaletta, yksi kolmen esteen sarja ja kaksi kahden esteen sarjaa. Kahden esteen sarjoilla tuli väleihin tulla kaksi laukka-askelta, kolmen esteen sarjalla vain yksi. Ensimmäisellä kierroksella jokaiselta sarjalta tuli yksi puomi alas, sillä en saanut pidettyä pakettia kasassa ja näin ollen Enni laukkasi ikään kuin oman mielen mukaan. Huolelliset pidätteet lähestymisissä ja esteillä askelten lasku auttoi huomattavasti, joten vähitellen pääsimme jyvälle tehtävästä. Kahden esteen sarjat ylittyivät tällöin jo todella hyvin, mutta kolmen esteen sarjalla meillä oli viimeisen esteen kanssa koko ajan jotain ongelmaa. Yleensä se johtui siitä, ettei Enni vain pystynyt riittävästi keskittymään jalkoihinsa ja toisen esteen jälkeen ns. sekosi askelissaan. Muutaman onnistuneen suorituksen jälkeen olimme tyytyväisiä työskentelyyn, jonka myötä lähdimme lopettelemaan. Valmentaja tykästyi Enniin todella, jonka vuoksi se sai kehuja hienoista liikkeistään ja terävistä hypyistään.

11.04.2016
Ensimmäiset kuukaudet ovat Ennin kanssa sujuneet kiireisissä tunnelmissa, tamman kanssa on kilpailtu tukka putkella ja tänään saatiin vihdoin ja viimein perheenlisäystäkin. Aamulla saapuessani talliin, oli Ennin karsinassa vastassa kerrassaan suloinen ruunikko tammavarsa, joka oli kuin ilmetty emänsä. Varsa näytti yllättävän pieneltä ja sirolta, joka selittyy sillä, että Enni varsoi kaksi viikkoa odotettua aikaisemmin. Tästä huolimatta molemmat olivat kuitenkin hyvin voivia, eikä syytä huoleen ollut. Varsakin vaikutti hyvin elinvoimaiselta ja reippaalta tapaukselta, ottaessani tamman pois karsinasta seurasi varsa isoin harppauksin tiiviisti tämän perässä. Kävimme vähän ulkonakin jo tepastelemassa, eikä pienokainen ollut moksiskaan, vaikka Ennikään ei liiemmin varonut varsaansa touhutessaan. Varsa nimettiin iltapäivän mittaan Mörkövaaran Enneuneksi, jatkaen emälinja uni-teemaa. Enneunta en ole suunnitellut jättää talliin, joten yritämme piakoin löytää sille uuden kodin, jossa se pääsisi tulevaisuudessa kisa- ja jalostuskäyttöön asti.
Mutta mitä kilparintamalle kuuluu, on Enni ollut aivan oma lukunsa. Kun pääsimme huhtikuun alussa starttailemaan ensimmäisissä kilpailuissa, väläytti tamma heti sellaisia suorituksia, että oksat pois. Kilpailu kilpailun jälkeen se on suorastaan kahminut sijoituksia matkaansa, joten siitä saa olla enemmän kuin ylpeä! Koulu- ja esteratsastuksen parissa on kohta haluamamme sijat kasassa, muttei kentän ja valjakkoajojenkaan parissa huonosti ole mennyt. Miten mukava nähdä, että kahdesta hienosta kisahevosesta on saatu vieläkin hienompi kilpaileva jälkeläinen maailmalle! Toivotaan kovasti, että Ennin tänään syntynyt jälkeläinen perii vielä lisää tämän sukulinjan kyvykkyyttä ja lyö tulevaisuudessa kaikki ällikällä.

20.02.2016
Tänään oli vihdoin ja viimein se päivä, kun sain Ennin haettua Mörkövaaraan! Heti aamun koittaessa pakkasin auton ja suuntasin trailerin kanssa Susirajaan, jossa tytöt odottivat minua pullakahvien merkeissä. Kahvipöydässä kirjoittelimme kauppasopimukset ja sitä myöten Enni siirtyi minun omistukseeni, miten onnellinen uusi hevosen omistaja olinkaan! Tämän jälkeen oli pakko juosta talliin katsomaan ihanaistani, joka tyytyväisenä mussutti päivä heiniään naamariin, eikä ollut huomaavinaankaan minua. Narri antoi minulle tamman varusteet matkaan ja hetken aikaa juoksutti Enniä pihassa, ennen kuin se laitettiin traileriin ja matka kohti uutta kotia alkoi. Kiitos Susirajalaiset! Automatka tuntui ikuisuudelta, sillä halusin niin kovasti päästä hipeltämään tammaa omassa rauhassa ja esittelemään sitä tallitytöille. Mörkövaaraan saavuttua Enni oli kuin kotonaan, sitä ei paljoa uudet tilanteet hetkauttaneet, eikä se välittänyt meidän tallin sille huutavista hevosistakaan. Tamma sai samantien mennä pihalle tarhaan, jossa se pääsi hieman tekemään tuttavuutta naapuritarhojen utelioiden tammojen kanssa. Loppujen lopuksi Enniä kiinnosti enemmän kuitenkin heinät ja syöminen, kuin uudet tuttavuudet, joten paljoa he eivät huomiota yrityksistä huolimatta saaneet. Huomenna alkaakin sitten kova treeni, sillä tammaa aletaan ratsukouluttamaan kohti tulevaisuuden kilparatoja, joille toivottavasti jo kevään mittaan päästään. Susirajassa ollessaan tamma on saanut jo koulutusta valjakkoon, joten sitäkin lähdemme hyvillä mielin treenaamaan lisää. Toivottavasti Ennistä saan uuden hienon kilpahevosen eri lajien pariin ja tulevaisuudessa hyvän jalostustamman. Yhtään jos Enni isäänsä tulee, on menestyminen varmaa!

11.02.2016
Kun Mörkövaaraan saapui ihana suomenhevosori Lennu, aloin heti miettimään, että mistä saamme tälle orille arvoisensa morsiamen. Omasta tallista ei tuntunut löytyvän riittävän hyvää vaimoa hänelle, sillä suurin osa evm sukuisista tammoistamme oli jo jäänyt jalostuksesta pois. Näin ollen täytyi tehdä yleinen topic ja laittaa sopiva nainen julkiseen etsintään, jonka myötä muutamia hyviä vaihtoehtoja ilmaantui nopeasti. Loppujen lopuksi päädyin Susirajalaisten Selkouni-tammaan, joka oli suloinen yleispainotteinen tamma, eli juuri sellainen, mitä etsinkin! Seuraavasta kiimasta Selkouni astutettiin Lennulla, jonka jälkeen alkoi pitkä ja tuskallinen odottaminen. Eilen, vihdoin ja viimein, laittoi narri ja Lissu viestiä, että Selkouni on juuri parhaillaan varsomassa. Loppujen lopuksi varsominen sujui hyvin ja maailmaan saatiin kuvankaunis ruunikko suomenhevostamma, jonka tytöt olivat nimenneet siltä istumalta Valveuneksi. Miten ihana oli kuulla, että kaikki oli kunnossa ja varsa syntyi terveenä! Vaikka kovasti odottamani varsa oli jo maailmassa, täytyi odotusta jatkaa, sillä Valveuni saapuisi Mörkövaaraan vasta vieroitusajan jälkeen. Samaan aikaan niin ihanaa, mutta kuitenkin tylsää!