Kouluvalmennus 12.10.2016

  • Valmennus avoinna vain Mörkövaaran suomenhevoskasvateille
  • Valmennus järjestetään 12.10.2016
  • Viimeinen ilmoittaustumispäivä 09.10.2016
  • Kyseessä on nimi listaan-valmennus, jossa hevosta valmennetaan sen omalla ko-tasolla
  • Osallistuminen tapahtuu mailitse tvisha@luukku.com, otsikolla kouluvalmennus34
  • Muodossa Ratsastaja - <a href="http:// alkuinen osoite">Ratsu</a> (+mikäli ei omaa luonnetta niin parin sanoin kuvailua)
  • Tervetuloa mukaan!
  • HUOM! Valmennuksiin otetaan mukaan neljä ratsukkoa ja yksi ihminen voi osallistua vain yhteen valmennukseen (koulu/este).
    Lokakuun valmennuksiin eivät saa osallistua syyskuussa valmentautuneet henkilöt.

    1. reibili - Mörkövaaran Rosanna
    Reibili saapui tänään ensimmäistä kertaa valmennettavakseni Mörkövaaraan Rosanna-tammansa kanssa ja koska en ollut tästä parivaljakosta pitkään aikaan mitään kuullut, oli kiva päästä näkemään miten heillä menee. Saapuessaan kentälle oli tamma selvästi hyvin jännittynyt, se liikkui todella tahmeasti eteen ja keskittyi oikeastaan kaikkiin muihin asioihin paitsi ratsastajan avuihin. Näin ollen reibili sai tehdä selässä kovasti töitä, laittaa hevosensa reippaasti liikkeeseen ja ratsastaa sitä napakasti kohti ohjaa. Pitkäjänteisellä työstämisellä Rosanna alkoi hiljalleen pehmetä ja siirtyä avuille, jolloin ratsukko alkoi työskentelemään huomattavasti paremmin yhteen.

    Lähdimme vähitellen siirtymään tälle päivää suunnittelemieni tehtävien pariin, aloittaen tekemään keskihalkaisijalta pohkeenväistöjä, ensin käynnissä ja sen jälkeen ravissa. Käynnissä Rosanna alkoi väistämään heti kauniisti, se asettui oikein ja väisti rehellisesti ristiin, samalla tahdikkaasti eteenpäin liikkuen. Ravissa väistöt olivat vähän niin ja näin, välillä reibili sai tammansa hyvin väistämään, mutta välillä ne jäivät vähän puolitiehen, sillä Rosanna tyytyi enemmälti vain ravaamaan eteenpäin. Lisäksi ratsastaja sai olla hyvin tarkkana ohjasavujen kanssa, sillä liian kova paine sai Rosannan herkästi heittelemään päätään, joka johti puolestaan tuntuman katoamiseen. Väistöjen jälkeen siirryimme suurelle keskiympyrälle, aloittaen ensin tekemään pysähdyksiä käynnissä, sen jälkeen ravissa ja tämän jälkeen vielä tekemään laukannostoja pysähdyksistä. Rosanna näytti pysähtyvän melko pienillä avuilla askellajista kuin askellajista, heti reibilin huolellisesta pidätteestä se teki työtä käskettyä, eikä alkanut kampeamaan pidätettä vastaan. Sen sijaan pysähdyksestä suoraan raviin siirtymisessä vaadittiin reippaampaa jalkaa, sillä Rosanna lähestulkoon automaattisesti otti niitä käyntiaskelia mukaan. Huolellisella työstämisellä saatiin kuitenkin hyviä siirtymisiä raviin vähitellen, josta siirryimme laukkaamaan. Laukannostot sujuivat molempiin suuntiin kivasti ja yleensä oikea laukkakin nousi ensimmäisellä kerralla, mutta sen sijaan olisin itse laukkaan kaivannut enemmän terävyyttä ja voimaa, sillä se ei lähtenyt pyörimään halutusti. Muutoin ratsastaja piti kyllä hevosensa hyvästi symmetrisellä ympyrällä, eikä Rosanna lähtenyt oma-aloitteisesti ainakaan pienentämään sitä.

    Vähitellen tehtävien sujuessa lähdimme siirtymään loppuverkan pariin ja sitä kautta lopettelimme valmennuksen. Ratsukko sai hetken aikaa työstää itsenäisesti ravissa ympyröitä, ja kun hevonen liikkui tasaisen mukavasti eteen, sai hidastaa käyntiin ja antaa pitkät ohjat. Konaisuudessaan olin tyytyväinen reibilin ja Rosannan työskentelyyn, he tekivät hyvin töitä yhteen, eikä ratsastaja antanut missään vaiheessa Rosannan ns. ottaa ohjaa. Muutamissa kohdissa olisin kaivannut ratsukolta vähän enemmän, etenkin alun raviväistöissä, mutta niistäkin huolimatta hienot suoritukset jäivät päälimmäisenä mieleen.

    2. Ninni H. - Mörkövaaran Härmäpeikko
    Ninni saapui pitkästä aikaa valmennettavakseni hurmaavan Möhkön kanssa, joka oli selvästi innosta piukena päästessään vanhoille kotikulmilleen. Ori oli siten alkuverkassa hieman malttamaton, se sähelsi ja söhelsi liikkeissään, eikä täysin ollut Ninnin avuilla, vaikka tämä napakkana selässä hevostaan ohjasikin. Näin ollen ratsukko sai rauhassa lämmitellä ja työstää keskiympyrällä yhteistyötään, jolloin Möhkö alkoi vähitellen kantaa itseään paremmin ja liikkumaan rauhallisemmin eteen. Vähän ori kuitenkin vielä painoi ratsastajan apuja vastaan, joten pyysin Ninniä olemaan kiirehtimättä, olla päättäväisenä selässä ja yrittää ratsastaa oria mahdollisimman pehmeästi.

    Tällä kertaa olin kaavaillut Ninnille ja Möhkölle niinkin mukavia asioita, kuin avo- ja sulkutaivutuksia! Lähdimme työstämään siis ensimmäisenä käynnissä avotaivutuksia uraa pitkin, jotka lähtivät heti sujumaan oikein hyvännäköisesti. Ninni asetti ja taivutti hienosti liikkeen suunnasta pois päin, siirtäen tällöin etuosan hyvin uran sisäpuolelle, kun puolestaan takaosa polki uralla. Käynnissä näitä avoja oli todella kiva katsoa, sillä ne onnistuivat ratsukolta kuin oppikirjasta konsanaan. Toistimme heti perään avotaivutuksia ravissa, joiden parissa Ninni sai olla paljon napakampana ja antaa huolellisia apuja, jotta suoritukset olivat edes sinnepäin. Möhkö alkoi ravissa enemmälti vain kiemuroimaan avuilla, jonka takia ehkä sitä aivan täydellistä suoritusta ei nähty, vaikka ihan hyviä kylläkin. Raviavoista siirryimme takaisin käyntiin, tekemään nyt vuorostaan sulkutaivutuksia. Sulkujen alkuun Möhkö tuppasi tarjoamaan aluksi vain pohkeenväistöjä, joten taas tuli muistaa hyvät avut, huomioiden eritoten pohkeet. Lisäksi ori oli ravityöskentelyn jälkeen vähän vauhdikkaampi, jonka vuoksi pidätteitäkin sai jakaa paljon, jotta hevonen vähitellen alkoi työstämään sulkuja halutusti. Myös ravissa sulkutaivutukset sujuivat kohtuullisen hyvin, Ninni sai hyvin pidettyä etuosan uralla ja siirretty takaosan uran sisäpuolelle, samalla taivuttaen liikkeen suuntaan. Kun avot ja sulut oli hiottu hyväksi käynnissä ja ravissa, teimme hetken aikaa vielä laukkatyöskentelyä ympyrällä, keskittyen tällöin pitkälti ratsastajan istuntaan.

    Vähitellen tunti alkoi olemaan paketissa, jolloin ratsukko sai luvan siirtyä loppuverkkaan, jonka he suorittivat itsenäisesti. Ninnin taivutellessa Möhköä ravivolteilla, oli heidän työskentely todella kaunista katsottavaa, orin liikkuessa tahdikkaasti, mutta maltilla eteen pitkin askelin. Valmennuksessa ratsukon välillä oli ajoittain pieniä epäselvyyksiä, tai sitten Ninni ei vain yksinkertaisesti saanut täysin apuja ammennettua Möhkön jakeluun, jonka takia erityisesti ravityöskentelyssä jäi parantamisen varaa. Siitä huolimatta Ninni ja Möhkö tekivät myös hienoja suorituksia, erityisesti lopussa, joihin passaa olla tyytyväinen.

    3. Essi - Mörkövaaran Voitontuuli
    Voitto ja Essi saapuivat valmennettavakseni yli puolen vuoden tauon jälkeen, joten tarkasti en enää muistanut, minkälaista tämän parivaljakon työskentely oli. Alkuverkassa Voitto oli vähän laiskanpuoleinen, ratsastaja sai pyytää sitä reippaasti eteen, sillä se tuntui ensin ikään kuin junnaavan vain paikoillaan. Näin ollen ratsukko sai tehdä lämmittelyt huolella, heidän tuli tehdä paljon siirtymisiä ja temmon vaihteluja, joilla saatiin Voittoa vähitellen avuille. Vähän ajan kuluttua ori liikkui jo huomattavasti paremmalla draivilla eteen, kuunnellen samalla malttavaisena selästä tulevia apuja.

    Tänään Essin ja Voiton kanssa oli tarkoitus paneutua avo- ja sulkutaivutuksiin sekä lisättyihin askellajeihin. Aloitimme käynnissä tekemään avotaivutuksia, jotka vaativat pientä hiomista ennen kuin ne lähtivät sujumaan ongelmitta. Koska Voitto ei ollut vielä aluksi täysin ulko-ohjalla, sai Essi tehdä oikein kunnolla töitä selässä, sillä orihan lähti kävelemään sisäohjan mukaisesti uralta keskelle kenttää. Sisäpohje oli siten myös tärkeässä roolissa, jotta se hevonen pysyi siellä uralla ja taipui rehellisesti liikkeestä pois päin. Avotaivutusten sujuessa molempiin suuntiin moitteitta, vaihdoimme samalla kertaa sulkuihin, jotka sujuivat Essiltä ja Voitolta puolestaan yllättävänkin hyvin. Ratsastaja sai oikeaoppisesti Voiton siirtämään takaosan uran sisäpuolelle, kun puolestaan etuosa pysyi hyvin uralla ja taipui liikkeen suuntaisesti. Ajoittain Essi joutui ehkä liikaakin keskittymään apujen antoon, jolloin orin vauhti hieman lösähti ja se jäi ikään kuin polkemaan paikoilleen, joten käyntiäkin tuli muistaa samalla työstää. Sulkujen onnistuessa jatkoimme lisätyn käynnin ja ravin pariin, joissa ei liiemmin haastavuutta tai ongelmia eteen tullut. Käyntilisäyksissä Voitto tosin muutaman kerran yritti karata raville, mutta Essi sai hyvin nämä tilanteet korjattua ollessaan hereillä selässä. Ravilisäykset olivat oikein kaunista katsottavaa, Voitto kantoi itsensä hyvin ja liikkui tyytyväisenä tahdikkaasti isoin askelin eteen, Essin samalla hienosti myötäillessä liikettä.

    Vähitellen alkoi valmennus lähestymään loppuaan, joten Essi ja Voittokin sai siirtyä ravissa ja käynnissä jäähdytelemään. Vaikka Voitto oli alussa vähän unisen oloinen, eikä sen työskentelymotivaatio selvästi päätä huimannut, sai Essi siitä silti yllättävän paljon irti. Taivutukset sujuivat käynnissä todella hyvin, lähestulkoon virheittä, ravissa sen sijaan olisi ollut vähän parantamisen varaa, vaikkakin hyviä suorituksia he silti tekivät. Erityisesti lopussa Voitto paransi liikettään ja oli tyylikkään näköinen, jolloin se tuntui tekevän mitä vain, mitä ratsastaja tältä pyysi. Hienoa!

    4. Werry - Mörkövaaran Viettelijätär
    Werry osallistui tänään ensimmäistä kertaa ihastuttavan tammansa Vionan kanssa Mörkövaaravan valmennuksiin, lajina kouluratsastus. Ratsukon saapuessa kentälle tuumasin jo heti, että tämä parivaljakko vaatii näköjään töitä, ja paljon! Viona suorastaan löntysteli eteenpäin, eikä Werrykään alkuun sen skarpimpana selässä istunut. Kannustin heitä heti reippaasti alkuverkan tiimoilla, enkä sietänyt yhtään vastaväitteitä tai huonoa asennetta. Vähitellen ratsukko onneksi alkoi virkoamaan ravityöskentelyä tehdessään ja Viona liikkumaan tahdikkaammin eteen.

    Werryn ja Vionan kanssa oli tarkoitus keskittyä pitälti väistöihin ja siirtymisiin, joten heidän työskennellessä hyvin yhteen, saivat he aloittaa tekemään keskihalkaisijalta käynnissä pohkeenväistöjä. Alkuun väistöt olivat vähän niin ja näin, tamma lähinnä kiemurteli menemään, eikä asettunut väistöjen suuntaan saati ajoittain väistänyt rehellisesti ristiin. Werryn tuli muistaa huolellinen pidäte ja napakka ulkopohje, joilla hiljalleen suoritukset alkoivat parantua kerta toisensa jälkeen. Käynnissä molempiin suuntiin saadessamme hienoja suorituksia, lähdimme toistamaan samaa ravissa. Ravissa väistöt lähtivät sikäli heti hyvin käyntiin, että nyt tamma pysyi hyvin suorassa linjassa ja väisti kauniisti, mutta se ravi ei sitten taas ollut riittävän terävää. Näin ollen Werry sai väistävien apujen lisäksi reippaasti käyttää kaasua, jotta se ravi ylläpysyi tehtävien aikana. Väistöjen jälkeen lähdimme siirtymään keskiympyrälle tekemään pysähdyksiä, ensin taas käynnissä ja sen jälkeen ravissa. Pysähdykset sujuivat molemmissa askellajeissa oikein hyvin, heti ratsastajan pidätteistä Viona pysähtyi kuin seinään, eikä empinyt pidätettä vastaan. Sen sijaan etenkin takaisin suoraan raviin siirtymiset vaati topakkaa otettaa selästä, sillä tammahan tuppasi ensimmäisillä kerroilla herkästi ottamaan käyntiaskelia mukaan. Lopussa teimme vielä käynnistä laukannostoja molempiin suuntiin, joiden aikana Viona ihanasti virkosi, eikä näin ollen nostoissa ollut mitään ongelmia. Muutoinkin ratsastaja piti hevosensa koko ajan hyvin ympyrällä asettaen, se pysyi symmetrisenä, eikä hevonenkaan lähtenyt missään vaiheessa puskemaan ulospäin.

    Tunnin työskentelyn jälkeen oli aika lähteä lopettelemaan ja siirtymään loppuverkan pariin. Loppuverkassa Viona tosiaankin oli vasta intoa täynnä, joten sikäli oli harmillista lopetella, kun hevonen vasta käynnistyi. Werry sai näin ollen hetken aikaa taivutella ratsuaan ravissa ja sen jälkeen antaa pitkät ohjat ja tulla loppukäynneiksi alas selästä. Ratsukon tämänpäiväinen työskentely valmennuksessa ei ollut yhtään sen hassumpaa, vaikka ajoittain se tahti ja terävyys olikin hukassa. Jokaisesta tehtävästä kuitenkin saatiin paljon irti, joten valmentajalle jäi ainakin hyvä mieli.