Lakean Karhunkaataja - virtuaalihevonen

i. Turon Tykki on hieno Lakealainen suomenpienhevosori. Luonteeltaan Turo on herrasmies ja mukava, mutta omaa se silti orimaisia tapoja jonka takia ei välttämättä sovellu kaikkien käsiteltäväksi. Nuori ori on aloittanut mallikkaasti kilpauransa lähinnä esteratsastuksen parissa, johon kapasiteettia riittää 110 senttiin asti rataesteillä. Esteiltä orilla löytyy tällä hetkellä päälle 10 sijoitusta, kouluratsastuksesta hieman vähemmän, jossa taitoja riittää helppo a tasolle saakka. Turon Tykki omaa näyttävän rakenteen, mutta näyttelytaustaa sillä ei ainakaan vielä ole. Väritykseltään ori on tummanrautias ja säkäkorkeutta siltä löytyy 147,5 senttiä. Turpolla on tällä hetkellä kolme jälkeläistä, joista jokainen on kasvanut erittäin upeiksi yksilöiksi päästen kilparadoille näyttämään taitojaan.

ii. Urhoturo oli melko pienikokoinen suomenhevoseksi, lähes pienhevosluokkaa. Punarautias Urhoksi tai Urkiksi kutsuttu ori oli kovin sympaattinen tapaus. Se oli aina laumassaan alimmassa kastissa ja muut hevoset nokittivat ja syrjivät sitä tuon tuostakin. Nuori ori suhtautui tällaiseen käytökseen hämmentyen ja kohtaloonsa alistuen. Luonteeltaan Urho oli rauhallinen, kiltti ja uskollinen. Se oli kaikin puolin miellyttävä hevonen, hyvin lempeä ja monet pitivätkin tästä orista. Urho koulutettiin alun perin ravuriksi, mutta sen ura ei ottanut tuulta siipiensä alle. Ori rikkoi usein laukalle ja lopulta turhautunut omistaja möi orin eräälle yksityisomistajalle. Tämä koulutti orin uudelleen. Koulutus ei sujunut nopeasti - Urkkia ei ollut helppoa saada unohtamaan ravurin menneisyyttään. Lopulta uusi omistaja sai kaivettua orin ratsun ominaisuudet esiin - ja se yllättikin kaikki täysin astelemalle estekentille! Ori sai ruusukkeitakin, ja se astui yhden tamman. Urhoa ei ole ruunattu, koska sillä on hyvä ja rauhallinen luonne.

iii. K.U Kesälli oli pesunkestävä ravuri, jolla riitti omaa tahtoa ja voimaa vanhaksi asti. Sälliksi kutsuttu ori olikin koko ikänsä kuin pikkuinen varsa, jolla vain oli uskomattomat voimat ja pirullinen luonne. Komea, pitkäharjainen rautias liinakko hurmasi monet ulkonäöllään. Luonteellaan se ei hurmannut ketään. Tai ainakaan kukaan ei viitsinyt väittää pitävänsä orista sen jälkeen kun oli hoitanut tai muuten käsitellyt oria. Se vei lähes ketä tahansa 6 - 0, eikä Sälliä annettukaan ihan kenen tahansa käsitellä. Raveissa orilla oli lähes uskomaton voitontahto. Sillä oli pitkä askellus, mutta useimmiten se voitti lähtönsä silkalla tahdonvoimalla ja kilpailuvietillä. Mutta miten ori paistoikaan tyytyväisyyttä voitettuaan! Hyvärakenteinen ori on kantakirjattu II-palkinnolla. Jälkeläisiä on monia, mutta tammojen omistajia on pelottanut orin luonteen periytyminen ja sen takia tammat ovat hieman karsiintuneet vaikka muuten oikein upea ori onkin kyseessä.

iie. Pertin Flikka oli tummanruunikko 157-senttinen, ystävällinen ja äitimäinen tammamamma. "Likka" kisasi ahkerasti raveissa ja kisauransa lopetettuaan siirtyi siitostammaksi. Likka oli aina iloisena vastassa tarhassa haettaessa ja se oli muutenkin mukava tamma. Likka oli hyvin huolehtivainen ja tavallaan tallinsa äitihahmo. Se oli kuin tallilaisten yhteinen mummo, joka oli aina rapsuttelemassa muita hevosia tai muuten niiden ympäröimänä. Ihmisetkään eivät voineet tätä tammaa vastustaa, ainakaan sen jälkeen kun olivat katsoneet sen lempeisiin, tummiin silmiin. Herkuille perso tamma lihoi helposti ja näykki myös satunnaisesti. Likka oli hyvä ravuri, mutta sitä kantakirjattu ikinä. Silti tamma oli kovin suosittu siitostamma, ja useat jälkeläiset ovatkin hyviä käyttöhevosia, niin ratsuja kuin ravureita.

ie. Raitaliisa on ollut koko ikänsä ratsu ja onkin hyvä yleishevonen. Valinta ravurin ja ratsun uran välillä oli helppo, sillä tamman vanhemmat olivat myös ratsuja, vaikka muu suku olikin ravureita täynnä. "Lissu" oli mutkaton ja utelias, välillä liiankin yksinkertainen ja jopa tyhmänrohkea. Kommelluksia ja hassuja sattumuksia lukuun ottamatta Lissu oli hyväluonteinen ja kiltti tamma. Se myytiin kotitilaltaan ratsastuskouluun, mutta ei osallistunut paljoa tunneille. Silti se oli tallin väen keskuudessa suosittu ja sen hoitajapaikasta suurin piirtein käytiin tappeluita. Ratsastuskoulun omistaja ja hänen lapsensa kisailivat tammalla esteitä ja kenttäratsastusta. Erityisesti kenttäratsastuksessa tamma loisti ja sitä sillä kilpailtiin enemmän kuin esteitä. Lissu sai kolme varsaa, kaikki eri isistä.

iei. Makkerin Miika on ruunikko 163-senttinen ori. Rehti ja sisukas suomalainen, ex-ravuri. Ravurisukuinen "Miika" ei sopinutkaan ravuriksi, mutta se koulutettiin jo melko nuorena ratsuksi ja kelpo ratsuhevonen siitä tulikin. Miikalla kilpailtiin lähinnä vain koulussa, sillä siihen taipuisalla ja miellyttämishaluisella orilla oli taipumusta. Ravuritaustasta huolimatta Miika pärjäsi koulukentillä. Sen taustan takia se sai monia kummeksuvia katseita ja kuiskuttelua osakseen, mutta orin omistaja ei siitä piitannut. Orin kisauran katkaisi vaikea ähky, jonka jälkeen se kilpaili enää harvoin. Harrasteratsuna ori toimi mahtavasti, sen kanssa oli mukava taittaa pitkiäkin matkoja, rauhallisella tahdilla kuitenkin. Ennen ruunausta Miika astui kaksi tammaa, sillä sen haluttiin jatkavan sukuaan ja periyttävän hyviä ominaisuuksiaan.

iee. Tuuletti oli kotoisin ravurikasvattajalta mutta siitä oltiin jo alusta asti kaavailtu ratsua. Vilkas ja rento tamma myytin heti vieroittamisen jälkeen uudelle omistajalle, joka koulutti sen alusta alkaen. Omistajan ja Tuuletin välille syntyi luja luottamus ja näiden yhteistyötä oli upea katsella. Tuuletti jaksoi tehdä ahkerasti töitä ja oli nopea oppimaan, mutta myös turhautui välillä jos yhtä asiaa jauhettiin pitkään. Sen takia treenit jouduttiin usein keskeyttämään ja lähtemään rentoutumaan maastoon. Mikään kaikista helpoin hevonen ei siis ollut kyseessä! Tuuletti oli suht kiltti, mutta vilkasluonteisena oli aina joka paikassa sähläämässä ja keppostelemassa. Sen takia omistaja saikin usein lieviä raivokohtauksia, kun tamma oli jälleen kerran keplotellut itsensä ulos karsinasta tai avannut tarhansa portin - tempauksia riittää joka sormelle ja enemmänkin. Tamma oli myös tuttavapiirinsä kesken liikanimi "Tuuletin", mistä lie moinen nimi tullut... Tuuletti kilpaili koulu - ja esteratsastuksessa. Varsoja sillä on neljä.
© Aimie

e. Kanervan Riimittelijä on suurikokoinen ihastuttava suomenhevostamma kasvattajanaan Sindi. Riitulla on takanaan monen monta kotia, mutta nykyisin se asustaa Lakeassa jossa se on kilpa- ja jalostuskäytössä. Tamman kuvaillaan olevan luonteeltaan kiltti mutta vauhdikas, ja sekös on tullut Karhunkaatajankin kanssa huomattua. Tuo hyväluontoinen hevonen omaa ulkonäköä jos kuka, sillä se on väritykseltään voikko ja säkäkorkeutta löytyy 159 senttiin asti. Koulupainotteisella Riitulla löytyy taitoja helppo a tasolle asti, mutta on se myös kilpaillut esteillä jossa kapasiteettia on 80 senttiin rataesteillä. Sijoituksia Riitulta löytyy useita kymmeniä, joka kertoo tamman olevan oikein mukava kilparatsu. Jälkeläisiä Riitulla on tällä hetkellä puolenkymmentä, joista kaikki ovat päässeet näyttämään emänsä tavoin taitojaan kilparadoilla.

ei. Elämänilo nimenä ei aivan kuvaa tämän voikon orin luonnetta. Epiksi kutsuttu ori asustelee Etelä-Suomessa lämminverisiä täynnä olevassa ravitallissa. 156cm Eppi itse ei kuitenkaan ole ravuri, vaikka kärryjäkin ihan mielellään maastolenkeillä perässään veteleekin. Ravitallin omistajan vaimo on ostanut Epin itselleen kilparatsuksi. Perusluonteeltaan juro ja ilmeeltään korvat aina takaraivossa uhoavasti luimussa. Omaa kuitenkin hyvät kouluratsun ominaisuudet ja itsekkin tästä touhusta pitää. Kouluradalla persoonasta kuoriutuu aivan uusi hevonen. Epi ei nuoruudessaan aivan parhaita lähtökohtia elämälleen saannut, joten vaatii nyt vanhempana säännöllisiä rutiineja ja tuttuja ihmisiä ympärilleen. Ori omaa terveen ja vankan rakenteen, mutta notkeuttakin löytyy. Kouluratsastuksessa kilpaillut lähinnä Helppo B ja Helppo A:ta, mutta muutama sijoitus löytyy Vaativa B:n puoleltakin. Kouluratsastuksen laatuarvostelussa palkittu toisella palkinnolla. Jälkeläisiä kaksi kappaletta.

eii. Jepsaus omaa hauskan nimen ja varsin hauska tapaus olikin. Väriltään ruunikko ja säkäkorkeudeltaan 156cm. Oria kutsuttiin viimeisessä kodissaan Sauliksi. Sauli lopetettiin 18 vuotiaana pitkän sairasloman päätteeksi. Jalkavaivalle ei selvää diagnoosia ja hoitoa löytynyt ja oli parempi päästää ori kivuistaan. Mahtava luonteinen, joka osasi peroonallaan hurmata. Koti vaihtui useamman kerran, mutta viimeisimmän ja pisimmän ajan vietti yksityistallissa hevosruunan, lammaslauman, pupujoukon ja pässin seurassa. Sauli teki näyttävästi hääajelukeikkoja ja talviriehoissa veti rekiajeluja. Sauli toimi myös omistajansa harrasteratsuna ja opettelivat yhdessä kouluratsastuksen saloja.

eie. Ilomieli asusteli elämänsä heikoissa olosuhteissa. Kaunis vaaleanrautias 151cm tamma vietti aikansa laiduntaen ja tarhaten. Vähäisestä käsittelystä huolimatta oli ihmisystävällinen ja nöyrä. Omistaja huolehti perustarpeet, muutta siihen se jäikin. Vuoleminen tältä sentään onnistui. Illalla sisälle ja aamulla ulos. Muutaman kerran on ratsastajaa kantanut selässään eikä tästä pahemmin ole välittänyt, mutta kärryjen vetäminen jäi huonommaksi kokeiluksi. Jälkeläisiä varsonut kymmenkunta.

ee. Lentävä Suvituuli on 142cm pientyypin edustaja, joka on väritykseltään rautias. Päätä koristaa tähti ja kapea piirto. Vasemmassa takajalassa on puolisukka. Tuuliksi kutsuttu tamma asustelee ratsastuskoulussa ja tekeekin myös pienimuotoisesti tuntiratsun töitä. Perusluonteeltaan ystävällinen ja hyvä tapainen. Ratsuna reipas ja energinen, mutta osaavan ratsastajan kanssa pehmeä ratsastaa ja sulavan näköinen. Koulutustaso yltää Helppo A:han, jossa kansallisella ja aluetasolla sijoituksia. Seuran koulumestaruutta hallinnut kahtena vuotena peräkkäin. Varsonut kaksi jälkeläistä.

eei. Tulen Lentäjän pienuus ei menoa estä. 143cm rautias ori on kerännyt huikean määrän menestystään ympärilleen. Parhaimpiin suorituksiin luetaan suomenhevosten laatuarvostelun ikäluokkansa paras titteli ja suomenhevosten koulumestaruudesta hopeasija. Tuukaksi kutsuttu ori omaa erittäin hienot ja irtonaiset liikkeet ja tietysti hyvän luonteen. Kantakirjattu kolmannella palkinnolla. Jälkeläisiä seitsemän.

eee. Suvi on myöskin pienhevonen ja säkäkorkeudeltaan 142cm. Tummanrautiastamma asustelee ratsastuskoulussa yksityishevosena, pienikokoisen naishenkilön omistamana. Omistussuhde on kestänyt varsaiästä lähtien, joten side heidän välissään on vahva. Yhdessä ovat opiskelleet ja valmentautuneet. Näppärä pikkutamma hallitsee Vaativa B:nkin tarvittavia taitoja. Omistajan ramppikuumeen seurauksena kilpailutausta jäännyt hyvin vähäiseksi. Kotitallin järjestämissä aluekisoissa sijoittunut Helppo A:ssa muutaman kerran. Kantakirjaan tamma ei päässyt, mutta saannut hyviä tuloksia match show näyttelyistä.
© Kasvattaja

05.11.2012
Viime kuussa uusittiin Karhunkaatajan KRJ laatuarvostelupalkinto, ja ensimmäinenhän sieltä napsahti. Reilu vuosi sitten Karhu palkittiin toisella palkinnolla, mutta nyt pisteitä saatiin lisää jälkeläisten laatuarvostelupalkintojen myötä. Ansaittuhan tuo palkinto tälle herralle on!
Tänään päätin sitten ilmoittaa Karhun esteratsastusjaoksen laatuarvosteluun mukaan. Yhtään en osaa sanoa, että minkälainen palkinto sieltä voisi tulla, vanhempien kisapisteet eivät nimittäin ole mitään päätä huimaavat. Kuitenkin toisessa palkinnossa tavoitteet on, saa nähdä kuinka käy!

22.10.2012
Olemme aktiivisesti kiertäneet Karhun kanssa kenttäkilpailuja - ja erittäin hyvällä menestyksellä. Pojalla on jo kasassa 29 sijoitusta, joista peräti kaksi on CUP sijoituksia. Enää kuutisen kappaletta sijoituksia kentästä ja sitten olemmekin oikeastaan jo laatisvalmiita. Tosin jälkeläisillehän Karhu kipeästi kaipaa näyttöjä kentästä, mutta eiköhän niitäkin hiljalleen saada. 17 vuotiaassa teräspapassa ei kyllä ikä näy, poika on edelleen oikein reipas ja varmajalkainen menijä, joka ei varmasti jätä ratsastajaansa kylmäksi missään tilanteessa. Toivottavasti saamme nauttia tämän hurmurin seurasta vielä pitkän aikaa!

01.08.2012
Nyt on Mörkövaaran hevosten lomat ohi, ja niin myös Karhunkaatajan. Poika on ollut sen verran hyvinvoiva ja pysynyt kesän yli yllättävän hyvässä kunnossa ja siksi meillä olisi nyt tavoitteena jatkaa kilpailemista. Koulu- ja estesijoituksia meillä on jo riittämiin, mutta kenttäratsastuksen parissa olisi mukava jatkaa. Toivottavasti poika menestyy sillä saralla lisää, sillä kenttälaatis edelleen korvan takana. Karhu astui hiljattain seitsemännen tammansa ja näin odottaa tälle kuulle yhtä jälkeläistä lisää. Katsellaan rauhassa, mitä syksy tuo mukanaan!

02.03.2012
Karhu on saanut tämän vuoden eleillä melko rauhassa, muutamia kenttäkisoja tosin olemme kierrelleet ja niistä menestystä niittäneet. Poika on ollut nyt melko aktiivisessa jalostuskäytössä, eilen syntyi Karhun kuudes jälkeläinen, Mörkövaaran Vilmiina. Jälkeläisilleen Karhu on periyttänyt upeaa luonnettaan ja potentiaalia kilparadoille, muuta ei voi sanoa. Kerrassaan mahtava jalostusori! Muidenkin hevosten tapaan Karhukin saa jäädä nyt kevät- ja kesälomalle nauttien hevosen elämästä laitumella. Loppukesästä sitten katsotaan, lähdetäänkö pojan kanssa jatkamaan kenttäkilpailujen merkeissä vai mitä.

25.10.2011
Nyt on laatuarvosteluja muutamat kappaleet takana, suomenhevosten laatuarvostelusta meille napsahti juuri ja juuri ensimmäinen palkinto, johon olen hyvin tyytyväinen. Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelusta saimme toisen palkinnon, KRJ-II, johon olen puolestaan hieman pettynyt. Tarkoituksenamme on varmastikin lähteä vielä jossain välissä uusimaan, sitä ensimmäistä palkintoa tavoittelemaan.
Orin kilpaura alkaa pikku hiljalleen olemaan paketissa, ainakin koulu- ja esteratsastuksen parista. Todennäköisesti Karhulla jatkamme vielä kenttäratsastuksen kilpailemista, sillä haaveissa olisi joskus päästä vielä kyseisen lajin laatuarvosteluun. Mutta nyt poika saa enemmälti lomailla rauhassa muiden oritovereiden kanssa ja nauttia tallityttöjen hyvästä hoidosta.

29.10.2011
Tänään päätin ilmoittaa Karhun kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluun, vaikkei pojalla kovin vahvat näytöt vielä olekkaan. Muutamista kohdista on "varmat" täydet pisteet, mutta ne, mistä ei välttämättä täysiä pisteitä tule, onkin arvoitus palkinnon suhteen. Mutta tottakai meillä on vähintään se toinen palkinto tavoitteena! Suomenhevosten laatuarvostelutilaisuudesta emme ole vielä tuloksia saaneet, mutta sieltäkin tavoitteena olisi mahdollisimman hyvä palkinto. Esteratsastuksen parista Karhu jäi hiljattain eläkkeelle, mutta edelleen kaivataan näyttöjä kouluratsastuksen, että jälkeläisten parista. Mutta josko saisimme tälle oriille hienoja jälkeläisiä laatispalkintojen jälkeen!

26.09.2011 Kouluvalmennus, valmentajana Ziki
Karhu oli tänään oikein pirteällä tuulella, lämmittelyissä asteli reippaasti eteenpäin. Kuunteli kuitenkin samalla ratsastajaa ja keskittyi tämän pyyntöihin. Valmennuksemme aiheena oli vastalaukka, joten aloittelimme ensin tekemällä paljon voltteja ja muita käännöksiä. Asetuksia teimme ympyrällä sisälle että oikealle, verryttelimme molempia kylkiä ja ori kulkemaan hallitusti ja rauhallisesti. Aloitimme ensin nostamalla pari kertaa oikean laukan, mutta sitten nostimmekin vastalaukan. Karhu yritti ensin kulmissa vaihtaa laukkaa oikeaan, mutta muutaman kerran jälkeen ja tarpeeksi ulko-ohjalla tukemalla alkoi vastalaukka onnistua. Myös toiseen suuntaan Karhu laukkasi sujuvaa vastalaukkaa, joten tähän oli hyvä lopettaa valmennus.

24.09.2011
Tämän aamupäivän varasin itselleni ja Karhulle ja teimme jotain sellasta, mitä ei normaalisti tämän hevosen kanssa ole tehty. Nuorempana miehenä Karhun kanssa pariin otteeseen kävin ajamassa eli kärryille se silloin opetettiin, ja tänään halusin testetata tuota uudelleen. Alkuun ori oli hieman ihmeissään kun sille kärryt perään laitoin, asteli sivulta toisella ja mulkoili minua ehkäpä hieman kauhuissaan. Itse tietenkin luotin Karhuun ja tiesin, ettei tästä reissusta mitään katastrofia tule. Pääsimme pihasta aika hyvin ilman ongelmia pois, vähän ori tahtoi jumia paikoillaan ja testata, että onkohan pakko näin tehdä. Ilma oli mitä ihanin, syksyinen aurinko paistoi puidenlomasta ja keltaisia lehtiä tipahteli puista tuulen mukana. Päästessämme suoralle ja pehmeälle maastotielle, annoin pojalle luvan lähteä raviin. Karhu lähti samantien tepsuttelemaan rauhallisella ravilla eteen ja voi vitsit mikä fiilis siinä oli! En edes muista, milloin olisi näin hauskaa minulla ollut tämän hevosen kanssa. Kävimme ajamassa reilun kahdeksan kilometrin lenkin, joka sujui kyllä todella hyvin. Palatessamme takaisin pihaan, oli ori hieman sellainen, että nytkö tämä reissu jo loppui. Lohdutukseksi siitä Karhu sai suuren heinäpaalin mukaansa tarhaan, jota se jäi tyytyväisenä rohmuamaan lähtiessäni seuraaviin puuhiin.

22.09.2911
Tänään ilmoitin Karhun suomenhevosten laatuarvosteluun! Jännityksellä odotetaan, pärjätäänkö yhtä huonosti vai vielä paremmin kuin yleislaatiksessa. Jospa ori antaisi viimein hyvän kuvan itsestään ja vähintään se toinen palkinto tulisi, vaikka kyllähän me ensimmäinenkin huolittaisiin! Suomenhevosten laatuarvostelun jälkeen alkaakin Karhun hommat olla jo melkein kasassa, pyrin tarjoamaan sitä mahdollisimman usealle hyvälle tammalle, ja mikäli hyvää jälkeläisnäyttöä saadaan, niin sitten katsellaan vielä sitä krjn laatista, minkä mainitsinkin jo edellisessä merkinnässä. Katsellaan miten käy!

06.09.2011
Ei mennyt Karhun kanssa yleislaatuarvostelussa ihan niin kuin odotin, suorastaan pettynyt ja hämmentynyt olen. Alkuun saatiin kolmas palkinto, josta pistin jo tuomarille viestiä, että miten noin huonoille pisteille jäätiinkään. Onneksi pienestä virheestä saatiin pisteitä lisää ja lopputulos YLA2 palkinto. Karhu ei siis kovinkaan tuomaria säväyttänyt, vaikka aivan muuta ajattelin ja toivoin. Mutta ei se meitä lannista, minä tiedän Karhun olevan mitä ihanin hevonen kaikilta osa-alueiltaan, ja se riittää! Nyt orin kanssa keskitytään seuraavaksi jälkeläisten saamiseen ja valmentautumiseen erityisesti koulun parissa, kun krjn laatikseen olisi Karhun kanssa mukava vielä jossain vaiheessa päästä...

20.08.2011 Kouluvalmennus, valmentajan viccan
Kun pysäytit Karhun kentän keskelle, se seisoi muutaman sekunnin paikoillaan jonka jälkeen se aloittikin hyörimisen ympärilläsi. Kiristit vyötä vielä maltillisesti ja kiskoit jalustimet alas. Juuri ennen selkään nousua teit pidätteen ja orii seisahtui hieman hämillään, ku se tajusi että istut selässä se jatkoi matkaansa suoraan uralle. Saitte aluksi kävellä rauhassa, jonka jälkeen aloitinkin häiriköimisen. Alkuverryttelyksi teitte taivutuksia, niin avo kuin sulkumuodossakin, sekä voltteja. Voltteihin asetit Karhua melko paljon, ja tämän vuoksi se ei pystynyt kävelemään pyöreästi ja voltit olivat oudon muotoisia. Pyysin sinua joustamaan hieman enemmän sivuohjalla, jotta orii saisi vielä aluksi enemmän venytysvaraa. Tämän jälkeen volttinne sujuivatkin paremmin, vaikka ne eivät täydellisiä olleetkaan. Jätitte avo sekä sulkutaivutukset pois, ja näiden tilalle otitte pääty-ymyröillä reipasta ravia. Karhun raviaskel takkusi aluksi hieman, mutta pikkuhiljaa se asetteli jalkojansa paremmin ja askellaji alkoikin sujua todella hienosti ja hyvin näyttävästi.

Valmennusta jatkoitte seuraavaksi ravin temponvaihteluilla. Aloititte ensin hidastuksilla, joihin jouduit käyttämään osaksi melko kovaa kättä. Karhu alkoi pikkuhiljaa kuitenkin kuunnella apujasi ja enää ei tarvittu kuin muutamia pieniä pidätteitä hidastamaan oriin matkavauhtia. Lisäykset taas teitte alusta asti sovinnossa, oriista huomasi todella hyvin kuinka se nautti vauhdin lisääntymisestä. Lisäyksien jälkeen kävimme lävitse kaikki kootut askellajit. Aloitimme tietenkin käynnistä, käynnissä kokosit Karhun todella hyvin. Orii kulki hyvin kuolaimella, ja näytti todella kevyeltä. Ravissa tuli hieman ongelmia, ensin et meinannut saada Karhua kunnolla kuolaimelle, mutta loppujenlopuksi onnistuit tässäkin oikein hyvin. Ravin jälkeen vuorossa oli tietysti laukka. Laukan-noston suorititte hienosti kootussa ravissa, ja kuinka ollakkaan orii pysyi koottuna laukassakin. Olin todella tyytyväinen teihin jotenka jatkoimmekin valmennusta kiemuraurien kanssa. Teitte kiemurauria ensin ravissa, niin 3kaariset kuin 7kaarisetkin kiemuraurat onnistuivat todella hyvin. Seuraavaksi saittekin kokeilla kolmekaaristakiemurauraa laukassa. Ensimmäisellä kerralla tulitte niin että keskimmäinenkiemura suoritettiin vastalaukassa, ja se onnistuikin hyvin. Toisella kerralla sait vaihtaa laukan aina kun käänsit Karhun uudelle kiemuralle, tämäkin sujui yllättävän hyvin jotenka pääsitte jäähdyttelemään. Jäähdyttelyssä ravailitte omaa vauhtianne, ja lopuksi vielä kävelitte.

10.08.2011
Valmistelen Karhua tämän kuun yleislaatuarvosteluun - voi ei. Minun pienestä pojastani onkin kehittynyt jo lähestulkoon vanhus jonka kanssa täytyy ajatella näitä laatis- ja varsa-asioita. Vähänhän ori saattaa keskeneräinen olla, mutta katsellaan mitä sieltä tulee. Karhun tuntien kuitenkaan poika ei osaa yhtään käyttäytyä juuri silloin kuin pitäisi, ja siten meidät diskataan ennen kuin päästään edes aloittamaan...! Noh, yleislaatuarvostelun jälkeen sitten mennäänkin koittamaan onnea jo suomenhevostenlaatikseen, jospa sieltä menestystä hakisimme viimein.

15.07.2011 Kouluvalmennus, valmentajana Lyl
Karhun kanssa olitte lämmitelleet jo melko hyvin kun saavuin kentälle, jatkoit lämmittelyä vielä hetken, minun ohjeitteni mukaan. Teitte muutamia avo sekä sulkutaivutuksia, jolla pyrimme siihen että eritoten Karhu kuuntelisi hyvin apujasi. Seuraavaksi jatkoit pysähdyksien sekä peruutuksien kanssa, ensin siirryitte peruutuksista vain käyntiin. Hetken kuluttua kuitenkin siirryitte jo peruutuksista suoraan raviin, siirtymiset sujuivat hyvin, mutta hidastamiset eivät sitten olleet oikein Karhun mieleen. Seuraavaksi saitkin nostaa laukan, siirsit oriin pääty-ympyrälle. Saitte harjoitella ensin koottua laukkaa, joka sujui todella hyvin. Seuraavaksi harjoittelitte vastalaukkaa, joka tuotti hieman ongelmia Karhulle mutta orii kuitenkin totteli apujasi hyvin.

27.06.2011 Estevalmennus, valmentajan Vinkku
Olin rakentanut kentälle jo valmiiksi muutamia esteitä kun saavuitte paikalle. Karhu puhkui intoa ja kerroitkin, että ori tarvitsee pitkiä alkuverkkoja. Kävelemisen jälkeen aloititte lämmittelyn ravissa. Karhu viskoi päätään ja sitä näytti kiinnostavan kaikki muu paitsi selässä istuva ratsastaja. Rakensin halkaisijalle kavaletteja joita pyysin teitä tulemaan ravissa. Karhu joutuisi keskittymään tehtävään ja jalkojen nosteluun jos se aikoisi päästä tehtävästä kaatamatta esteitä. Karhu pääsikin kahdesta ensimmäisestä hyvin yli, mutta viimeiselle taisi teidän molempien keskittyminen herpaantua ja Karhun takajalka kolisi puomiin. Tulitte uudestaan ja jouduit tekemään kunnolla töitä, että pääsitte kavaleteista yli puhtaasti. Lopulta sekin onnistui. Olin rakentanut myös yhden kavaletin pääty-ympyrälle, joten jouduit keskittymään sekä kavaletin ylittämiseen puhtaasti sekä taivutukseen. Karhu alkoi tehtävän aikana kuunnella, joten tulitte ympyrälle vielä kerran laukassa ja saitte sen jälkeen hengähtää. Aloitimme 60cm pystyllä jolle Karhu lähti hyvinkin energisestä ja hyppäsi suurella ilmavaralla. Pyysin sinua tasapainoittamaan laukkaa ja rauhoittamaan Karhua ennen kuin tulette esteelle jonka nostin 70cm. Sait Karhun tulemaan rauhallisemmin vaikka voisitte vieläkin vähän vähentää vauhtia. Tulitte samaisen esteen vielä toisesta suunnasta ja siirryimme sitten pienen kävelytauon jälkeen 90cm okserille. Karhu oli innoissaan kuumeni helposti kun lähestyitte estettä ja alastulossa takapuomi kolisi alas. Tulitte uudestaan ja keskityit erityisesti orin rauhoittamiseen ja tulitte vasta sen jälkeen esteelle. Okseri ylittyi hienosti ja siihen oli hyvä lopettaa.

21.06.2011 Estevalmennus, valmentajana unni
Jo ensivilkaisusta lähtien mietin, millainenhan valmennus tästä olisi tulosta. Karhu oli alusta saakka hyvin, hyvin energisenä ja malttamattomana. Verryttelyiden aikana kokosin erilaisia tehtäviä. Aiheena olivat tosiaan erilaiset estetiet ja laukkojen suhteuttaminen niiden väleihin. Jo tämä tehtävän aihe hirvitti katsellen Karhun menohaluja. Odotukseni osuivat oikeaan ? jo ensimmäisellä haastavammalla, tiukan kaarevalla uralla suihkautettiin esteiden ohitse hurjaa vauhtia. Toisella kerralla ratsastaja keskittyikin hieman paremmin, jonka johdosta esteet ylitettiin, joskin hieman kyseenalaisella tyylillä. Kolmas kerta toden sanoo, kuten tässäkin harjoituksessa. Ratsastaja pysyi tarpeeksi rauhallisena, piti hevosen tarpeeksi rauhallisena ja esteet ylittyivätkin hyvällä tyylillä. Valmennuksen aikana kävimme erilaisia teitä, kuten näitä kaarevalla uralla olevia esteitä, suorien esteiden välillä lyhennyksiä ja pidennyksiä, sekä ympyrällä olevia esteitä. Loppuvalmennus käytettiin rataharjoitukseen, jotka sisälsivät jokaisen tämän valmennuksen aikana harjoittelemat tiet. Valmennus meni vauhdista huolimatta oikein hyvin, etenkin loppupäästä. Upeaa!

19.06.2011 Kouluvalmennus, valmentajana unni
Alkuverryttelyiden aikana kerroin tulevan valmennuksen aiheen: lisättyjä askellajeja ja vastalaukkoja. Aloittelimme itse valmennuksen heti kun Karhu oli lämmitelty ja kuulolla. Normaalisti uraa pitkin käynnissä, mutta pitkillä urilla lisättyä käyntiä. Päätyyn tuli tavallinen ympyrä, mutta asetus ulospäin. Harjoitus sujui melko hyvin, vaikkakin pääty-ympyrä ei ollutkaan aivan ympyrän mallinen, sillä asettaminen ulospäin hieman hämäsi sekä ratsastajaa että hevosta. Ravissa harjoitteet sujuivat myös hyvin, eikä lisätyssä ravissakaan ollut mitään ongelmia. Pääty-ympyrä suoritettiin muutamalla ensimmäisellä kerralla ravissa, mutta pian se tuli suorittaa laukassa ? edelleen ulkoasetuksessa. Laukassa pitkillä urilla tehtiin loiva kiemura, jolloin samalla tuli harjoiteltua vastalaukkoja. Päädyssä tuli tehdä edelleen ympyrä, laukassa ja ulkoasetuksella. Muutamalla kerralla vastalaukkoja harjoiteltaessa laukka muuttui ristilaukaksi, mutta muutaman toiston jälkeen (tämäkin) harjoitus sujui hyvin. Ympyrä meinasi olla edelleen hieman epäympyrämäinen sekä liian iso, tätä kannattaakin harjoitella vielä kotona.

25.12.2010
Karhu on ottanut viime viikkoina melko rennosti, estekisoissa on muutaman kerran startattu ja ylimääräinen treeni on oikeastaan jätetty kokonaan pois. Ori sai hiljaittain toisen jälkeläisensä Mörkövaaran Viikarin, joka pääsi asustelemaan Jäpäkkään hyvään hoitoon. Suunnitelmia ei meillä Karhun kanssa juuri nyt enemmälti ole, tallin vanhemmat hevoset kun vievät laatispaikatkin ja siten poika ei hetkeen pääse edes suokkien laatuarvosteluun mukaan vaikka siihen valmis onkin.

17.12.2010 Kouluvalmennus, valmentajana Anni S.
Heti alusta asti tämä ratsukko näytti hyvin yhtenäiseltä ja heidän menonsa oli erittäin kaunista katseltavaa. Hevonen kulki täsmälleen niin kuin ratsastaja halusi, tuntui, että Karhu liikkui ajatuksenvoimalla, ainakaan kovin suuria apuja ei koko valmennuksen aikana nähty. Alussa ori saattoi olla hitusen laiska ja ratsastaja joutui ajamaan sitä kunnolla eteenpäin, muuten kuitenkin vauhti oli valmennuksen ajan ok. Alkuverkassa menimme laukkaympyröitä päädyissä, sekä raviympyröitä pitkillä sivuilla. Lisäksi kolmikaarinen kiemuraura tuli tutuksi ja saatiin hevonen hyvin lämpenemään ja vetrestymään. Päivän aiheenamme oli avo- sekä sulkutaivutukset, jotka tuntuivat olevan tämälle ratsukolle aivan liian helppoja. Aluksi tehtiin molempia taivutuksia käynnissä, pitkille sivuille. Niissä ratsastaja sai hyvin muotoiltua ratsunsa tiettyyn asentoon, jotta ravissa meno näyttäisi heti hyvältä. Avotaivutukset onnistuivat hyvin ravissa, mutta sulkutaivutuksissa Karhu taisi mennä vähän sekaisin, tai ei muuten vain jaksanut enää keskittyä. Yleisesti tämän ratsukon menoa oli hienoa seurailla, hyvin taitava ja osaava pari, mikäli vain molemmat haluavat näyttää parhaat puolensa.

14.12.2010
Karhu sai tänään toisen jälkeläisensä - tällä kertaa upean suomenhevosorivarsan. Tämä vauhdikas ja hyvin isänsä oloinen ja näköinen ori ristittiin Mörkövaaran Viikari, kuvaten juurikin luonnetta. Viikarista tulee isona varmastikin kouluratsu emänsä Fiktion Laisan tavoin vaikka isän puolelta löytyykin paljon esteverta. Viikari muuttaa Jäpäkkään Snniifin hoiviin vieroituksen jälkeen, jossa se pääsee vanhempana kilpailemaan ja jatkamaan sukuaan.

28.11.2010
Ilmoitin Karhun marraskuun suomenhevosvarsojen arviointilaisuuteen nelivuotiaiden ryhmään, ja hyvällä menestyksellä siinä pärjäiltiinkin. Ori palkittiin (tietenkin) ensimmäisellä palkinnolla ja näin sai ensimmäiseksi meriitikseen SV-I. Karhun pisteet menivät seuraavasti: rakenne 6,2, suku 8, käytöskoe 7 + 7,2, ratsastuskoe 8 + 10 (63.55%), luonne 19 = 65,4. Hienoa poika!

03.11.2010
Tänään syntyi Lakean Karhunkaatajan ensimmäinen jälkeläinen, kaunis suomenhevostamma Mörkövaaran Lysti. Luonteeltaan tamma osoittautui heti syntymänsä jälkeen oikein tarmokkaaksi ja reippaaksi menijäksi, mutta varmastikaan tästä hevosesta ei ihan helpoin tamma ole tulossa. Lystin emänä toimii Mörkövaarassa asusteleva Fiktion Laisa jolta se onkin perinyt ihastuttavan ulkonäkönsä. Mikäli varsa vain tulee isäänsä, tulee siitä erittäin kapasiteetikas hevonen jolta löytyy kykyjä niin koulu- kuin myös esteratsastukseen. Vieroituksen jälkeen Lysti muuttaa Petrin hoiviin Virtuaalitalli Suvantoon jossa asusteleekin ennestään jo yksi Mörkövaaralainen, Almabella.

01.11.2010
Ori on ollut sellainen ruusukuhai kouluratsastuksen parissa, että sijoituksia on tullut kerättyä jo yli 40 kappaletta. Karhu jää siis kyseisestä lajista kilpaeläkkeelle, mutta esteiden hyppimistä vielä jatketaan. Kova innostus olisi orin kanssa koittaa myös kenttäratsastusta sillä se laji voisi olla aivan omiaan Karhulle hyvän kestävyyden vuoksi, ja toisihan se vähän vaihteluakin. Karhu tulee saamaan tässä kuussa jo ensimmäiset jälkeläisensä, ja tavoitteena olisi piakoin päästä myös pyörähtämään suokkien laatuarvosteluun.

21.10.2010
Päätin tänään vetää pienimuotoisen kouluvalkan orin kanssa, viime kerrasta kun aikaa jo oli. Karhu tuntui selästä alkuun mukavalta, se asteli erippaasti eteen ja teki kaikki tehtävät maltilla mitä vain käskin tehdä. Alkuverkassa menimme hallitussa ravissa keskiympyrällä tehden paljon suunnanvaihtoja sekä siirtymisiä käynnin ja ravin välillä. Päätehtävää meillä ei tänään ollut, vaan teimme kaikkea mitä päähäni vain sattui juolahtamaan. Seuraavaksi panostimme raviväistöihin, mutta nehän luonnistuivat pojalta todella hyvin, eikä niihin jaksettu siksi aikaa kuluttaa. Aloitimme tekemään ravi-pysähdys-peruutus-ravi siirtyimisiä, joissa sain muutaman kerran näpäyttää Karhua raipalla takapuoleen, jee. Peruutuksista raviin siirtyminen ei ollut siis itsestäänselvyys, väkisinkin ori tuputti minulle känytiaskeljia joista en tietenkään tyytyväinen ollut. Ravitehtävien jälkeen menimme koottua laukkaa, jonka aikana Karhu näytti varmasti upealta! Ori suorastaan liisi allani eteenpäin ja sitä tehtävää kun en olisi koskaan halunnut lopettaa. Tunti oli kuitenkin jo kulunut, siksi otimme loppuun vielä reipasta ravia ennen kuin kiitin Karhua mukavasta tunnista ja vein sen talliin päiväheinille.

24.09.2010
Tänään pidimme Karhun kanssa yhteisen kevyen päivän - viime aikoina ollaan kilpailtu niin paljon ja treenailtu sitäkin enemmän, siispä pieni rauhallinen maastoreissu oli suorastaan unelmaa. Tullessani tallille ori oli jo valmiina karsinassaan varusteet yllä, aikaisemmin kun olin soittanut yhdelle tallitytölle ja pyytänyt häntä laittamaan poijan kuntoon. Lähdimme käymään Karhun kanssa läheisillä vuorilla ihan vain mukavalla käynti/ravilenkillä, minnekään meillä ei ollut kiire ja siten saimme mennä hyvään tahtiin kierroksen. Ori asteli kevyesti eteenpäin rennoilla liikkeillä, sillä välin minä rentouduin selässä täysin ja keskityin lähinnä lintujen viserrykseen ja kauniiden syksyisten maisemien ihailuun. Yhtäkkiä Karhu säntäsi hirmuiseen laukkaan ja hätkähdin tietenkin selässä, en ollut tajunnut, että olimme tulleet "laukkasuoralle", jossa jokainen hevonen lähtee automaattisesti menemään hirveätä kyytiä. Ei siinä, kevyeen istuntaa ja mukaan vain! Karhu tykitti upeasti, tunsin melkein lentäväni sen selässä! Samantien olimmekin jo takaisin tallilla, ja kiitin Karhua kivasta maastoreissusta. Ori pääsikin syömään päiväheiniään laitumelle muiden orien seuraan, kun olin ensin sen puunannut upeaan kuntoon.

20.08.2010
Nyt on muutama viikko vierähtänyt Karhuun tutustuessa, ihastuttavaksi tapaukseksi se on todellakin osoittautunut. Hyvin mukava käsiteltävä nuoreksi oriksi, tasan yhden kerran on yrittänyt hoitajalleen rueta temppuilemaan maasta käsitellessä, eli ongelmia ei juurikaan ole ollut. Myös ratsastus on sujunut orin kanssa hyvin, vaikka onkin aika rauhaton ratsu, osaa se silti kuunnella ratsastajaansa erittäin hienosti, ja miten hieno kouluratsu se onkaan! Esteitäkin on myös hypitty aika mallikkaasti, rataesteitä menty jo metrin korkeudella.
Kilpailut on myös aloitettu, osannut käyttäytyä kyseisissä tilanteissa aika hienosti. Oria ei muutenkaan näytä häiritsevän uudet kilpapaikat, sillä Karhu on joka kerta ollut innoissaan, ensimmäisenä menossa tutkimaan paikkoja. Kilpailut ovat sujuneet hyvin, sijoituksia on tullut jo muutamia kouluratsastuksesta helpoista luokista. Esteillä ori on myös loistanut, vaikka estekilpailut ovat jääneet kilpaosiossa Karhun kanssa kakkoseksi.
Kun näin hienosti on meidän yhteinen taipale alkanut, toivotaan, että siitä tulee pitkä ja menestykäs!

31.07.2010
Sain tänään viimein, monen mutkan kautta, itselleni sen Lakealaisen sh-orin, josta olin jo pidemmän aikaa haaveillut. Aikaisemmin kesällä olin lähettänyt Jennylle viestiä Turo x Riitu yhdistelmästä, mutta vastausta siihen en koskaan saanut. Hevostalli.netissä kyselin asiaa Jennyltä, ja sittenhän suunnitelmani onnistui - talliin asteli upea suomenhevosori Lakean Karhunkaataja. Tuo nuori oripoika hurmasi heti ihastuttavalla, riehakkaalla luonteellaan tallinväen ja kaikki olivat asiasta yhtämieltä - Karhunkaatajasta tullaan vielä kuulemaan.