Kouluvalmennus 24.10.2014

  • Mörkövaara järjestää kouluvalmennuksen, joka on avoinna vain tallin suomenhevoskasvateille
  • Valmennus järjestetään 24.10.2014
  • VIP 21.10.2014
  • Nimi listaan-valmennus, jossa hevosta valmennetaan sen omalla ko-tasolla
  • Osallistuminen tapahtuu mailitse tvisha@luukku.com, otsikolla kouluvalmennus16
  • Muodossa Ratsastaja - <*a href="http://osoite">Ratsu<*/a> (poista tähdet+mikäli ei omaa luonnetta niin parin sanoin kuvailua)
  • Tervetuloa mukaan!
  • HUOM! Tähän valmennukseen mukaan vain yksi hevonen/per omistaja!

    Osallistujat

    1. Anniina N. - Mörkövaaran Askeri
    Tänään valmennettavakseni saapui ensikertailainen, kolmen vuoden ikäinen Mörkövaaran Askeri. En osannut odottaa Anniinalta ja Askerilta juuri mitään muuta kuin nuoren hevosen päätöntä menoa ja sen sellaista. Kuitenkin ratsukon saapuessa kentälle ja verkatessaan huolellisesti, kulki ori todella hyvällä temmolla eteen apuja kuunnellen. Alkuverkan aikana Askeri tosin säpsyi vähän väliä milloin millekin, ja siten hevosen hermostuneisuus hieman rokotti hyvää, rentoa ratsastusta.

    Halusin käydä tämän ratsukon kanssa tänään lävitse lähinnä perusasioita, ihan vain sillä, että näen kuinka hyvin hallinnassa heidän perusratsastus on. Aloitimme käynnissä keskihalkaisijalla pysähdyksillä, peruutuksilla ja pohkeenväistöillä, ja niiden sujuessa uraa pitkin avo- ja sulkutaivutuksia. Kyllä tuntui ratsastaja eritoten olevan ihmeissään, että miksi täytyy tälläisiä itsestäänselvyyksiä tehdä, mutta minusta nämä tuntui oikein tärkeiltä liikkeiltä. Pysähdykset, peruutukset ja pohkeenväistöt sujuivat vaivatta, eikä taivutuksissakaan liiemmin virheitä tullut, mitä nyt välillä Askeri taipui suluissa väistöille. Seuraavaksi jatkoimme ravissa kahdeksikon muotoista kiemurauraa, tehden samalla suorastaan liioiteltuja taivutuksia. Ratsastaja sai kiinnittää huomiota eritoten ravin tahtiin, sillä Askeri tuntui pienestäkin pohkeen hipaisusta kiihdyttää vauhtiaan huomattavasti. Kiemurauralla otimme myös muutamia ravi-pysähdys-ravi siirtymisiä, jolloin vaadittiin huolellista apujen antoa. Viimeiseksi tehtäväksi siirryimme keskiympyrälle laukkaamaan niin, että aina kerran kokonaisen laukkaympyrän aikana hidastettiin käyntiin tai raviin ja nostettiin laukka uudestaan. Kokeilimme muutamaan otteeseen myös laukanvaihtoja käynnin kautta, jotka sujuivat alun säädön jälkeen oikein mallikkaasti.

    Reilun puolentoista tunnin reippaan työskentelyn jälkeen alkoi hevosesta nähdä jo väsymyksen merkkejä, ja siten oli hyvä lähteä lopettelemaan. Loppuverkan ratsukko sai suorittaa melko itsenäisesti, paljon taivutuksia ravissa tehden. Kun ratsastaja oli tyytyväinen hevosensa menoon, sai hidastaa käyntiin ja antaa pitkät ohjat. Anniinaa ja Askeria oli oikein mukava valmentaa, ratsastaja kuunteli neuvojani hyvin ja pyrki vaikuttamaan niiden kautta hevoseen. Askerikin näytti olevan kuuliainen ja reipas ratsu, josta tulee varmasti iän karttuessa loistava kouluhevonen.

    2. Marle - Mörkövaaran Eversti
    Tälle päivälle kaavailin Marlelle ja Everstille haastavia tehtäviä, sellaisia, joiden parissa he joutuisivat oikeasti tekemään _kunnolla_ töitä. Edellisissä valmennuksissa ratsukko on tehnyt tasaisen varmaa työtä, mutta nyt ei enää riitä nätisti eteenpäin käveleminen ja selässä ryhdikkäästi istuminen. Hauskinta tässä oli vielä se, että Veijolla oli alkuverkan perusteella hitusen huono päivä, se kun löntysti niin laiskasti eteenpäin. Marle tietenkin sai tuskailla jonkin aikaa ratsunsa selässä ennen kuin Veijo suostui ravaamaan oikeinpäin eteen. Alkuverkka sujui niin ja näin, ja siksi olinkin hieman kauhuissani siitä, että mitä tänään tulee käymään.

    Koska Veijo oli astetta hitaammalla tuulella, halusin ratsukolta heti alkuverkan ollessa purkissa näyttävää ja tarmokasta laukkaa - ihan vain kiusatakseni ratsukkoa. Laukannostot onnistuivat hyvin mikäli Marle sai pidätteen kunnolla läpi ja annettua napakan pohkeen ratsulleen. Kuten arvata saattaa, ei se laukka kovinkaan matkaavoittavaa ja reipasta aluksi ollut, joten se tiesi ratsastajalle töitä, töitä ja lisää töitä. Useiden minuuttien ajan sai Marle taistella Veijon kanssa, ennen kuin saatiin sellaista laukkaa johon valmentaja oli tyytyväinen. Siirryimme uralta keskiympyrälle laukkailemaan niin, että laukattiin aina 1/4 osa ympyrästä, sitten käveltiin 1/4, nostettiin uudestaan laukka ja samaa rataa... Vähän väliä saimme raviaskelia ja jos jonkinmoista passagea ja piaffea väliin, mutta lukuisat toistot onneksi tuottivat tulosta. Laukan ollessa hyvin purkissa, siirryimme pienelle, noin 10x7 metriselle alueelle tekemään avo- ja sulkutaivutuksia. Ratsukon tuli pitää taivutusta yllä koko ajan, myös kulmissa, ja samoin pitää käynti tahdikkaana. Avot ja sulut Veijo työskenteli jo kohtuullisen hyvällä asenteella, eikä niissä siksi juurikaan ongelmia ollut, ja käynnin tahtikin oli laukan jälkeen jo parempi. Loppuun teimme vielä ravissa kahdeksikon muotoista kiemurauraa taivutellen hevosta.

    Vähitellen kun Veijolla oli oikeasti hyvä liike ja se reagoi pieniinkin apuihin liikkuessaan kevyesti, lähdimme siirtymään loppuverkkaan. Loppuverkan ratsukko sai suorittaa itsenäisesti, tällä kertaa tosin astetta rauhallisemmin. Vaikka alkuun ratsukon meno näytti hieman hankalalta, eikä puhdasta liikettä meinattu saada ollenkaan esiin, niin yllättävän hyvin Marle ja Veijo petrasivat loppua kohden. Kun se yhteinen sävel löytyy tämän ratsukon välille, niin eipä siinä taida olla kuin "vain" taivas rajana.