Estevalmennus 12.01.2016

  • Valmennus avoinna vain Mörkövaaran suomenhevoskasvateille
  • Valmennus järjestetään 12.01.2016
  • VIP 08.01.2016
  • Kyseessä on nimi listaan-valmennus, jossa hevosta valmennetaan sen omalla re-tasolla
  • Valmennukseen otetaan mukaan neljä ratsukkoa ilmoittautumisjärjestyksessä
  • Osallistuminen tapahtuu mailitse tvisha@luukku.com, otsikolla estevalmennus26
  • Muodossa Ratsastaja - <*a href="http://osoite">Ratsu<*/a> (poista tähdet+mikäli ei omaa luonnetta niin parin sanoin kuvailua)
  • Tervetuloa mukaan!
  • HUOM! Valmennuksiin otetaan mukaan neljä ratsukkoa ja yksi ihminen voi osallistua vain yhteen valmennukseen (koulu/este).
    Tammikuun valmennuksiin eivät saa osallistua joulukuussa valmentautuneet ratsukot.

    Osallistujat
    1. Melina - Mörkövaaran Helmiira
    Mörkövaarassa järjestettiin tänään vuoden ensimmäinen estevalmennus, jossa Melina ja Helmikin oli mukana. Ratsukko saapui maneesiin rauhaisissa tunnelmissa, kello ei ollut kuin vasta 9.00 aamulla, joten pientä uneliaisuutta heistä oli havaittavissa. Alkuverkassa Helmi asteli oikein tyytyväisen näköisenä eteen, kuunnellen ratsastajansa apuja malttavaisin mielin. Lämmittelyhypyt ratsukko sai suorittaa parille 70cm korkealle pystylle, jotka ylittyivät oikein kivannäköisesti reippaasta vauhdista huolimatta.

    Helmin ollessa hyvin Melinan ohjan ja pohkeen välissä lähdimme vähitellen siirtymään päivän estetehtävän pariin. Tällä kertaa olin pystyttänyt ns. kaksikaariselle kiemurauralle kolme pystyestettä, joilla korkeutta oli 90-100cm. Ensin Melina sai ratsastaa uraa pitkin laukassa vähän aikaa, etsien hevoselleen tahdikkaan ja tasaisen liikkeen. Kun Helmi oli hyvässä vauhdissa, saivat he rueta itsenäisesti suorittamaan kiemurauraa molempiin suuntiin ja ylittämään eteen tulevia esteitä. Alussa ratsukolla oli pientä ongelmaa kahden asian suhteen: Helmi kiri melko vahvasti esteitä kohti lähestyttäessä ja koska hypyn jälkeen vauhti sen kuin kiihtyi, oli Melinalla pientä vaikeutta saada hevonen ajoissa käännettyä seuraavalle esteelle. Ratsastaja sai siis antaa oikein jämäkät, pitkät pidätteet hevoselleen aina lähestyttäessä ja vasta vähän ennen hyppyä joustaa ohjaa reilusti. Toistojen kautta suoritukset lähtivät kuitenkin hyvin paranemaan ja ajan kuluessa Helmikin alkoi olemaan jo sen verran hapoilla, ettei vauhti enää päätä huimannut. Tällöin ratsastajankin työskentely selässä oli helpompaa, jolloin hän pystyi ottamaan vielä viimeisetkin ilot irti tamman kanssa työstämisestä.

    Reilun tunnin hyppäämisen jälkeen lähdimme hiljattain lopettelemaan ja siirtymään loppuverkan pariin. Koska Helmi oli tässä vaiheessa jo hyvin väsynyt, sai ratsastaja jäähdytellä tätä hetken aikaa rauhallisessa ravissa ja sen jälkeen siirtää käyntiin pitkin ohjin. Valmentajan näkökulmasta tämä valmennus meni täysin nappiin! Esterata oli ratsukolle hieman haasteellinen, joten sitä saatiin oikeasti työstää onnistuneiden suoritusten saamiseksi. Tunnin kuluessa hyvän työn tulos alkoi näkymään, jolloin hevonen vilautteli ajoittain todella tyylikkäitä pätkiä ratsastajansa kanssa.

    2. peikko - Mörkövaaran Une-Tus
    Uni ja Peikko saapuivat tänään valmennettavakseni Mörkövaaraan, tällä kertaa tosin esteiden parissa. Tamma näytti olevan alusta alkaen oikein hyvällä tuulella, se ravasi tyytyväisen näköisenä eteenpäin korvat innosta pystyssä. Alkuverkassa Peikolla oli pientä hankaluutta saada Uni hyvin kuulolle, sillä se tosiaan mennä puksutti eteenpäin höyryjunan tavoin. Hevosen ollessa kuitenkin vähän vetreytynyt ja ollessa paremmin ratsastajan hallinnassa, saivat he ottaa lämmittelyhypyt parille 80cm pystylle, jotka ylittyivät vaivatta.

    Siirryimme vähitellen päivän estetehtävän pariin, joka tarkoitti kolmea pystyestettä ns. kaksikaarisella kiemurauralla. Esteillä korkeutta oli 90-110cm ja ne oli sijoiteltuna jokaisen kaaren suoralle. Ensimmäisenä Peikko sai laukata vähän aikaa uraa pitkin, etsien ratsultaan tahdikasta ja menevää laukkaa. Ratsastajan tosin täytyi pitää huolta siitä, ettei Uni lähtenyt turhan reippaasti kirimään eteenpäin. Kun hevonen laukkasi malttavaisena uralla, annoin heille luvan rueta itsenäisesti suorittamaan kiemurauraa molempiin suuntiin ja ylittämään eteen tulevia esteitä. Ensimmäiset hypyt onnistuivat ratsukolta oikein hyvin, lähestymiset olivat kuin oppikirjasta konsanaan, eikä tamman vauhtikaan koitunut ongelmaksi. Muutaman kierroksen jälkeen Uni kuitenkin kompuroi yhdellä esteellä, jonka jälkeen se hieman alkoi varomaan hyppäämistä, joka toi mukanaan myös muutaman kieltäytymisen. Peikon tuli tässä vaiheessa rohkaista hevostaan ja pyytää sitä napakasti hyppäämään, vaikka tammaa selkeästi jännittikin. Toistojen kautta saimme kuitenkin hevoseen varmuutta takaisin, eikä lopussa Unella ollut enää mitään ongelmaa hypätessään tyylikäästi este esteeltä.

    Tunnin työskentelyn jälkeen lähdimme hiljattain lopettelemaan ja siirtymään loppuverkan pariin. Koska tammalla oli virtaa vielä vaikka muille jakaa, sai Peikko ratsastaa tätä kunnolla reippaassa tahdissa eteenpäin ja vasta hevosen näyttäessä väsymyksen merkkejä siirtää käyntiin pitkin ohjin. Valmennus sujui kokonaisuudessaan ratsukolta oikein kivasti, Peikko ratsasti tunnin ajan hevostaan oikein huolellisesti eikä hän lannistunut pienestä takapakistakaan. Vaikka Unelle tulikin pieni jännittymisvaihe, kokosi sekin hyvin itsensä ja näin ollen pääsi vielä tuomaan parasta osaamistaan esteillä esille.

    3. Kati (Siuri) - Mörkövaaran Mortti
    Tänään sain Mörkövaaran estevalmennukseen kauan odotetun hevosen kun Mörkövaaran Mortti saapui tunnilleni ratsastajansa Katin kanssa. Moneen vuoteen en ollut orista mitään kuullut, joten olipa kiva päästä näkemään minkälainen hevonen siitä on kehittynyt ja kuinka se todellisuudessa hyppää. Alkuverkassa Mortti oli hyvin innokas, se ravasi tooodella reippaassa tahdissa eteen, eikä olisi oikein malttanut siinä vauhdin huumassa ratsastajansa apuja kuunnella. Vähitellen Kati kuitenkin topakoitui selässä ja sai hevosen paremmin ruotuun, jonka myötä he saivat ottaa muutamat lämmittelyhypyt 80cm pystyesteille.

    Mortin liikkuessa malttavaisemmin eteenpäin, lähdimme hiljalleen siirtymään päivän estetehtävän pariin. Olin pystyttänyt maneesin kentälle ns. kaksikaariselle kiemurauralle kolme pystyestettä, joilla korkeutta oli 90-110cm. Ensimmäiseksi Kati sai etsiä ratsultaan tasaisen laukan, joka ei ollut yltiövauhdikasta tai muuten vain spurtteja ottavaa mallia. Kun hevonen oli kuulolla, annoin heille luvan lähteä suorittamaan itsenäisesti kiemurauraa molempiin suuntiin ja ylittämään sen esteitä. Ei ollut mikään suuri yllätys, että Mortti tahtoi ensimmäisellä kierroksella vähän kiriä esteitä päin ja laukata pää taivaissa kovasti eteen. Kati sai antaa oikein napakat pidätteet hevoselleen, jotta se vähitellen malttoi hidastaa tahtiaan ja ylittää esteet tasaisen varmasti. Kokonaisuudessaan Mortti hyppäsi esteet oikein hyvin, yleensä se ponnisti hyvästä kohtaa esteelle, eikä muutoinkaan turhia pelleillyt hypätessään. Hyvien teiden kanssa oli kuitenkin ratsukolla läpi valmennuksen pientä ongelmaa, sillä Kati ei saanut ohjattua Morttia niin hyvin kiemuroilla kuin olisi ehkä halunnut. Kiemuroiden kaariosat olivat siksi välillä vaikka minkä muotoisia, joten niihin sai Kati kiinnittää koko ajan huomiota.

    Kun kiemurauraa ja esteitä oli jankattu molempiin suuntiin useita kertoja ja olin tyytyväinen ratsukon työskentelyyn, saivat he siirtyä itsenäiseen loppuverkkaan. Loppuverkassa Mortti ajoittain vilautteli jo väsymyksen merkkejä, jota minä pidin suurena taisteluvoittona. Kokonaisuudessaan Kati ja Mortti suoriutuivat valmennuksesta kunnialla, eritoten Kati saa plussaa pitkästä pinnasta ja topakasta ratsastuksesta koko tunnin ajan. Morttikin paljastui oikein taitavaksi hyppääjäksi, mutta sen vauhtihalut olivat tänään sen verta suuret, että ne vähän rokotti huolellisia suorituksia.

    4. Katja H. - Mörkövaaran Lemmetär
    Tänään Mörkövaaran ryhmävalmennukseen otti osaa myös tuttu näky Mörkövaaran Lemmetär, mutta nyt tamma oli paikalla uuden omistajansa Katjan kanssa. Oli enemmän kuin mielenkiintoista päästä näkemään miten Lemmetär on kehittynyt ja kuinka se toimii yhdessä uuden ihmisen kanssa. Alkuverkassa Lemmetär oli vähän laiskanoloinen, se kirjaimellisesti laahusti eteenpäin Katjan yrittäessä parhaansa mukaan ajaa tätä eteen. Napakalla työstämisellä ratsastaja sai kuitenkin hiljalleen tulosta aikaseksi, jonka myötä tamma reipastui ja he pääsivät ottamaan jo ensimmäiset hypyt 70cm korkeille lämmittelyesteille.

    Lemmettären vetreytyessä ja kuunnellessa paremmin Katjan apuja, lähdimme vähitellen siirtymään päivän estetehtävän pariin. Tällä kertaa olin kaavaillut ja pystyttänyt ns. kaksi kaariselle kiemurauralle kolme pystyestettä, joilla korkeutta oli 80-100cm. Ennen kuin ratsukko sai aloittaa hyppäämisen, tuli Katjan saada Lemmetär oikein tahdikkaaseen ja menevään laukkaan, ilman ainoatakaan raviin siirtymistä. Kun olin jotenkin tyytyväinen tamman liikkeeseen, annoin heille luvan rueta itsenäisesti suorittamaan kiemurauraa ja sen esteitä. Lemmetär keksi heti ensimmäisen hypyn jälkeen, että ei häntä nyt huvitakaan laukkailla, joten se toi enemmän kuin vähän haastetta ratsastajalle. Hypyt yleisesti ottaen olivat hyviä, tamma ponnisti vahvasti esteelle ja suoriutui niistä yleensä pudottamatta puomeja, mutta kun se vauhti. Laukka oli todella tahmeaa tai parhaimmillaanhan Lemmetär suoritti tehtävää löntystelevässä ravissa. Muutamia kierroksia tätä katsellessani pidin Katjalle pienimuotoisen puhuttelun ja vaadin tätä saamaan hevosensa parempaan liikkeeseen. Loppua kohti Katja sai Lemmettären kivasti liikkumaan reippaammin eteenpäin, jonka myötä hypytkin olivat huomattavasti parempia ja kaikki alkoi sujua kuin tanssi.

    Reilun tunnin taistelun ja työskentelyn jälkeen lähdimme hiljattain siirtymään loppuverkan pariin, jolloin hevonenkin huojentui taas matovauhtiin. Hyvin Katja kuitenkin työsti tätä vielä loppuverkassa, mutta tänään kyllä huomattiin se, että jos hevosta ei kiinnosta niin silloin sitä ei aikuisten oikeasti kiinnosta. Ratsastajalle lähtee tämänpäivän duunista megaplussat, hän pysyi koko tunnin ajan napakkana hevoselleen ja yrittämällä yritti saada sen ruotuunsa. Vaikka Lemmettären olematon vauhti vähän rokottikin suorituksia, kyllä sekin välillä näytti oikein tyylikkäitä pätkiä ja hyppäsi taitavasti esteiden ylitse niin halutessaan.