Etusivu
Tilat
Hevoset
Kasvatus


Estevalmennus 4.11.2010

Mörkövaaran järjestää taas estevalmennuksen, joka on avoinna vain tallin suomenhevoskasvateille. Tällä kertaa ryhmiä on kahta tasoa, 60cm ja 100cm. Valmennus järjestetään 4.11.2010, ja viimeiset ilmoittautumiset otetaan vastaan edellisenä päivänä. Valmennukseen otetaan rajattomasti tallin kasvatteja. Kyseessä on nimilistaan-valmennus, mutta siltikään hevosella ei tarvitse olla luonnetta, mikäli omistaja vain kuvaa osallistumisessa parin sanoin ratsuaan. Yksi omistaja saa tuoda molempille tasoille yhden Mörkövaaralaisen. Tervetuloa mukaan!

Osallistuminen valmennukseen tapahtuu mailitse kkfemnito@luukku.com, otsikolla Estevalmennus2 3.11. mennessä. Muodossa Taso (rv) Ratsastaja - <*a href="http://osoite">Ratsu<*/a> (+mikäli ei omaa luonnetta niin parin sanoin kuvailua)

Kommentteja tulee vähitellen :--)

Osallistujat
60cm
Lea - Mörkövaaran Napakettu
Noppa asteli valmennukseen virkein mielin ja reippain askelin, menoa oli todella mukava seurata heti alusta alkaen. Lea oli hyvin hereillä selässä ja seurasi tarkasti antamiani neuvoja ja ohjeita. Aloitimme alkuverkassa ylittämällä perinteisesti maapuomeja, joiden ylitse tamma pomppi aivan innoissaan ympärillä olevasta hälinästä välittämättä. Ratsastaja sai välillä jopa hidastaa ratsuaan, sen verran kun vauhtiakin tuntui Nopassa tänään olevan. Maapuomit oli sijoitettu keskiympyrälle, jossa menimme kaikissa askellajeissa, käynnistä aloittaen ja siitä nopeampiin askellajeihin siirtyen. Kun tamma kulki nätisti ympyrällä ylittäen rauhallisesti puomit, pääsimme siirtymään 60 sentin pystyesteisiin. Esteet olivat sijoiteltuna kahdeksikon muotoon ympäri kenttää, ja niiden esteiden parissa tämä valmennus lähinnä pyörikin. Kun esteet oli sijoiteltu tällä tavoin, tuli ratsastajan kiinnittää hyvin jokaiseen esteeseen huomiota hyvissä ajoin, jotta lähestymiset ja itse hypyt onnistuisivat. Lea oli kuitenkin Nopan selässä todella varman oloisena, eikä näillä esteillä juuri ongelmia syntynyt. Välillä Nopan vauhti oli ennemminkin hidaste valmennukseen, hypyt eivät enää luonnistuneet niin kuin niiden olisi pitänyt kun Lea yritti pitää ratsunsa tasaisessa vauhdissa ja rauhallisesti etenevänä. Kolmen vartin ajan treenailimme reippaalla tahdilla hyppyjä kunnes pääsimme siirtymään rauhallisempaan menoon ja aloittamaan loppuverkan hallitussa ravissa. Tamman virkeyteen nähden ratsukko suoriutui valmennuksesta moitteitta, Lea pysyi hyvin topakkana ratsulleen ja Noppakin jaksoi välillä keskittyä asiaan, jolloin hypytkin näyttivät luonnistuvan upeasti.

Ziki - Mörkövaaran Ilona
Tämä valmennus oli melkeinpä vastakohta viimekertaiseen estevalmennukseen nähden. Siinä missä tamma viimeksi juoksi korvat höröllä reippaasti eteen, tänään sitä sai jatkuvasti ajaa eteenpäin käyttäen raippaa, ja saihan Ziki muutaman kerran suuttuakin ratsulleen kun liikkuminen tahtonut onnistua. Alkuun keskityimme Ilonan liikkumiseen, eihän löntystämisellä mitään esteitä hypättäisi. Reippailla pohjeotteilla ja topakalla asenteella saimme Ilonan pikku hiljaa liikkumaan ja pääsimme aloittamaan hyvän tuntuman saamiseksi maapuomit. Maapuomit oli sijoiteltuna keskiympyrälle, jossa ylitimme puomeja jokaisessa askellajissa käynnistä alkaen. Jalkojen nostelu ei ollut oikein tamman mieleen, lähes jokaisella kerralla Ilonan kaviot kolahtivat puomiin ja varsinkin ravissa se tahtoi kompuroida oikein urakalla. Laukassa puomit ylittyivät kuitenkin huomattavasti paremmin, ja siksi päätimme siirtyä 60 sentin pystyesteisiin. Esteet olivat sijoiteltuna keskelle kenttää kahdeksikon muotoon, jolloin ratsastaja sai olla tarkkana pitääkseen hevosensa hyvin asetuksissa ja viedäkseen esteeltä seuraavalle. Ziki oli kuitenkin hyvin varmana ratsunsa kanssa, ja siksi hypyt onnistuivatkin yllättävän hyvin. Ilona löysi tässä vaiheessa viimein jalkansa ja intonsa hyppelyyn, jolloin meno näytti huomattavasti paremmalta. Lähestymiset olivat suureksi osaksi erittäin mallikkaita, ratsastaja oli ihanan topakalla tuulella ja piti huolen siitä, että ratsu kulki hänen mukaan reippaasti esteeltä toiselle. Kolmen vartin ajan treenailimme esteitä eritavoin kunnes pääsimme siirtymään loppuverkkaan. Verkassa emme ottaneet enää esteitä, vaan menimme reippaalla ravilla erinäisiä ympyröitä ja leikkaita. Tällä kertaa ratsukossa oli alkuun vähän haastetta, mikä oli hyvä juttu valmennuksen kannalta, sillä tässä huomattiin että hyvällä ja huolellisella työllä syntyy erittäin hyvää jälkeä.

100cm
Lea - Mörkövaaran Hertta
Tänäänkin Hertta oli hyvin vauhdikkaalla tuulella, mutta jaksoi silti keskittyä hienosti Lean antamiin ohjeisiin, ja sehän sopi estevalmennukseen mainiosti. Alkuverkassa menimme ensin reippaassa ravissa, ja myöhemmin laukassa, ympäri kenttää tehden paljon ympyröitä ja tiukkoja kääntymisiä, joilla saatiin ratsukon yhteistyötä parannettua ja Hertan tasapainoa hiottua. Kun ratsukko oli hyvässä vireessä aloitimme pienten, noin 60 sentin ristikkosarjojen ylittämisen, joiden ylitse Hertta pomppi aivan intona. Askelväli ristikkojen välillä ei ollut aina mitä parhain ja siten syntyi muutamia pudotuksia kun tamma joutui ponnistamaan esteelle turhan kaukaa. Ratsukon saadessa hyvän tuntuman ristikoista siirryimme metrin pystyihin. Esteitä oli kentällä neljä kappaletta, ja ne oli sijoiteltu niin, että molemmilla koko rata leikkaa suorilla oli yksi este alussa ja yksi lopussa. Ratsukko aloitti esteiden ylittämisen vahvasti, Lea käänsi Hertan tarkasti jokaiselle esteelle ja tamma juoksi reippaassa laukassa esteeltä seuraavalle. Ylitimme esteitä eri suuntiin ja lisäsimme haastetta mitä erilaisin lähestymisin, tosin siitäkin huolimatta Hertta ylitti jälleen esteet hienosti ilmaan minkäänlaisia ongelmia. Välillä Lea sai todellakin pähkäillä kuinka kääntää tamma esteelle niin, että hyppääminen on vielä mahdollista ja siten ratsastajaltakin vaadittiin tämän valmennuksen aikana melko paljon. Loppua kohden ratsukko alkoi jo hieman hyytyä hyppelyyn ja siten siirryimme loppuverkkaan, missä menimme reippaalla ravilla rataleikkaita ja kolmikaarista kiemurauraa. Tänään ratsukon molemmat osapuolet antoivat kaikkensa valmennuksessa ja sen kyllä huomasi lopputuloksesta. Hienoa!

Laura R. - Mörkövaaran Seea
Lauran ja Seean yhteistyö pelitti hienosti heti valmennuksen ensiminuuteista lätien. Tamma asteli nätisti kaula kaarella eteen kuunnellen maltillisesti ratsastajan antamia ohjeita, eikä se hötkyillyt mihinkään suuntaan. Aloitimme alkuverkan reippaalla ravilla tehden paljon tiukkoja käännöksiä ja ympyröitä joilla koeteltiin hevosen tasapainoa ja reagointia äkkinäisiin ohjeisiin. Seean ollessa hyvin hereillä kulki se koko ajan Lauran ohjeiden mukaisesti, eikä siten syntynyt ongelmia laukassakaan kun toistimme tehtävän. Ratsukon liikkuessa rauhallisesti eteen siirryimme hyppimään ristikkosarjoja, joilla korkeutta oli noin 60 senttiä. Seea aloitti hyppäämisen hyvin varman oloisena, tosin jalat eivät tuntuneet nousevan ihan helpolla, sillä joka toisella esteellä tamman takaset kolahtivat puomeihin. Kun Laura pisti ratsuunsa lisää vauhtia ja hopuutti sitä reippaasti sarjojen aikana, niin kylläpä jalatkin alkoivat pikku hiljalleen nousta ylemmäksi. Kun ristikoilta oltiin saatu hyvä tuntuma esteiden hyppäämiseen siirryimme metrin pystyihin. Pystyt oli sijoiteltuna niin, että molemmilla koko rata leikkaa-suorilla oli yksi este alussa ja toinen lopussa. Seea hyppäsi innokkaasti kaikki eteensä tulevat esteet mitä haastavimmista lähestymisistä huolimatta. Laura oli hyvin hereillä tehtävän aikana ja antoi kaikkensa saadakseen ratsunsa ylittämään esteet mallikkaasti. Kolme varttia vierähti esteitä hypellessä kunnes siirryimme kevyeen loppuverkkaan ravissa. Seealla olisi riittänyt intoa hyppimiseen vielä hurjasti ja siten se juoksenteli lopussa reippaasti eteen. Ratsukkoa oli hyvin mukava valmentaa, molemmat osapuolet antoivat kaikkensa ja siten valmennus meni nappiin.

Ziki - Mörkövaaran Santtu
Ratsukko saapui valmennukseen reippain mielin, Santtu asteli kevein askelin eteen Zikin antaessa sille rauhallisia pohjeapuja. Ratsastajan ja ratsun yhteistyö pelitti hienosti yhteen valmennuksen alusta lähtien, Santtu pyrki kulkemaan Zikin ohjeiden mukaisesti ja siten miellyttämään tätä. Aloitimme alkuverkan tekemällä ravissa paljon tiukkoja käännöksiä ja ympyröitä joilla pyrimme koettelemaan ratsun tasapainoa ja kykyä reagoida äkkinäisiin ohjeisiin. Zikin ja Santun ollessa niin huolellisella tuulella sujuivat annetut tehtävät upeasti ravin tavoin myös laukassa. Santulla tuntui olevan virtaa kovasti, sillä kun Ziki nosti laukkaa käyttäen samalla raippaa alkoi ori pukitella kunnon sarjatulella ja ratsastaja sai tehdä kaikkensa pysyäkseen selässä. Seuraavaksi pääsimme aloittelemaan hyppäämistä orin ollessa virkeän tuulinen ja vetreä. Ensin menimme ristikkosarjoja, joilla korkeutta oli noin 60 senttiä. Askeleita ei esteiden välillä juurikaan mahtunut, mutta siitä huolimatta Santtu ylitti esteet reippaalla tahdilla hyvää jälkeä tehden. Kun ristikoilta oltiin saatu hyvä tuntuma hyppäämiseen, eikä tekniikassa ollut ongelmia, pääsimme siirtymään päivän päätehtävään eli metrin pystyihin. Pysyt oli sijoiteltu X kirjaimen muotoon siten, että molempiin suuntiin koko rata leikkaa-suorilla oli yksi este alussa ja toinen lopussa. Tältä ratsukolta kääntymiset esteille onnistuivat tietenkin hienosti, Zikin pienestäkin merkistä ori kääntyi tasan siihen suuntaan kuin tarve vaati, varsinkin silloin kun edessä oli iso este. Toimme esteisiin vähän haastetta mitä kummallisimmin lähestymisin, jolloin ratsastaja sai kyllä pähkäillä miten hevonen pystyy esimerkiksi jostain tietystä kulmasta hyppäämään. Kolmen vartin ajan Ziki ja Santtu pomppivat esteitä oikein mallikkaasti kunnes oli aika lopetella. Loppuverkassa menimme reippaalla ravilla rataleikkaita ja kolmikaarista kiemurauraa. Ratsukon molemmat osapuolet olivat tänään hyvällä tuulella ja malttoivat keskittyä ja paneutua hyppimiseen, ja siten myös valmennus meni kokonaisuudessaan upeasti.

Toffe - Mörkövaaran Eemil
Tänään Eemilillä tuntui olevan vaihteeksi hieman huonompi päivä ja siten ratsastaja sai tehdä paljon töitä saakseen pojan liikkumaan edes jotenkuten eteen. Ori suorastaan löntysteli hitain askelin eteen Toffen antaessa selässä reippaasti pohjeapuja ja raippaa, tosin alkuun tuloksetta. Alkuverkassa lähdimme tekemään paljon tiukkoja käännöksiä ja ympyröitä, joilla pyrittiin hieman koettelemaan ratsun tasapainoa ja kykyä reagoida äkkinäisiin ohjeisiin. Mutta kuten arvata saattaa, kun ei vauhtia löytynyt niin ei kovinkaan intoakaan tehtävää kohtaan ja siten meno näytti aika .. karmivalta. Alkuverkka menikin lähestulkoon kokonaan siihen, että laitettiin Eemiliin vähän vauhtia jolloin Toffen tuli samalla myös tehdä selväksi että hän on se jonka mukaan mennään, ei siis hevosen. Pikku hiljaa ori jaksoi topakoitua ja siten pääsimme siirtymään ristikkosarjoihin joilla korkeutta oli noin 60 senttiä. Askelväli ei ollut tälle ratsukolle kovin suotuinen näillä sarjoilla, mutta siitä huolimatta Toffe sai Eemilin nätisti hyppäämään ristikot ja tässä vaiheessa orillekin tuli hieman innostuksen kipinää. Kun ristikoista oltiin saatu hyvä tuntuma hyppäämiseen, päätimme siirtyä päivän päätehtävään eli metrin pystyille. Pystyjä kentällä oli neljä kappaletta ja ne oli sijoiteltuna X kirjaimen muotoon, eli molempiin suuntiin koko rata leikkaa-suorilla oli yksi este heti kääntymisen jälkeen ja toinen lopussa ennen uralle palaamista. Ratsukko aloitti esteiden hyppäämisen vähän laiskasti, Eemil ei ihan vielä antanut kaikkeaan ja siten takaset tuntuivat kolahtelevan puomeihin urakalla. Reippain ottein ja raippaa käyttäen Toffe kuitenkin pisti ratsuaan hyvin eteen ja siten korkeidenkin esteiden ylittäminen alkoi näyttää hyvältä. Toimme hyppelyyn hieman haastetta mitä kummallisin lähestymisin, jolloin ratsastajakin joutui jo miettimään että mitä kannattaa tehdä saadakseen poika hyppäämään hyvin esteen ylitse. Lähes tunnin ajan treenailimme hyppäämistä kunnes oli aika siirtyä loppuverkaan jossa menimme vielä reippaalla vauhdilla rataleikkaita ja kolmikaarista kiemurauraa. Alkukankeudesta huolimatta Toffea ja Eemiliä oli taas mukava valmentaa, ratsastaja malttoi kuunnella hyvin antamiani ohjeita ja pyrki niiden mukaisesti saamaan orinkin liikkumaan eteen.

Ireth - Mörkövaaran Hallariina
Tänään Riinan meno näytti vähän laiskalta, tamma kulki todella vailloisesti eteen luimistellen Irethin antamien apujen tahtiin. Ratsastajan antaessa Riinalle vähän raippaa ja reippaasti pohjetta alkoi se heittelmään pieniä pukkeja, joissa Ireth kuitenkin pysyi selässä. Alkuverkka menikin lähinnä taistellessa siitä, että kummanko mukaan tässä valmennuksessa mennään, hevosen vai ratsastajan. Tarkoituksenamme oli kuitenkin mennä reippaassa ravissa tiukkoja kääntymisiä ja ympyröitä joilla koeteltiin ratsun tasapainoa ja kykyä reagoida äkkinäisiin ohjeisiin. Verkka ei kuten arvata saattaa mennyt kovin vahvasti, välillä Riina suostui jopa ravailemaan mutta tiukoista kääntymisistä ei ollut tietoakaan. Meinasin jo vaipua välissä epätoivoon, sillä tämähän on estevalmennus ja silloin ratsukolta tuli löytyä innostusta ja vauhtia tehtäviä kohtaan. Ireth antoi kuitenkin kaikkensa selässä ja siten pikku hiljaa tamma alkoi jopa liikkumaan reippaalla ravilla eteen ja pääsimme aloittamaan päivän tehtäviä. Aloitimme 60 sentin ristikkosarjoilla joilla pyrittiin saamaan pientä tuntumaa edessä oleviin metrin esteisiin. Irethin merkistä Riina lähti ylittämään esteitä mallikkaasti vaikkakin välillä takajalat osuivat huonon askelvälin tuloksena puomeihin ja siten syntyi pudotuksia. Ratsastaja kuitenkin sai lopulta ratsunsa askeleet sopimaan esteiden väliin ja siten hyppääminenkin onnistui. Seuraavaksi pääsimme aloittelemaan metrin pystyjen hyppäämisen, mitä odotin kyllä kovin innoissani tämän ratsukon kanssa. Esteitä kentällä oli neljä kappaletta, ja ne oli sijoiteltu X kirjaimen muotoon niin että molemmilla koko rata leikkaa-suorilla oli heti kääntymisen jälkeen yksi este ja toinen lopussa juuri ennen uralle palaamista. Alku lähti aika kankeasti käyntiin, Ireth sai antaa kunnolla pohjetta jotta Riina hyppäsi metrin pystyjen ylitse pudottamatta puomeja. Yleisesti ratsukolla kuitenkin meni yllättävän hyvin, eikä ongelmia syntynyt lopussakaan kun lisäsimme vähän haastavuutta mitä erilaisin lähestymisin. Noin kolmen vartin ajan treenailimme hyppäämistä ennen kuin rupesimme lopettelemaan ja siirryimme loppuverkkaan jossa ratsukko sai tehdä reippaalla ravilla rataleikkaita ja kolmikaarista kiemurauraa. Ratsukkoa oli tänäänkin mukava valmentaa, Ireth näytti hienosti ratsulleen että hänen mukaan mennään ja silloin kun ratsastaja käskee niin myös totellaan. Riinan meno parani upeasti alusta loppua kohden ja siten valmennukseen saa olla hyvin tyytyväinen.

Juli - Mörkövaaran Remupekka
Remu ei tänään ollut kovin hyvällä tuulella, se löntysti laiskan oloisena eteen eikä totellut Julin antamia apuja juuri yhtään. Edellisissä valmennuksissa ori on ollut niin reipas ja mukava valmennettava, että nyt kieltämättä kerkesin jo pelästyä, että mitäköhän tästäkin tulee. Alkuverkka meni ratsukolla tapellessa siitä, että kumman mukaan lähdetään tekemään tehtäviä, hevosen vai ratsastajan. Juli teki kaikkensa saadakseen orin edes jotenkuten liikkumaan eteenpäin eikä antanut tälle yhtään ohjaa. Alkuverkassa oli tarkoitus mennä reippaalla ravilla paljon tiukkia käännöksiä ja ympyröitä joilla koeteltiin ratsun tasapainoa ja kykyä reagoida äkkinäisiin ohjeisiin. Nopea reagointi Remulta tänään puuttui ja siten alkuverkasta jäi todella huono maku suuhun. Aloitimme kuitenkin hyppäämään noin 60 sentin ristikkosarjoja sillä ajatuksella, että ehkä se ori alkaa pikku hiljaa saamaan innostuksen kipinää ja näin meno saataisiin näyttämään hyvältä. Mutta toisin kävi - ori asteli tyynen viileästi esteiden ylitse, se ei vaivautunut hyppäämään lähes ollenkaan eikä vauhtiakaan käyntiravia enempää ollut. Käskin ratsastajan antaa ratsulleen niin paljon raippaa, että se lähtee laukassa eteen vaikka sitten pukittelisikin ja hölmöilisi. Onneksemme tämä konsti sentään auttoi, Remu alkoi kulkemaan kaula kaarella nätisti ja mitä reippaammin eteen. Nyt kun orilla oli vauhtia, otimme äkkiä kertauksena niitä alkuverkan tiukkoja käännöksiä ja ristikkosarjojen ylittämistä. Sarjoilla ei Remun askelväli osunut kohdalleen ja siten Juli sai tehdä vähän töitä saadakseen hevosen hyppäämään hyvin esteiden ylitse. Seuraavaksi siirryimme päivän päätehtävään eli metrin pystyihin. Pystyjä kentällä oli neljä kappaletta ja ne oli sijoiteltu X kirjaimen muotoon niin, että molemmilla koko rata leikkaa-suorilla oli kaksi estettä; toinen heti käännöksen jälkeen ja toinen juuri ennen uralle takaisin paluuta. Isommat esteet ori hyppäsi huomattavasti paremmin kuin ristikot, tässä vaihetta valmennusta Remu innostui huomattavasti enemmän hyppäämisestä ja siten menokin näytti jo kivalta. Julin ei tarvinnut kuin istua selässä ja vähän ohjata esteeltä seuraavalle, niin hyvin ori kun lähti tehtävää suorittamaan. Kun olin tyytyväinen ratsukkoon ja aikaa oli jo lähes tunti mennyt, siirryimme loppuverkkaan jossa teimme reippaalla ravilla paljon rataleikkaita ja kolmikaarista kiemurauraa. Tänään Remu ei ollut ihan se reipas ja valloittava hevonen jota olen tottunut näkemään, mutta valmennusta kohti ratsukon meneminen kentällä parani huomattavasti alkukankeuksien jälkeen mikä oli erittäin positiivinen yllätys.

Sonja.P - Mörkövaaran Kuvaelma
Mosaseku oli tänään reippaalla tuulella, jo heti alkutunnista se puuskutti hirmuisella vauhdilla eteen ja Sonja sai siten jatkuvaan pidätellä ratsuaan pitääkseen tämän hallinnassaan. Ja intoa löytyi entistä enemmän heti sen jälkeen kun ori tajusi pääsevänsä hyppäämään. Alkuverkassa menimme reippaalla ravilla paljon tiukkoja käännöksiä ja ympyröitä joilla oli tarkoitus koetella ratsun tasapainoa ja kykyä reagoida äkkinäisiin ohjeisiin. Mosaseku kuunteli loistavasti ratsastajaansa ja liikkui eteenpäin Sonjan ohjeiden avulla, mikä tietenkin johti tehtävien onnistumiseen täysin. Koitimme jo tässä vaiheessa myös laukannostoja jotta esteillä saataisiin Mosaseku heti ensimmäisellä pohkeenpuristuksella hyvään, tasaiseen laukkaan. Kun ori liikkui hallitusti eteen siirryimme hyppimään noin 60 sentin ristikkosarjoja. Mosaseku innostui tästä ehkä turhankin paljon, ja Sonja sai siten taas pidätellä ratsuaan jotta malttaisi taas keskittyä tehtävään. Askelväli esteiden välillä osui nappiin tälle ratsukolle, hypyt esteille ja alastulot esteiltä osuivat siis hyville kohdille seuraavaa estettä varten. Ristikoiden kanssa ei juurikaan ongelmia ilmennyt, ori oli rohkea, vaikka pikkuesteistä olikin kysymys, ja hyppäsi hienosti kaikki eteensä tulevat esteet. Seuraavaksi pääsimme aloittamaan päivän päätehtävän eli metrin korkuiset pystyt. Pystyesteitä oli kentällä neljä kappaletta ja ne oli sijoiteltu X kirjaimen muotoon niin, että molemmilla koko rata leikkaa-sivuilla oli kaksi estettä, yksi heti kun käännyttiin halkaisijalle ja toinen juuri ennen uralla takaisin palaamista. Heti ensimmäisen esteen jälkeen huomasi Mosasekusta kuinka se nautti pomppia korkeampia esteitä, se todellakin antoi kaikkensa. Menimme muutamaan otteeseen kyseistä tehtävää vaihdellen suuntaa, kunnes muunsimme vähän haasteen saamiseksi esteille lähestymisiä. Mosaseku oli kuitenkin päässyt hyvin jyvälle hyppäämisestä ja Sonjakin oli hereillä selässä, ja siksi nämä niin sanontut haastavat lähestymisetkin onnistuivat vaivatta. Kolmen vartin ajan treenailimme erilaisia hyppyjä kunnes oli aikamme siirtyä loppuverkkaan. Alkukankeutta lukuunottamatta ratsukolla meni oikein hyvin, lopussa heidän yhteistyö pelasi todella hienosti yhteen ja siten saatiin hyvää jälkeä aikaiseksi.

    Ulkoasun © Daniela P 2010