Estevalmennus 15.09.2015

  • Valmennus avoinna vain Mörkövaaran suomenhevoskasvateille
  • Valmennus järjestetään 15.09.2015
  • VIP 12.09.2015
  • Kyseessä on nimi listaan-valmennus, jossa hevosta valmennetaan sen omalla re-tasolla
  • Osallistuminen tapahtuu mailitse tvisha@luukku.com, otsikolla estevalmennus22
  • Muodossa Ratsastaja - <*a href="http://osoite">Ratsu<*/a> (poista tähdet+mikäli ei omaa luonnetta niin parin sanoin kuvailua)
  • Tervetuloa mukaan!
  • HUOM! Valmennuksiin otetaan mukaan neljä ratsukkoa ja yksi ihminen voi osallistua vain yhteen valmennukseen (koulu/este).

    Osallistujat
    1. Cannabia - Mörkövaaran Peruslonkku
    Cannabian ja Lonkun suhteen minulla oli valmennuksesta kovat odotukset, sillä olin kuullut huhua, että Lonkku on älyttömän hyvä hyppääjä. Kyllä siinä valmentaja taas raapi päätään ja ihmetteli suu ammollaan, kun Cannabia ja Lonkku "yrittivät" tehdä alkuverkkaa. Lonkku näytti enemmän kauhistelevan jokaista kentän nurkkaa ja estettä, ikään kuin ei olisi niitä ennen nähnytkään. Ratsukolta alkuverkka meni siis lähinnä siihen, että Cannabia yritti saada pojan pään pois pilvistä ja keskittymään itse asiaan.

    Tänään hyppäsimme valmennuksessa 90-110cm rataesteitä, joita kentälle oli sijoiteltuna kuusi kappaletta erilaisin lähetymisin. Ensimmäiset hypyt ratsukolta meni vähän miten sattui, kyllähän Lonkku hyppäsi, mutta puomit tipahtivat samaan tahtiin. Pyysin ratsastajaa ottamaan topakamman asenteen hevosen ohjaamiseen ja keskittymään paljon pidätteisiin, sillä niitäkin kaivattiin. Vähitellen toistojen kautta ratsukko alkoi löytämään yhteistä säveltä ja Lonkkukin keskittyi aivan eri tavalla hyppyihin. Tällöin lähestymiset sujuivat huomattavasti mallikkaammin, eikä Lonkku enää duunaillut ratsastajansa alla omiaan. Vaikeuksia tuotti enää lähinnä sarjaeste, jossa ei meinannut askeleet sopia väliin mitenkään päin. Sen parissa jouduttiin vähän enemmän työskentelemään ja miettimään ratkaisua hyvän hypyn aikaan saamiseksi.

    Reippaan tunnin työstämisen jälkeen, kun sarjaesteetkin ylitettiin vaivatta, sai ratsukko siirtyä loppuverkkaan. Loppuverkan sai mennä melko rauhallisessa ravissa taivutuksia tehden, ja kun ratsastaja oli tyytyväinen hevosen liikkeeseen, sai rueta lopettelemaan. Alku oli tänään ratsukolla hankala, hevonen ei tahtonut millään keskittyä hyppyihin ja Cannabiallakin oli vähän löysä ote valmennukseen. Kun vauhtiin lopulta päästiin, niin Lonkku kyllä näytti kyntensä ja hyppäsi oikein mallikkaasti esteen kuin esteen.

    2. Anniina N. - Mörkövaaran Lilianna
    Nuori Lilianna saapui valmennukseen todella rennon letkeästi, sitä ei kyllä uusi paikka ja ihmiset hetkauttaneet millään tavalla. Kasvattajasta oli kiva päästä näkemään kuinka tämä raakile on kehittynyt sen jälkeen kun Mörkövaarasta lähti. Alkuverkassa ratsastaja työsti ratsuaan hyvällä motivaatiolla ja osasi heti alusta alkaen pyytää tältä, mutta Lilianna painoi ikävästi apuja vastaan. Paljon vain siirtymisiä ja taivutteluja, mukaan ottaen muutamat lämmittelyhypyt, niin johan oli eri ääni kellossa.

    Tänään hyppäsimme valmennuksessa 80-100cm rataesteitä, joita kentälle oli sijoiteltuna kuusi kappaletta erilaisin lähestymisin. Kun Lilianna pääsi isompien esteiden pariin, oli se kyllä aivan megainnoissaan, eikä olisi malttanut pysyä ratsastajansa ohjissa. Täten ensimmäisillä kierroksilla Anniina sai antaa ratsulleen paljon pidätteitä ja keskittyä siihen, että laukka pyöri tasaisesti ja oikein. Tamma omasi esteillä hyvän hyppytyylin, eikä esteiden hyppääminen näyttänyt yhtään vaikealta Lilianna ylittäessä esteet kauniisti. Puolivälissä valmennusta tuntui, että ratsastaja nukahti ratsunsa selkään ja tämän vuoksi tuli muutamat huonot lähestymiset esteille, joille myös Lilianna kieltäytyi. Anniina sai tämän vuoksi vähän noottia, mutta kun hän ryhdistäytyi ja sai taas hevosensa kunnolla tuntumalle, niin ei minkäänmoista ongelmaa. Olipa kyseessä rataesteet, yksittäiset pystyt tai okserit, Lilianna kyllä hoiti hommansa mallikkaasti.

    Vajaa 60 minuuttia työstettiin esteitä reippaassa tahdissa ja kun ratsastus oli siistiä ja esteet ylittyivät hyvin, pääsi ratsukko siirtymään loppuverkkaan. Loppuverkassa ratsukko sai mennä melko rauhallisessa tahdissa, sillä valmennus oli hevoselle hyvin raskas. Mutta voi vitsi, että valmentaja oli tyytyväinen tähän hevoseen! Aivan huippu menopeli, kunhan vain malttaa kuunnella selästä tulevia ohjeita. Liiemmin ei matkan varrella ongelmia syntynyt, ja jos edessä oli pieni mutka, niin siitäkin selvittiin taitavasti huolellisella työskentelyllä.

    kuristaja - Mörkövaaran Hallusinaatio
    Pitkästä aikaa pääsin taas valmentamaan kuristajaa ja Nassea, ja tosin myös ensimmäistä kertaa esteiden parissa. Kouluvalmennuksissa Nasse on ollut vähän rauhaton ja se on ollut vaikeaa saada kuulolle, joten odotin näin myös käyvän tämän päiväisessä valkassa. Yllätyksenä ei tullut, että ori pinkoi alkuverkassa pää viidentenä jalkana kentällä eteenpäin, samaan aikaan kun kuristaja pidättää ratsuaan parhaansa mukaan. Tämän vuoksi ratsukko sai mennä muutamat kierrokset melko reippaassa laukassa, mutta sitten vaadin ratsastajalta jo sen verran hallintaa hevoseensa, että se pysyi käsissä ja kuunteli edes vähän annettuja ohjeita.

    Tänään hyppäsimme valmennuksessa 80-100cm rataesteitä, joita kentälle oli sijoiteltuna kuusi kappaletta erilaisin lähestymisin. Ensimmäiset hypyt ei ratsukolta sujunut juuri mitenkään, Nasse lähinnä vain huitaisi hypätä ja siten myös puomit lentelivät samaan tahtiin maahan. Napakkuutta, napakkuutta ja vähän lisää napakkuutta, kiitos! Koska virtaa riitti, lähdimme hyppäämään esteitä ravissa, eikä ainuttakaan laukka-askelta ennen estettä suvaittu. Tällöin meno sujui huomattavasti rauhallisemmin, eikä tarvinnut kovin montaa kierrosta esteitä hypätä, kun sama onnistui jo tasaisesti laukassakin. Valmennuksen edetessä ori alkoi väsymään, eikä esteiden ylittämisessä enää ollut kiire. Näin saimme myös huolellisuutta peliin ja esteet alkoivat ylittymään hyvin. Pystyissä ja oksereilla ei ongelmia enää syntynyt, mutta sarjaesteillä oli ongelma saada mahtumaan askeleet esteiden väliin. Lyhyt jalkaisella hepalla oli melkoisen pitkä askellus, joten kuristaja sai olla erityisen tarkkana sen suhteen kuinka monta askelta hevonen sai ottaa.

    Kun jokainen este ylittyi mallikkaasti, eikä ratsukon välillä ollut erimielisyyksiä, saivat he alkaa lopettelemaan. Loppuverkassa ratsukko sai työskennellä melko rauhallisessa tahdissa, sillä valmennus oli vauhdin vuoksi melko raskas hevoselle. Valmentaja oli oikein tyytyväinen kuristajan ja Nassen työskentelyyn lopussa, mutta vähän jäi harmittamaan alun söhellys. Ratsastaja saisi olla siis himpun verran topakampi hevoselleen alussa, mutta ei huono näinkään kun tulosta tulee parempaan päin tunnin mittaan.