Kouluvalmennus 6.1.2012

Mörkövaara järjestää jälleen kouluvalmennuksen, joka on avoinna vain tallin suomenhevoskasvateille. Valmennuksessa on kaksi ryhmää, joissa molemmissa paneudutaan perustehtäviin ja ratsastajan istuntaan hevosten koulutustasoihin katsomatta. Mikäli samalta omistajalta valmennukseen tulee kaksi hevosta, jaetaan ne automaattisesti eri ryhmiin, mutta mikäli vain yksi, niin valmentaja jakaa ryhmät osallistujamäärän mukaan. Valmennukseen otetaan rajattomasti tallin kasvatteja. Valmennus järjestetään 6.1.2012, ja viimeiset ilmoittautumiset otetaan vastaan edellisenä päivänä. Kyseessä on nimilistaan-valmennus, mutta siltikään hevosella ei tarvitse olla luonnetta, mikäli omistaja vain kuvaa osallistumisessa parin sanoin ratsuaan.
Tervetuloa mukaan!

Osallistuminen valmennukseen tapahtuu mailitse kkfemnito@luukku.com, otsikolla Kouluvalmennus11, 5.1. mennessä. Muodossa Ratsastaja - <*a href="http://osoite">Ratsu<*/a> (+mikäli ei omaa luonnetta niin parin sanoin kuvailua)

Kommentteja tulee vähitellen... :)

Osallistujat
Ryhmä 1
Laura R. - Mörkövaaran Pyteri
Tänään näin ensimmäistä kertaa Pyrren oikein hyvällä tuulella, jo alkuverkassa se malttoi nätisti mielensä ja kulki ratsastajan ohjeiden mukaisesti eteen. Alkuverkan ratsukko sai vetää itsenäisesti paljon kentällä pyörien ja askellajeja vaihtaen, sen aikana ori todellakin liikkui kouluhevosen tavoin ratsastajansa alla. Lähdimme ensimmäiseksi tekemään käynnissä pienempiä tehtäviä, pysähdyksiä sekä takaosakäännöksiä. Lauran huolellisista ohjeista Pyrre pysähtyi varmanoloisesti aloilleen, odotti uutta merkkiä ja sen saadessaan kiepsahti nätisti takaosakäännöksellä etuosansa ympäri. Takaosakäännösten onnistuessa ratsukolta molempiin suuntiin moitteitta, saivat he jatkaa piakoin pohkeenväistöihin. Väistöt tapahtuivat pitkänsivun kulmasta kentän keskelle ja sitten halkaisijalta takaisin seuraavaan kulmaan. Pyrren takaosa ei lähtenyt aluksi mukaan väistöihin ja siksi loogisesti ori tahtoi vain kävellä reitin lävitse. Pienet näpäytykset raipalla takapuoleen saivat orin kuitenkin havahtumaan ja kuuntelemaan vähän tarkemmin, ja silloin väistötkin lähtivät onnistumaan halutusti. Toistimme tehtävää molempiin suuntiin huolellisesti, kunnes jatkoimme edelleen kyseistä tehtävää, nyt tosin ravissa. Pieniä asetusvirheitä lukuunottamatta ravissakin väistötehtävät sujui hienosti kunhan Laura vain sai pidettyä Pyrren hyvässä ravissa. Väistöjen jälkeen siirryimme tekemään käynti-ravisiirtymisiä kahdeksikonmuotoiselle kiemurauralle, jonka aikana Lauran tuli edelleen muistaa hyvät asetukset ympyröillä pelkkien siirtymisien ohella. Pyrrellähän sitä intoa kohtuullisesti oli ja siksi siirtymiset etenkin käynnistä raviin sujuivat vain pienellä pohkeen puristuksella, takaisin käyntiin vaadittiin sitten syvälle satulaan istumista ja huolellista pidätettä ratsastajalta. Kauan emme siirtymisiin aikaa tuhlanneet kun Pyrre selkeästi oli hyvin kuulolla ja Laura sai myös hyvin ratsunsa liikkumaan kaarilla, siispä jatkoimme laukannostoihin. Laukannostoissa ja laukassa kiinnitin tällä kertaa erityisesti huomiota ratsastajan istuntaan ja apujen käyttöön, kuinka ratsukko sai tehtyä ns näkymättömiä apuja käyttäen puhtaat suoritukset. Lauran istunta nostoissa oli hyvä, ulkopohjetta vain milli taaksepäin niin johan Pyrre pinkaisi reippaaseen laukkaan. Sen sijaan itse laukassa Laura lähti jatkuvasti menemään etukenoon ja siksi selkää tuli suoristaa muutamaan otteeseen tehtävän aikana. Nostojen jälkeen laukkasimme vielä hetken aikaa monikaarisella kiemurauralla jossa ratsukko sai tehdä kunnolla töitä jotta kaaret pysyivät symmetrisinä ja hevonenkin taipui tiukasti kaarilla. Kun valmentaja oli tyytyväinen ratsukon työskentelyyn kiemuroilla, Laura ja Pyrre saivat sen jälkeen jatkaa reippaaseen loppuverkkaan.
psst. Tässä myös tämä Vallun valkka:-)
19. tammikuuta 2012 Haweringin estevalmennus
Lauran ja Vallun välillä valmennuksessa oli alkuun pientä hankaluutta, ori kun ei olisi millään tahtonut mennä ratsastajan ohjeiden mukaisesti vaan haahuilla ympäri maneesia oman mielen mukaan. Alkuverkka meni ratsukolla siis yhteisen sävelen löytämisessä ja siksi alun 100cm muutamat esteet ylittyivät melko hutiloiden. Laura kuitenkin yritti parhaansa mukaan saada Vallun kulkemaan nätisti ja ylittämään esteet hallitusti, ja kyllähän ratsukon meno lähti loppujen lopuksi paremmalta näyttämään. Hyppäsimme Lauran ja Vallun kanssa tänään paljon oksereita ja trippeleitä, halusin saada hevosen siis kunnolla ponnistamaan esteelle ja suorastaan liitämään kovaa ja korkealta. Kentälle oli sijoiteltuna 110-140cm korkuisia esteitä joita hyppäsimme vähän erilaisissa järjestyksissä erilaisten teiden hakemiseksi. Vallu alkoi tässä vaiheessa vähän jättää vauhtiaan pois ja malttamaan mieltään ja siksi hypyt lähtivät onnistumaan paremmin kerta toisensa jälkeen. Lähestymiset ja tiet sujuivat hyvin kun Laura vain piti tiiviisti katseensa radassa ja keskittyi ohjeiden antamiseen. Välillä ratsukolla tuli pieniä arviointivirheitä joiden seuraksena orin oli pakko juosta esteen vierestä, mutta tällaisiakaan tilanteita ei kovin montaa ollut. Seurasin paljon apujen antamisen ohella myös ratsastajan istuntaa esteillä ja muutamat vinkit sainkin jakaa liitovaiheen istunnan hakemisesta. Reilun tunnin hyppäsimme reippaalla tahdilla kunnes Lauran hevonen alkoi jo hieman väsähtämään ja siten lähdimme lopettelemaan loppuverkan puomisarjojen kautta.

Ziki - Mörkövaaran Virituuli
Tämän ratsukon valmennuksessa tuli myös valmentajalla tänään hiki, tuntui nimittäin ettei ratsukon kumpikaan osapuoli ollut ainakaan alkuun kovinkaan läsnä. Alkuverkan aikana Ziki pyöritteli vain päätään ympäri maneesia ja vähän saattoi ohjasta hevostaan nykäistä ympyrälle, mutta kovin suurta panostusta en ratsastajalta nähnyt. Varpu tietenkin käytti ratsastajaansa tässä tilanteessa hyväksi ja siten haahuili myös maneesissa sinne tänne. Pienen, hyvin pienen, lämmittelyn jälkeen pyysin ratsukkoa tekemään uralta mallikkaita takaosakäännöksiä mutta mitä sainkaan! Ziki edelleen vain nyhtäsi ratsuaan ohjasta ja Varpu hieman tanssahteli takajaloillaan ja suorastaan hyppeli uralla. Pieni taisto tuli kyllä ratsastajan kanssa väännettyä ennen kuin päästiin yhteisymmärrykseen ja suurin piirtein päästiin valmennuskin kunnolla aloittamaan. Lähdimme koittamaan pohkeenväistöjä jotka tapahtuivat pitkänsivun kulmasta kentän keskelle ja sitten halkaisijalta takaisin seuraavaan kulmaan. Nyt ratsastajalla oli mukana jo vähän enemmän yritystä ja sai pohkeensakin liikkumaan oikealle kohdalle ja siksi Varpukin hieman nöyrtyi ja teki niin hyviä väistöjä kuin vain tuohon tilanteeseen pystyi. Molempiin suuntiin teimme ratsukon kanssa reippaasti kyseistä tehtävää että varmasti jäi sekin Zikin ja Varvun mieleen. Sittenpä otimme vähän vauhtia lisää ja toistimme väistöjä ravissa jotka sujuivat, kuten arvata saattaa, melko epätoivoisesti. Varvulla tuntui vauhtia olevan ihan kiitettävästi ja tamma tahtoikin vähän oikoa hommista, ja koska Zikikään ei topakkana selässä istunut niin... No, jonkinmoisia väistöjähän ratsukko minulle tarjosi, joskaan ei kuitenkaan nyt niitä mallikkaita. Raviväistöjen jälkeen siirryimme kentän keskelle tekemään käynti-ravisiirtymisiä kahdeksikonmuotoisella kiemurauralla. Zikilla ja Varvulla ei niinkään itse siirtymisissä ongelmia ollut, Varpu nosti nätisti ravin pienestä pohkeenpuristuksesta ja hidasti myös nätisti käyntiin. Sen sijaan siinä kiemurauran muodossa pysyminen oli pieni haaste ja etenkin siinä taipuminen. Ratsastajalta olisin toivonut tehtävässä vähän topakampaa asennetta mutta sillä mentiin ja ok jälkeä kuitenkin saatiin. Ravitehtävien jälkeen siirryimme laukannostoihin ja laukkaan joissa tällä kertaa painotin enemmälti ratsastajan istuntaan ja apujen käyttöön. Zikin istunta oli nostoissa ja laukassa huolellinen, mutta avut eivät aina tahtoneet mennä hevoselle läpi, siispä enemmän tarkennusta ensi kerralla pohje- sekä ohjasapuihin. Ennen loppuverkkaan siirtymistä ratsukko sai pyöriä vielä laukassa monikaarisella kiemurauralla, jossa tuli kiinnittää huomiota hevosen taipumiseen kaarissa ja ylipäätään kiemurauran symmetriseen muotoon.

alhippa - Mörkövaaran Samuel
Samulla tuntui tänään riittävän vauhtia vaikka muille jakaa, ensitöikseen ratsastaja sai siis ottaa hevosensa hallintaan. Paljon pidätteitä vakaalla kädellä ja istunnalla apuja tukien lähti Samu alkuverkassa hiljalleen malttamaan mieltään ja keskittymään tehtäviin. Ensin lähdimme käymään pienimuotoisesti käynnissä lävitse muutamia tehtäviä joiden aikana alhippa sai etsiä koko ajan parempaa kontaktia ratsuunsa. Takaosakäännökset sujuivat hyvillä pidätteillä ja topakoilla pohkeilla kohtuullisen hyvin, yleensä Samu piti nätisti etujalkansa uralla ja väisti takapuolensa kentän kautta takaisin uralle. Kyseinen tehtävä näytti olevan ratsukolle helppoa kauraa ja siten jatkoimme samantien seuraavan tehtävän pariin, joka olikin pohkeenväistö. Ratsukon tarkotuksena oli väistää pitkän sivun alusta kentän keskikohtaan ja siitä takaisin uralle pitkän sivun loppuun. Alhippa ei mitä ilmeisemmin ollut kovinkaan hereillä selässä, Samu kun ensiksi lähinnä vain käveli reippain askelin kentän keskelle ja takaisin uralle ilman ainoatakaan väistöaskelta. Hieman sai siis ratsastaja itse petrata ja pyytää hevostaan enemmän tekemään, ja kun tämä tapahtui, lähti ratsukon yhteistyökin paremmin sujumaan. Muutamat väistöt molempiin suuntiin kävimme hiljaittain lävitse kunnes jatkoimme samaa tehtävää ravissa. Ravissa Samu sitten vähän innostui, alhippa sai jälleen kunnolla pidätellä ratsuaan jotta tehtävät onnistuivat huolelliset. Topakasti ratsastaja sai edelleen pohkeella ratsastaa hevostaan, hyvillä avuilla kun Samu sitten tekikin mallikkaita väistöjä hieman rauhoituttuaan. Onnistuneiden raviväistöjen jälkeen siirryimme hetkeksi kentän keskelle tekemään käynti-ravi siirtymisiä kahdeksikon muotoisella kiemurauralla. Samun vauhdikkuus oli tässä pieni hidasti, raviinhan poika suhahti hirmuisella vauhdilla mutta se hiljentäminen takaisin käyntiin oli asia erikseen. Lukuisten toistojen sekä huolellisten pidätteiden ja istumisen syvälle satulaan avulla ratsastaja kuitenkin sai ratsuunsa paremman yhteyden ja näin nekin alkoivat onnistumaan. Hyvin alhippa piti kuitenkin siirtymisien ohella kiemurauran muotoa yllä ja saikin taivutettua kaarissa näyttävästi oriaan. Viimeiseksi lähdimme sitten laukkailemaan ja otimme aivan tavallisia laukannostoja käynnistä ja ravista. Nostojen aikana kiinnitin ennen kaikkea huomiota ratsastajan istuntaan ja apujen käyttöön, joiden kanssa tämän ratsastajan kohdalla ei paljon sanomista ollut. Alhippa istui laukassa hyvin ryhdikkäästi ratsunsa selässä ja antoi Samulle siistit mutta samalla topakat avut. Loppuun jatkoimme vielä laukkaamista monikaarisella kiemurauralla jossa alhippa sai edelleen taivutella ratsuaan ja pitää huolen siitä, että kuvio pysyi symmetrisenä eikä turhia koukeroita mukaan tullut.

Ryhmä 2
Laura R. - Mörkövaaran Lennokas
Alkuverkassa ratsukolla oli jälleen pientä erimielisyyttä siitä, miten mennään ja kuka määrää, mutta hyvin ratsastaja sai hevosensa pian hallintaan ja pääsimme aloittamaan valmennuksen. Vauhti ei ollut Lennillä tänään mikään päätä huimaava, se mennä löntysti erittäin laiskasti eteen, eikä juurikaan välittänyt Lauran topakoista pohjeotteista saati sitten raipasta. Orin laiskuus oli tällä kertaa pieni hidaste, meillä kun oli suunnitteilla tehdä paljolti laukka- ja ravityöskentelyä, eli ratsastaja joutui kyllä valmennuksen aikana koville ratsunsa kanssa. Alkuun otimme aivan perinteisiä siirtymisiä ravista laukkaan ja toisinpäin jotka näyttivät melko työläiltä, ainakin se ravista laukkaan siirtyminen. Yleensä Lenni kohtuullisen hyvin raviin hidasti, muutaman kerran jopa suoraan käyntiin, mutta todellakin laukannostoissa ori vaati kyllä erittäin napakat avut. Laukan ylläpitämisessä oli ratsukolla myös hankaluutta, mutta hiljalleen Lauran taistelu hevosensa kanssa tuotti tulosta ja laukka lähti vähän paremmin pyörimään. Siirtymisien jälkeen jatkoimme vastalaukkaan, joka varmasti ratsastajan sekä valmentajan mielestä sujuikin jo yllättävän hyvin. Ratsastajan ohjeista Lenni lähti melkein jo nöyrästikin menemään vastalaukkaan ja tekemään siinä vaadittuja tehtäviä, kuten kiemurauraa. Vastalaukan jälkeen ratsukko sai hetken aikaa tehdä ravityöskentelyä itsenäisesti, kuitenkin paljon hevosta taivutellen ja eteenpäin pyytäen. Viimeiseksi lähdimme tekemään satunnaisia laukanvaihtoja uraa pitkin, joiden aikana taas maltilliset avut olivat erittäin hyvä juttu. Ratsastaja sai pitää kätensä vakaana pidätteissä ja antaa selkeät avut istuntaa ja pohkeitä käyttäen Lennille, jotta tämä toimi ohjeiden mukaisesti. Onnistuneiden laukanvaihtojen jälkeen Laura ja Lenni saivat jatkaa reippaalla ravilla loppuverkkaan.

Ziki - Mörkövaaran Herkkusieni
Simo mennä pyyhälti koko valmennuksen ajan reippaasti eteen, ja vauhdin huumassa tahtoi ratsastajankin ohjeet mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta samantien ulos. Tänään ori ei siis ollut sillä perinteisellä Simo tuulella, joka olisi rauhallinen ja kuuliainen, itse asiassa valmennuksessa nähtiin kaikkea muuta paitsi sitä. Alkuverkassa ori jo juosta viipotti kaula pitkänä eteenpäin, Ziki tietenkin yritti parhaansa mukaan saada hevosen kuuntelemaan, mutta melko turhaan kuitenkin. Toisaalta oli hyvä, että Simolta vauhtia löytyi, sillä valmennuksessa painotettiin erityisesti ravi- ja laukkatehtäviin. Ensimmäiseksi lähdimme tekemään perinteisiä siirtymisiä ravista laukkaan ja toisinpäin, ja kyllähän siinä arvattavissa oli, että kuinka ratsukko kyseisestä tehtävästä suoriutuu. Simo suorastaan pinkaisi aina kiitoravista laukkaan, joskin välillä tahtoi nostaa vääränkin laukan, mutta sinäänsä ei nostoissa muuten virheitä tullut. Laukasta raviin hidastaminen oli kuitenkin eri asia, Ziki sai antaa kunnolliset pidätteet ja istua syvälle satulaan ja käyttää vielä ääntäänkin apunaan jotta ori malttoi mielensä ja hidasti liikettään. Siirtymisien jälkeen jatkoimme vastalaukkaan, josta tämä ratsukko suoriutui kunnialla, kunhan ratsastaja vain muisti antaa ratsulleen puolipidätteitä jottei laukka yltynyt täysin hurjaksi. Kiemuraurat eivät myöskään vastalaukalla tuottanut ongelmaa, Simo taipui kohtuullisen hyvin kaarissa ja näytti sillä hetkellä parasta osaamistaan. Vastalaukan jälkeen ratsukko sai hetken aikaa ravailla rauhassa kenttää ympäri, Ziki sai etsiä parempaa tuntumaa hevoseensa ja taivutella tätä parempiin asetuksiin. Viimeisenä lähdimme tekemään laukanvaihtoja, jotka menivätkin tältä ratsukolta hieman päin metsiä. Simon vauhdikkuus oli todellakin suurin ongelma, se ei malttanut hidastaa liikettään sen vertaa että olisi saanut laukan vaihdettua, eikä Zikikään pystynyt oikein ilmaisemaan ohjeita niin, että Simokin olisi ne ymmärtänyt. Yleensä ori vain pudotti raviin ja nosti takaisin samaan, oikeaan laukkaan toista pyydettäessä, ja siksi onnistuneisuusprosentti oli melkoisen alhainen. Kuitenkin muutamien onnistuneiden vaihtojen jälkeen ratsukko sai jatkaa itsenäiseen loppuverkkaan, jossa ratsastaja sai päästellä hevosesta vielä viimeisetkin höyryt kunnolla pois.

alhippa - Mörkövaaran Routa
Routa oli tällä kertaa valmennuksen ainoa hevonen joka pysyi hyvin ratsastajansa hallinnassa ja joka liikkui koko valmennuksen ajan maltilla eteen. Alkuun oria tuntui hieman jännittävän uusi maneesi ja uudet hevoset, jonka takia se liikkui melko jäykästi ja säikähti pieniäkin kolahduksia, mutta rentouduttuaan lähti ratsukon yhteistyö hyvin pelittämään. Routa kulki täsmälleen niin kuin ratsastaja tätä pyysi liikkumaan, orilla oli juuri sopivasti vauhtia ja se oli hyvinkin nöyrän tuntuinen alhipan komennuksessa. Tänään painotimme valmennuksessa paljolti ravi- ja laukkatehtäviin, joista tämä ratsukko kyllä suoriutui kohtuullisen onnistuneesti. Ensiksi lähdimme tekemään ihan perinteisiä siirtymisiä ravista laukkaan ja laukasta takaisin raviin, eikä niissä juurikaan ongelmaa ilmennyt. Hieman sai alhippa ajaa Routaa enemmän laukassa eteen, muutoin kun ori tuntui ilman lupaa pudottavan laukasta raviin kun ei jaksanut ylläpitää laukkaansa. Huolellisten siirtymisien jälkeen jatkoimme vastalaukkaan, josta Routa oli aluksi hieman hämillään. Alhipan yrittäessä saada orin vastalaukkaan, se vain tyytyväisenä nosti oikean laukan ja lähti sillä etenemään, ja näin kävi useiden nostojen ajan. Selkeillä avuilla ratsastaja teki kuitenkin pian selväksi mitä orilta haluttiin, ja hiljalleen Routa lähtikin kohtuullisen nätisti menemään vastalaukkaa. Vastalaukassa ratsukko sai tehdä loivaa kiemurauraa, jolloin alhippa sai myös hyvin taivutella ratsuaan kaarissa ja hyvin sekin tuntui sujuvan. Seuraavaksi ratsukko sai jatkaa itsenäisesti ravilla eteen, tehden vähän lisää taivuttelua sekä muutamia siirtymisiä käynnin ja ravin välillä. Viimeiseksi lähdimme tekemään laukanvaihtoja, jotka näyttivät olevan Roudan ja alhipan bravuuri. Ratsastajan huolellisista avuista Routa lähti näyttävään laukkaan ja jälleen kun huolellisia apuja käytettiin, vaihtoi ori nätisti myös laukkaa lennosta. Alhippa käytti vaihdoissa hyvin huomaamattomasti apuja, pienet pidätykset ohjasta sekä rauhallinen pohkeen siirto takasi hyvän vaihdon. Laukanvaihtojen onnistuessa sai ratsukko jatkaa itsenäiseen loppuverkkaan reippaassa ravissa.