Kouluvalmennus 09.01.2016

  • Valmennus avoinna vain Mörkövaaran suomenhevoskasvateille
  • Valmennus järjestetään 09.01.2016
  • VIP 06.01.2016
  • Kyseessä on nimi listaan-valmennus, jossa hevosta valmennetaan sen omalla ko-tasolla
  • Osallistuminen tapahtuu mailitse tvisha@luukku.com, otsikolla kouluvalmennus26
  • Muodossa Ratsastaja - <*a href="http://osoite">Ratsu<*/a> (poista tähdet+mikäli ei omaa luonnetta niin parin sanoin kuvailua)
  • Tervetuloa mukaan!
  • HUOM! Valmennuksiin otetaan mukaan neljä ratsukkoa ja yksi ihminen voi osallistua vain yhteen valmennukseen (koulu/este).
    Tammikuun valmennuksiin eivät saa osallistua joulukuussa valmentautuneet ratsukot.

    Osallistujat
    1. Jenny - Mörkövaaran Runopoika
    Siinä missä muistan Mörön viimeksi olleen oikein reipas ja tahdikas valmennettava, oli se tänään kaikkea muuta kuin sitä. Ori saapui Jennyn kanssa valmennukseen vähän unisin silmin, eikä sitä näyttänyt juurikaan kiinnostavan kehän kiertäminen. Siksi se heitteli reippaaseen tahtiin päätänsä edes takaisin ja pyrki aina tilanteen tullen hidastamaan askellajiaan käyntiin. Tämän vuoksi ratsukon alkuverkka oli melko työläs, eikä hevosta saatu ehkä ihan niin hyvin kuulolle kuin mitä olisin odottanut.

    Lähdimme kuitenkin hiljattain siirtymään kaavailemieni tehtävien pariin, jotka pyörivät tänään pitkälti avo- ja sulkutaivutusten merkeissä. Ensimmäisenä pyysin ratsukkoa siis aloittamaan avotaivutusten tekemisen käynnissä uraa pitkin. Mörkö hannasi tässä vaiheessa apuja vastaan melko ronskisti, mutta Jenny oli hyvin hereillä selässä ja topakasti vastasi avuillaan hevosen kiemurteluun. Vähitellen toistojen kuluessa Mörkö alkoi muotoutua paremmin muottiin ja sitä myöten työskentely parani huomattavasti. Kuitenkin raviin siirryttäessä oli edessä taas pienoinen taistelu avotaivusten parissa, mutta nyt hevonen oli paremmin apujen varassa ja siksi lähti myös nopeammin toimimaan. Ravissa avotaivutusten onnistuessa jatkoimme pitkillä sivuilla tehden sulkutaivutuksia ja puolestaan lyhyillä sivuilla tuli tehdä laukassa iso pääty-ympyrä. Sulkutaivutukset tuntuivat olevan Mörölle avoja helpompi juttu, vaikka se alkuun väistöjä vähän tarjosikin. Hienosti ori asteli lopulta kauniissa ravissa eteenpäin neljällä uralla, taipuen hyvin kyljistään. Laukannostot onnistuivat ehkä Mörön mielialaan nähden yllättävänkin hyvin, mutta puolestaan laukan ylläpidossa oli Jennyn oltava napakkana, jotta se pyöri oikein. Avo- ja sulkutaivutusten onnistuessa sai ratsukko jatkaa vielä uraa pitkin laukassa molempiin suuntiin, samalla hevosta paljon taivutellen.

    Kun ratsukko oli suoriutunut ongelmitta kaikista valmennuksen tehtävistä ja aikaa oli kulunut liki tunti, saivat he siirtyä loppuverkan pariin. Vasta loppuverkan tiimoilla Mörkö alkoi vilauttelemaan kunnollisia pätkiä, joten sikäli oli vähän harmi lopettaa työskentely kun ei ehkä sitä täydellistä suoritusta nähty. Jenny saa tämän valmennuksen pohjalta kyllä suuren plussapisteen, sillä ratsastaja pysyi napakkana selässä koko tunnin ajan, eikä hän antanut missää vaiheessa periksi hevosen hölmöilyille. Mörön laiskuus siis toi tänään pienen haasteen mukaan, mutta reippaalla työstämisellä sekin vaikeus selätettiin hienosti.

    2. Axel - Mörkövaaran Vainaja
    Axel saapui tänään Mörkövaaraan valmennettavakseni ensimmäistä kertaa nuoren orinsa Vanun kanssa. Innolla odotin tämän ratsukon valmentamista, sillä oli kiva päästä näkemään minkälainen ratsuhevonen Vanusta oli kasvanut ja kuinka se työskentelee ratsastajan kanssa. Alkuverkassa ori oli melkoinen säheltäjä, se pomppi maneesia ympäri ja säikkyi siellä kaikkea nurkista liikkuviin ihmisiin saakka. Tämän vuoksi ratsukon verkka oli vähän rauhaton, mutta hyvin Vanu kuitenkin eteenpäin lähti askeltamaan, vaikka apuja vastaan painoikin.

    Orin ollessa kutakuinkin verryytelty lähdimme työstämään tämän päivän tehtäviä, jotka painottuivat avo- ja sulkutaivutuksiin. Ratsukko sai näin ollen aloitella omaan tahtiin tekemään käynnissä uralla pitkillä sivuilla avotaivutuksia ja lyhyillä sivuilla tuli tehdä ensin pysähdys ja sen jälkeen voltti. Vanulla oli ensimmäisellä kierroksella pientä keskittymisongelmaa, joka pohjautui lähinnä sen turhaan reippaaseen vauhtiin. Ratsastaja sai antaa tälle siis napakat pidätteet ja sen jälkeen jämäkät avut avotaivutuksiin, jotta ori lähti liikkumaan halutusti eteen. Pienellä työstämisellä vähitellen saatiin oikein kivoja pätkiä avoja aikaiseksi, joten siirryimme hiljattain sulkujen pariin. Tehtävä oli melkeinpä samanlainen kuin avojen parissa, tosin nyt mentiin pitkillä sivuilla sulkuja ja lyhyillä sivuilla ravissa voltti. Sulkutaivutukset luonnistuivat ratsukolta heti avoja paremmin, Vanu taipui nätisti ja liikkui oikeaoppisesti neljällä uralla eteenpäin. Tätä liikettä selkeästi tosin hankaloitti tuo pieni ravipätkä, kun ori ei millään olisi malttanut hidastaa takaisin käyntiin ja rueta tekemään sulkua. Kun avo- ja sulkutaivutukset oli hiottu molempiin suuntiin hyväksi, sai ratsukko viimeiseksi tehtäväksi lähteä tekemään uralla ravi-laukka-ravi siirtymisiä. Näin saatiin vähän laukannostoja ja laukkaakin mukaan, joka näytti olevan Vanulla oikein tahdikasta ja menevää.

    Reilun tunnin työstämisen jälkeen lähdimme vähitellen lopettelemaan ja siirtymään loppuverkan pariin. Loppuverkassa Vanulla edelleen vauhtia ja intoa riitti vaikka muille jakaa, joten Axel sai työstää tätä ympyröillä oikein reippaassa ravissa. Valmentajalle jäi tästä ratsukosta oikein positiivinen kuva tältä päivältä, sillä kaikki tehtävät saatiin suoritettua hyvin vaikka erimielisyyksiäkin oli. Ratsastaja pysyi koko tunnin hevoselleen jämäkkänä, joka toi loppua kohden hienoa tulosta, eikä Vanu enää yrittänyt mennä sieltä mistä aita on matalin.

    3. Mirks - Mörkövaaran Tiikerihai
    Mirks ja Mörkövaaran Tiikerihai saapuivat tänään ensimmäistä kertaa valmennettavakseni Mörkövaaraan, jota odotin kovin suurella innolla. Pitkään aikaan en ollut orista mitään kuullut, joten oli oikein mukava päästä näkemään minkälainen hevonen siitä oli kehittynyt. Alkuverkassa Tikru oli vähän nyrpeän näköinen, sitä ei juurikaan kiinnostanut kehän kiertäminen uraa pitkin, saati että olisi kuunnellut selästä tulevia apuja. Mirks joutui siten olemaan oikein napakkana selässä ja todellakin hevoselta täytyi vaatia liikettä, jotta se vähitellen suostui edes ravaamaan tasaisesti eteenpäin.

    Vähitellen Tikrun ollessa vetreämpi lähdimme siirtymään päivän päätehtävien pariin, jotka tarkoittivat lähinnä avo- ja sulkutaivutuksia. Ratsukko sai rueta omaan tahtiin tekemään pitkillä sivuilla uraa pitkin avoja ja puolestaan lyhyillä sivuilla tuli tehdä ensin pysähdys ja sen jälkeen voltti. Alkuun ori kampesi vahvasti apuja vastaan, se heitteli paljon päätänsä ja pyrki näin saamaan kuolaimesta paineen pois. Mirks ei kuitenkaan antanut ratsulleen periksi, pyytäen tältä jatkuvasti napakasti avoja, joka vähitellen alkoi tuottaa tulosta. Muutaman kierroksen vääntämisen jälkeen Tikru lopulta luovutti ja alkoi tekemään ohjeiden mukaisesti oikein tyylikkäitä avotaivutuksia. Avojen luonnistuessa jatkoimme pitkillä sivuilla käynnissä tehden sulkuja, mutta nyt puolestaan lyhyen sivun voltti tehtiin ravissa. Jälleen sulkujen alussa Tikru hannasi hieman vastaan, mutta nyt se lähti huomattavasti nopeammin liikkumaan ratsastajansa ohjeiden avustuksella eteen. Välillä Tikru tosin tarjosi sulkutaivutusten sijaan pohkeenväistöjä, mutta Mirksin ollessa hyvin hereillä selässä korjasi hän nopeasti takaisin sulkuihin. Avo- ja sulkutaivutusten ollessa hiottuna molempiin suuntiin hyväksi, sai ratsukko jatkaa uraa pitkin tehden ravi-laukka-ravi siirtymisiä. Näin ollen saimme vähän reippaampaa askellajia mukaan, joka sopi oikein hyvin Tikrulle. Se liikkui todella kauniisti laukkassa eteen, siirtyen ratsastajan ohjeista myös maltillisesti raviin.

    Vajaan tunnin työstämisen jälkeen lähdimme vähitellen siirtymään loppuverkan pariin, jonka ratsukko sai suorittaa itsenäisesti. Tikru oli selkeästi ravi-laukka työskentelyn jälkeen melko hapoilla, jonka vuoksi Mirks sai taivutella rauhallisessa tahdissa hevostaan. Ori ei antanut tänään ratsastajalleen mitään ilmaiseksi, se koko ajan laittoi vastaan ja yritti jos jonkinmoisella tempulla päästä apujen välistä pois. Mirksin ollessa kuitenkin jämäkkänä selässä kaikki suoriutui lopulta oikein hyvin, vaikkei se helppoa missään nimessä ollutkaan.