Kouluvalmennus 15.04.2016

  • Valmennus avoinna vain Mörkövaaran suomenhevoskasvateille
  • Valmennus järjestetään 15.04.2016
  • Viimeinen ilmoittaustumispäivä 13.04.2016
  • Kyseessä on nimi listaan-valmennus, jossa hevosta valmennetaan sen omalla ko-tasolla
  • Osallistuminen tapahtuu mailitse tvisha@luukku.com, otsikolla kouluvalmennus29
  • Muodossa Ratsastaja - <*a href="http://osoite">Ratsu<*/a> (poista tähdet+mikäli ei omaa luonnetta niin parin sanoin kuvailua)
  • Tervetuloa mukaan!
  • HUOM! Valmennuksiin otetaan mukaan neljä ratsukkoa ja yksi ihminen voi osallistua vain yhteen valmennukseen (koulu/este).
    Huhtikuun valmennukset ovat avoinna vain niille, jotka ovat valmentauneet tänä vuonna vain kerran/ei kertaakaan.

    1. rukkanen - Mörkövaaran Karkuri
    Rukkanen ja Karri saapuivat toistamiseen kuukauden sisään valmentautumaan Mörkövaaraan, joten nyt osasin jo vähän odottaa etukäteen, mitä heidän kanssa on luvassa. Ori oli jälleen innosta soikeana tullessaan maneesiin, mutta tällä kertaa ratsastaja oli mitä ilmeisemmin topakammalla tuulella, jonka vuoksi Karrin hölmöilyt loppuivat ennen kuin ne kerkesi alkamaankaan. Näin ollen alkuverkka sujui ratsukolta oikein mallikkaasti, rukkanen jakoi ratsulleen huolellisia apuja ja vastaavasti hevonen toimi moitteitta, kuunnellen huolellisesti ohjeita. Ratsastaja sai hiljalleen aloittaa jo orin kokoamistakin, eikä aikaakaan kun Karri liikkui tahdikkaasti hienossa raamissa eteenpäin, oikealta kouluratsulta näyttäen.

    Tänään olin kaavaillut tälle ratsukolle paljon ravi- ja laukkatyöskentelyä, joten he saivat heti alkuverkan jälkeen rueta kunnolla treenailemaan laukkaa, ensin uraa pitkin työstäen ja sen jälkeen kahdeksikon muotoiselle kiemurauralle siirtyen. Tällä kertaa Karri ei ollut aivan niin reippaalla tuulella mitä viimeksi, joten rukkanen joutui antamaan oikein napakat pohjeavut, jotta ori siirtyi rehellisesti pyörivään laukkaan. Laukan ylläpitäminenkin tuotti alkuun pientä hankaluutta, mutta muutaman kierroksen jälkeen ori pääsi paremmin juttuun mukaan ja malttoi siten nätisti laukkailla eteen. Kahdeksikon muotoisella kiemurauralla lähdimme tekemään hiljattain laukanvaihtoja ympyröiden risteyskohdassa, ensin ravin kautta ja niiden luonnistuessa suoraan laukassa. Jälleen ratsastaja sai huolellisesti valmistella vaihdot, antaa napakat avut ja reippaasti pyytää oriltaan, jotta se toimi niin kuin haluttiin. Ravin kautta vaihdot onnistuivat oikein hienosti, mutta suoraan laukassa sai rukkanen oikeasti tehdä hyvää työtä, jotta ne onnistuivat moitteitta. Laukkatyöskentelystä siirryimme takaisin uralle ravissa, tehden molempiin suuntiin avo- ja sulkutaivutuksia. Aloitimme sulkutaivutuksista, jotka selkeästi kuuluivat Karrin bravuureihin - pienistä merkeistä ori siirsi takaosansa uran sisäpuolelle, polkien hienosti neljällä uralla eteenpäin. Ajoittain rukkanen tosin liioitteli sisäohjalla orin taivuttamista, joten siihen ratsastaja sai kiinnittää huomiota. Vastaavasti avotaivutuksetkin sujuivat hyvin, vähän Karri tuppasi ensin laittamaan apuja vastaan, mutta hienosti ratsastaja kaivoi esille oikeaoppista liikettä.

    Reilun tunnin ahkeran työskentelyn jälkeen lähdimme lopettelemaan ja ratsukko sai siirtyä itsenäisesti jäähdyttelemään. Karrille tunti oli selvästi tehnyt tehtävänsä, sillä se näytti olevan todella väsynyt, eikä juuri jaksanut edes ravata enää eteenpäin. Jälleen kerran olin hyvin tyytyväinen tämän parin työskentelyyn, rukkanen kun vain jaksaa ja malttaa tehdä hyvää työtä ja antaa hevoselle jämäkät avut, on vain taivas heillä rajana. Lähes jokaisessa tehtävässä oli alkuun pientä kankeutta, mutta kun jyvälle päästiin, tekivät he oikein hienoa työtä, jota oli kentäreunalta ilo katsella. Jatkakaa samaan malliin!

    2. Uppe - Mörkövaaran Elsiina
    Uppe saapui tänään Mörkövaaraan valmentautumaan ensimmäistä kertaa nuoren tammansa Elsin kanssa, josta minua oli etukäteen vähän varoiteltu, että kyseinen tamma ei välttämättä ole mikään helpoin työstettävä. Innolla kuitenkin odotin ratsukon näkeväni, eikä aikaakaan kun Uppe oli jo työstämässä maneesissa tammaansa reippaalla otteella. Alkuverkassa Elsi oli vähän poissaolevan oloinen, se viskeli päätään ja keskittyi kaikkeen muuhuin, kuin ratsastajansa apuihin, eikä se oikein toiminut mitenkään päin. Näin ollen Uppe sai käyttää oikein jämäköitä apuja, jotta Elsi vähitellen malttoi ja lähti liikkumaan reippaammalla askeleella eteenpäin, pelkän haahuilun ja vötkyilyn sijaan.

    Kun hevonen oli kutakuinkin työstetty ratsastajan avuille, lähdimme käymään ratsukon kanssa läpi aivan perusasioita. He saivat suorittaa ensin käynnissä niin voltteja, pysähdyksiä, peruutuksia kuin myös pohkeenväistöjäkin, ja niiden onnistuessa sama ravissa. Pysähdykset ja peruutukset sujuivat sekä käynnistä, että ravista suoraan, eikä niiden kanssa ongelmia ollut missään vaiheessa. Sen sijaan erityisesti peruutuksesta suoraan raviin siirtyminen vaati Upelta oikein napakkaa pohjetta, sillä Elsihän olisi vain halunnut madella eteenpäin. Pohkeenväistöt käynnissä sujuivat kohtalaisesti, jälleen jämäkkä pohje oli kaiken a ja o, jotta tamma rehellisesti otti ristiaskelia, mutta ravissa puolestaan väistöt onnistuivat yllättävänkin hyvin. Reippaan pohkeen lisäksi Upen tuli muistaa jatkuvasti vahva ulko-ohjan tuki, sillä jos kyseisestä ohjaa yhtään löysäsi, lösähti hevosen liike samantien huomattavasti. Näiden tehtävien jälkeen lähdimme tekemään uraa pitkin harjoitusta, jossa pitkät sivut laukattiin ja lyhyet käveltiin, mutta lyhyen sivun keskelle tehtiin iso pääty-ympyrä ravissa. Näin saimme tehtyä paljon nostoja ja siirtymisiä, joilla pyrittiin saamaan Elsiä entistä paremmin kuulolle ja ratsastajan avuille. Jälleen kerran hitaampaan askellajiin siirtymiset sujuivat moitteitta, eikä ympyrälläkään ollut ongelmia asetuksien tai muun vastaavan kanssa. Mutta se käynnistä raviin ja laukkaan siirtyminen pienestä merkistä vaati pitkää pinnaa, ajoittain pohjetta raipalla tehostaen. Muutamien toistojen jälkeen Elsi onneksi kuitenkin lähti tekemään työtä käskettyä, jolloin laukkakin nousi oikein näppärästi, eikä sen ylläpitämisessäkään ollut ongelmaa.

    Tunnin työstämisen jälkeen lähdimme vähitellen lopettelemaan ja siirtymään loppuverkan pariin. Loppuverkassa Uppe sai vielä napakasti työstää ratsuaan, ja ollessaan tyytyväinen tämän liikkeeseen, sai hidastaa käyntiin ja antaa pitkät ohjat. Tänään ei Elsi kyllä päästänyt Uppea helpolla! Kaikesta täytyi vähän vääntää ja kääntää, mutta onneksi ratsastaja oli napakkana, eikä antanut missään vaiheessa periksi tammalleen. Muutamia oikein kivoja pätkiä valmennuksessa nähtiin, erityisesti raviväistöt ja lopussa laukka näytti oikein hyvältä. Elsissäkin selvästi on potentiaalia, mutta kenties se tarvitsee vielä aikaa puhjetakseen kukkaan.

    3. turjake - Mörkövaaran Prinssinakki
    Mörkövaaran ryhmävalmennukseen odotettiin tänään vähän vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kun turjake osallistui nuoren orinsa Mikin kanssa mukaan. Saapuessaan maneesille oli Mikki erittäin virkeän ja innokkaan oloinen, se kulki pää ylhäällä, korvat taivaissa sojottaen eteenpäin, hörähdellen valmennuksen muille hevosille. Alkuverkassa turjake sai todellakin pistää parastaan, sillä ori ei millään olisi malttanut kuunnella selästä tulevia apuja, kun ympärillä oli paljon muutakin mielenkiintoisempaa. Vähitellen taivuttelujen ja siirtymisien kautta Mikki kuitenkin hieman rauhoittui, jolloin se alkoi muovautua jo kivaan raamiin, eikä enää hötkyillyt juurikaan.

    Mikin liikkuessa tasaisesti eteenpäin ja kuunnellen turjakkeen apuja malttavaisemmin, lähdimme tälle päivälle kaavailemieni tehtävien pariin. Koska kyseessä oli parivaljakon ensimmäinen valmennuskerta, oli suunnitteilla käydä lävitse aivan perustehtäviä, aloittaen käyntityöskentelystä. Käynnissä ratsukko sai alkaa itsenäisesti tekemään voltteja, pysähdyksiä, peruutuksia ja väistöjä muutamien kierrosten ajan, ja sen jälkeen toistaa samat ravissa. Käynnissä jokainen mainittu tehtävä sujui hyvin, mitä nyt väistöissä turjake sai käyttää oikein vahvaa pohjetta, jotta Mikki muisti oikeasti väistää, eikä vain tallustanut eteenpäin. Raviin siirryttäessä poika taas jälleen innostui, jolloin turjakkeen tuntuma ratsuun hävisi, ja siksi sitä täytyi jälleen napakasti työstää, ennen kuin se taas malttoi keskittyä tehtäviin. Puolestaan ravissa väistöt sujuivat hyvin, mutta nyt pientä ongelmaa tuotti esimerkiksi suoraan ravista pysähdyksiin siirtyminen, joka vaati napakkaa ohjaspidätettä. Jatkoimme vähitellen uraa pitkin tehden harjoitusta, jossa pitkät sivut laukattiin ja lyhyet käveltiin, mutta lyhyen sivun keskelle tehtiin iso pääty-ympyrä ravissa. Näin saimme tehtyä paljon nostoja ja siirtymisiä, joilla pyrittiin saamaan Mikkiä entistä paremmin kuulolle ja ratsastajan avuille. Laukannostot sujuivat ratsukolta oikein hienosti, jo pienestä pohkeen siirrosta ori ampaisi täysiä eteenpäin, reagoiden siis kyseiseen apuun vahvasti. Laukassa itsessään turjake sai kuitenkin jakaa napakasti pidätteitä, sillä muuten Mikki olisi kaahannut vain hurjaa vauhtia eteenpäin ja unohtanut kaiken muun ympärillä. Siirtymiset käyntiin oli siksi vähän vaikeita, mutta toistojen kautta meno parani kuitenkin hyvin, eikä lopussa tehtävässä juuri virheitä ilmennyt.

    Tehtävien ollessa paketissa, lähdimme hiljattain lopettelemaan ja ratsukko sai siirtyä itsenäisesti loppuverkan pariin. Edelleen tunnin työskentelyn jälkeen Mikillä riitti virtaa vaikka muille jakaa, joten turjake sai vielä reippaassa ravissa työstää tätä, ja vasta tahdin hidastuessa siirtyä käyntiin pitkien ohjien kera. Huh, siinäpä vasta parivaljakko! Mikki on selvästi vielä nuori hevonen, jota ei ole helposti saatavissa avuille, mutta turjake pärjäsi kokonaisuudessaan sen kanssa kuitenkin hyvin. Vaikka erimielisyyksiä oli, eikä aina tehtävät lähteneet luonnistumaan oikein, ei ratsastaja missään vaiheessa luovuttanut, vaan reippaasti teki ja työsti ratsuaan vastaanlaitosta huolimatta. Ajoittain nähtiin todella hienoja pätkiä, joten ei tämä hevonen täysin toivoton tapaus ole.