Kouluvalmennus 11.12.2016

  • Valmennus avoinna vain Mörkövaaran suomenhevoskasvateille
  • Valmennus järjestetään 11.12.2016
  • Viimeinen ilmoittaustumispäivä 08.12.2016
  • Kyseessä on nimi listaan-valmennus, jossa hevosta valmennetaan sen omalla ko-tasolla
  • Osallistuminen tapahtuu mailitse tvisha@luukku.com, otsikolla kouluvalmennus36
  • Muodossa Ratsastaja - <a href="http:// alkuinen osoite">Ratsu</a> (+mikäli ei omaa luonnetta niin parin sanoin kuvailua)
  • Tervetuloa mukaan!
  • HUOM! Valmennuksiin otetaan mukaan neljä ratsukkoa ja yksi ihminen voi osallistua vain yhteen valmennukseen (koulu/este).
    Joulukuun valmennuksiin eivät saa osallistua marraskuussa valmentautuneet henkilöt.

    1. Melina - Mörkövaaran Helmiira
    Tuntuu, kuin vasta äsken olisin valmentanut Melinaa ja Helmiä, mutta todisteiden valossa viime kerrastakin on vierähtänyt lähes vuosi. Kentälle asteli oikein varman ja tyylikkään näköinen ratsukko, Melina oli selässä alusta alkaen hyvin hereillä ja laittoi ratsunsa heti napakasti töihin. Ensimmäisillä kierroksilla Helmi hieman yritti luisua ohjasta, mutta nopeasti se kuitenkin myöntyi ratsastajansa avuille ja lähti liikkumaan rennosti eteen. Ratsukko sai suorittaa alkuverkan itsenäisesti, käyden jokaisen askellajin läpi ja tehden paljon ympyröitä ja muita taivuttelutehtäviä.

    Tänään en ajatellut päästää Melinaa ja Helmeä helpolla, joten luvassa oli paljon vauhdikasta ja tarkkaa ravi- ja laukkatyöskentelyä. Alkuun ratsukko sai siirtyä kahdeksikon muotoiselle kiemurauralle tahdikkaassa ravissa, tehden reilusti myötä- ja vasta-asetuksia. Kahdeksikolla ratsastajan tuli olla tarkkana, että etenkin vasta-asetuksissa ympyrät pysyivät symmetrisinä, eikä Helmi lähtenyt työntymään uralta pois päin. Vähitellen jätimme asetukset sikseen ja aloimme tekemään askeleen lyhennyksiä ja pidennyksiä, jotka luonnistuivat ratsukolta todella kivasti. Melinan huolellisista avuista erityisesti askeleen lyhentäminen ravissa näytti hyvältä, tahti pysyi edelleen reippaana, mutta askelpituus lähestulkoon puolittui. Myös pidennykset sujuivat, niissä tosin Helmi lähti aluksi herkästi kirimään, eikä ensimmäisillä kerroilla mikään muu kuin se tahti juuri muuttunut. Seuraavaksi siirryimme laukkaamaan, aloittaen laukan hiomisesta suurella keskiympyrällä. Jälleen alkuun ratsukko sai tehdä asetuksia kumpaankin suuntaan ja tämän jälkeen taas lyhennettiin ja pidennettiin askelta. Laukassa tehtävä ei ollut enää niin helppo, mitä ravissa, joten ratsastaja sai tehdä kovastikin selässä töitä, jotta olin tyytyväinen vähitellen parivaljakon suorituksiin. Nyt onnistumiset menivätkin toisinpäin, sillä laukan lyhentäminen oli haastavampaa, mitä laukka-askeleiden pidentäminen. Loppua kohden siirryimme uralle laukkaamaan, tehden laukkaympyröitä, muutamia kiemuroita ja laukka-ravi-laukka siirtymisiä.

    Liki puolitoista tuntia tehtäviä hiottiin, kunnes ratsastaja ja hevonen näyttivät siltä, että olisi varmastikin parempi lähteä lopettelemaan. Molemmissa näkyi selvästi väsymyksen merkkejä, jonka myötä ratsukko sai suorittaa kevyen loppuverryyttelyn itsenäisesti ja sen jälkeen alkaa lopettelemaan. Valmennus oli suorastaan ilo valmentajan silmille, jokainen tehtävä tehtiin hyvin ilman epäröintiä, eikä Melina missään vaiheessa jättänyt tehtäviä puolitiehen. Helmi oli koko tunnin ajan vahvasti avuilla ja reagoi pieniinkin apuihin nopeasti, jonka myötä heidän yhteistyö näytti entistä paremmalta.