Etusivu
Tilat
Hevoset
Kasvatus


Kouluvalmennus 22.11.2010

Mörkövaaran järjestää taas kouluvalmennuksen, joka on avoinna vain tallin suomenhevoskasvateille. Tällä kertaa ryhmiä on kahta tasoa, helppo a ja vaativa b. Valmennus järjestetään 22.11.2010, ja viimeiset ilmoittautumiset otetaan vastaan edellisenä päivänä. Valmennukseen otetaan rajattomasti tallin kasvatteja, ja yksi omistaja saa tuoda molempille tasoille yhden Mörkövaaralaisen. Kyseessä on nimilistaan-valmennus, mutta siltikään hevosella ei tarvitse olla luonnetta, mikäli omistaja vain kuvaa osallistumisessa parin sanoin ratsuaan. Tervetuloa mukaan!

Osallistuminen valmennukseen tapahtuu mailitse kkfemnito@luukku.com, otsikolla Kouluvalmennus4 21.11. mennessä. Muodossa Taso (rv) Ratsastaja - <*a href="http://osoite">Ratsu<*/a> (+mikäli ei omaa luonnetta niin parin sanoin kuvailua)

Osallistujat
Helppo A
Toffe - Mörkövaaran Vilppa
Ratsukon saapuessa kentälle Vilppa oli hyvin laiska ja jäykkä, ja siten saimme alkaa heti tekemään paljon kiemuroita ja laittaa tamma kulkemaan eteen. Tänään suurena painotuksenamme valmennuksessa oli ratsastajan istunta ja tapa hallita ratsuaan. Alusta alkaen Toffella oli hyvä ote ohjasta ja satulassa istuttiin selkä suorassa. Jalkatyöskentelyssä oli kuitenkin hiomisen varaa, sillä kantapäät eivät pysyneet alhaalla ja esimerkiksi kevyttä ravia mentäessä Toffen jalat heiluivat ehkä turhankin paljon. Samalla kun ratsastaja yritti keskittyä jalkoihinsa täytyi hänen myös hallita yli-haastavaa ratsuaan joka ei tuntunut antavan mitään ilmaiseksi. Maltillisesti pohkeita antamalla ja lantioliikkeillä Vilppaa saatiin mukavasti jo eteen käynnissä ja ravissa, mutta harmiksemme niillä avuilla ei itsepäisyyttä poisteta. Alkukäyntien ja -ravien jälkeen siirryimme pohkeenväistöihin ravissa jossa ratsastaja joutui hieman koetukselle pitääkseen istuntansa hyvänä ja samalla antaa Vilpalle tarkat ja hyvät avut. Aluksi tamma vain käveli suoraan välittämättä ollenkaan ohjeista jonka seurauksena Toffe alkoi jo turhautua selässä. Uusintoja kun tarpeeksi tehtiin, niin kyllä ne väistöt siitä pikku hiljaa lähtivät onnistumaan ja lopussa meno näyttikin erittäin hyvältä. Kun ravisuoritukset oli tehty huolella siirryimme laukkaan jossa menimmekin vaihtoja käynnin kautta. Toffe valmisteli ratsunsa hyvin laukkaan, antoi maltillisesti ennen nostoa puolipidätteen ja sitten napautti kevyesti kylkiin laukkapohkeet. Vilppa ei tietenkään tässäkään ensimmäisellä yrittämällä lähtenyt kuin kiitoraviin, ja siten ratsastaja sai rauhoitella ratsunsa ennen uutta yritystä. Tällä kertaa mukana oli tietenkin raippakin ja sen ja pohkeiden yhteistyöllä tamma lähti melko laiskaan laukkaan. Aluksi pyrittiin antamaan rauhassa Vilpalle vähän apuja jotta se liikkuisi reippaammin eteen, kunnes olikin aika hiljentää käyntiin ja vaihtaa uusi laukka. Toffe istui syvälle satulaan ja piti kantapäänsä hienosti alhaalla, ja veti ohjasta rennosti niin pitkään kunnes Vilppa meni reippaalla käynnillä eteen. Käynnissä ratsastaja oli hyvin hereillä ja samantien hidasti tammaa ja nostikin uuden laukan. Minun ja ratsastajan yllätykseksi Vilppa nosti ensimmäisellä yrittämällä laukan, vau! Muutaman kerran toistimme laukanvaihtoja kunnes siirryimme loppuverkkaan. Lopussa Toffella oli nähtävästi jo muistissa kaikki minun antamat vinkkini liittyen heiluviin jalkoihin ja siten nekin näyttivät pysyvän jo paremmin paikoillaan. Vilppa tuntui olevan haastava, pieni ja pippurinen tamma jonka Toffe sai kuitenkin liikkumaan hienosti eteen.

Laura R. - Mörkövaaran Lennokas
Lenni tuntui tänään olevan hyvin virkeällä ja tekemishaluisella tuulella, sen verran reippaasti se kipitti kentälle Lauran vielä säädellessä selässä jalustimia. Tänään valmennuksessa oli painotuksena keskittyä lähinnä ratsastajan istuntaan ja kykyyn hallita hevostaan, mikä tuntui olevan Lauralle jotenkin helppo juttu... Ratsastajan istunta oli hyvä, selkä oli hyvin suorassa, jalat pysyivät hyvin paikoillaan ja kantapäätkin oli alhaalla. Kädet olivat ensimmäinen juttu johon kiinnitin huomiota sitten kun olimme päässeet jo alkukäynnistä siirtymään raviin. Varsinkin keventäessä ne tuppasivat aina uppoamaan hevosen harjaan tai lähtivät kaulaa pitkin alas eli monesti sain kyllä huudella että nyt ne nyrkit ylemmäs. Nuori ori Lauran alla jäi välillä täysin unholaan, niin kiltisti se meni ratsastajansa alla ja reagoi jokaiseen pieneenkin ohjeeseen. Laura antoi ratsulleen todella tarkat mutta kevyet avut, esimerkiksi välillä en huomannut ratsastajan käyttävän ollenkaan pohkeita ja silti hevonen kääntyi reippaasti ympyrälle, mikä on tietenkin erittäin hieno juttu. Seuraavaksi siirryimme ravissa tekemään pohkeenväistöjä mikä on hyvä tapa katsella ratsastajan tekemisiä, sillä väistöissä täytyy keskittyä selviin ohjeisiin ja yrittää samalla pitää se istunta hyvänä. Lenni ei aivan alkuun tajunnut että mitä ratsastaja tältä halusi ja siten ratsu ennemminkin ravasi suoraa eteenpäin kuin olisi väistänyt. Laura alkoi tässä vaiheessa hieman turhautua ja siten varsinkaan istuntaan ei keskitytty mutta sen sijaan ori lähti väistämään mukavasti. Seuraavaksi meidän tuli yhdistää nuo hyvät avut ja istunta, joka onnistui ihan hyvin ja ainakin parhaansa ratsastaja yritti. Väistöjen jälkeen lähdimme katsomaan istuntaa ja hallintaa laukassa mitä Lenni oli varmastikin koko valmennuksen ajan odottanut, sen verran kun virtaa näytti olevan. Tarkoituksena oli mennä laukanvaihtoja käynnin kautta, jotka onnistuivat ratsukolta erittäin hienosti. Laura valmisteli ratsunsa maltillisesti laukkaan, antoi puolipidätteen ja sitten puristi laukkapohkeet rauhallisesti Lennin kylkiin joka ampaisikin sellaisella vauhdilla eteen että. Ratsastaja sai siis vähän pidätellä ratsuaan ja sitten vielä vähän lisää kun oli tarkoitus siirtyä käyntiin. Lenni ei olisi millään malttanut hidastaa vauhtiaan ja siten siirtymisissä käyntiin aina vähän kesti, mutta sen sijaan nostot onnistuivat aina nappiin. Laurakin keskittyi laukan ja nostojen ajan hienosti istuntaansa, pyrki pitämään nyrkit ylhäällä eikä muutenkaan hermoillut selässä turhia. Lenni oli ensimmäistä kertaa valmennettavanani mutta ilmiselvästi poika on saanut hyvän koulutuksen ja siten olin hyvin tyytyväinen tähänkin valmennukseen.

Milja - Mörkövaaran Tinja
Tinja oli tänään ihastuttavan tammamaisella tuulella, se kulki rauhallisesti eteen kuunnellen selästä tulevia ohjeita muttei kuitenkaan vaivautunut liikkumaan niiden mukaisesti. Valmennuksessa tarkasteltiin tänään enemmältikin ratsastajan istuntaa ja kykyä hallita hevostaan perustreenin sijaan. Milja istui hyvin ratsunsa selässä selkä suorana, jalat paikoillaan ja kantapäät alhaalla. Alkuun ei tuntunut ratsastajan istunnasta löytyvän yhtäkään virhettä ja siten minun oli pakkomieleisesti niitä jollain tavalla löytää. Alkuverkka meni ratsukolla lähinnä yhteisen sävelen löytämiseen, Tinjalla kun oli suunnitelmissa kaikki muu kuin kenttää ympäri juokseminen. Tässä vaiheessa kiinnitin huomiota siihen, että Milja tutkailee jatkuvasti jalkojaan ja käsiään, katselee ratsunsa kaulaa ja niin edespäin, eikä suinkaan katse ole ylhäällä ja radassa. Pari huomautusta valmennuksen aikana kuitenkin riitti korjaamaan tuon olemattoman pienen virheen. Tinja pisti ratsastajalleen välillä vastaan ja siten oli hyvä aloittaa ravissa väistöt, sillä niissä Milja joutuu keskittymään siihen kuinka saa ratsunsa liikkumaan nätisti eteen joutuen samalla tarkkailemaan istuntaansa. Milja nosti Tinjalla rauhallisen ravin ja laittoi sen kulkemaan kohtuu hyvin eteen ennen kuin alkoi valmistella tätä väistöihin. Ja pienestä merkistä ratsastaja käänsi Tinjan halkaisijalle ja antoi tarkat avut liikkeisiin. Tinja tajusi heti, että mitä tältä haetaan ja siten etujalat lähtivät nätisti väistämään takajalkojen lähestulkoon tullessa käyntiä perässä. Ratsun takapuoleen Milja joutui siis kiinnittämään huomiota ja antamaan entistä parempia apuja. Väistöt jätettiin samantien kuvioista kun Milja sai Tinjan väistämään nätisti ravissa molempiin suuntiin. Ratsukon välinen yhteistyö oli pikku hiljalleen lähtenyt kulkeutumaan hyvälle mallille ja siten esimerkiksi voltille kääntäessä en huomannut Miljan käyttävän ollenkaan pohkeita, sen verran huomaamattomia avut kun olivat. Seuraavaksi pääsimme siirtymään laukkaan, jossa tavoitteena oli mennä laukan vaihtoja käynnin kautta. Taas ratsastaja malttoi rauhallisesti valmistella ratsunsa ennen nostoa, ja pienillä pohkeiden puristuksella ja lantioliikkeellä Tinja lähti ensimmäisestä merkistä laukkaan. Laukassa Milja keskittyi hyvin istuntaansa, istui syvällä satulassa ja piti kätensä ja jalkansa hyvin paikoillaan. Käyntiin hidastukset ja uudet nostot tehtiin myös huolellisesti, tamma teki täysin niin kuin Milja vain tältä pyysi. Kolmen vartin ajan tarkkailimme onnistuneesti istuntaa ja hevosen hallintaa, ja siihen oli myös hyvä lopettaa.

yukitora - Mörkövaaran Olivia
Ratsukko saapui valmennukseen erittäin vauhdikkaasti, Olivialla oli selvästi intoa ja virtaa tänään, mikäli oli meidän kannaltamme hyvä juttu. Tänään meidän oli tarkoitus perustreenin sijasta perehtyä enemmältikin ratsastajan istuntaan ja tapaan hallita hevostaan. Alusta alkaen yukitoralla oli muuten erittäin hyvä istunta mutta selkä ei halunnut pysyä ollenkaan suorassa, eli yukitora istui etukenossa selkä kaarella. Tähän kiinnitin siis ensimmäisenä huomiota ja sitä lähdimme tarkkailemaan läpi valmennuksen. Ratsukon yhteistyö ei ainakaan alussa ollut kovinkaan hyvää, ratsastaja kyllä yritti mutta Olivia oli aika välinpitämätön eikä olisi millään halunnut mennä ohjeiden mukaisesti. Yukitora pyöritti hevostaan suuntaan ja toiseen erittäin maltillisesti antaen rauhallisesti huomaamattomia apuja, joiden mukaan tammakin lähti menemään loppujen lopuksi. Ratsastajan pohkeet olivat hyvin ravissakin paikoillaan hevosen kyljillä ja nyrkit pysyivät ylhäällä harjasta. Seuraavaksi pääsimme siirtymään raviväistöihin, jotka ovat osittain haastavia tilanteessa jossa täytyy pitää huolta omasta, hyvästä istunnasta ja saada hankalampi hevonen väistämään. Yukitora valmisteli hevosensa hienosti väistöihin, ennen uralta keskihalkaisijalle kääntymistä hän pidätteli Oliviaa ja kääntymisen jälkeen antoi tarkat ohjeet väistöihin. Tamma kuunteli ohjeita kyllä, mutta ensimmäisellä kerralla se ei oikein tehonnut ja siten saimme toistaa tehtävää useampaankin otteeseen. Yukitora pysyi hyvin rauhallisena vaikkei tamma aluksi reagoinutkaan ohjeisiin, ja sehän tietenkin kannatti, sillä muutamien toistojen jälkeen Olivia lähti nätissä, hallitussa ravissa väistämään. Ravitehtävien jälkeen oli aika lähteä tarkkailemaan istuntaa ja hallintaa laukassa, ja tehtävänä oli tänään laukanvaihdot käynnin kautta. Ensimmäisten nostojen kohdalla jouduin huutelemaan yukitoralle siitä selän käytöstä, varsinkin heti alusta ratsastajan selkä lähti joka kerta kaartumaan alaspäin. Avut laukassa pysyivät kuitenkin erittäin hyvinä, taas ratsastaja valmisteli ratsunsa joka kerta huolellisesti ja siten yleensä heti ensimmäisellä kerralla Olivia lähti nättiin laukkaan ja jaksoi jopa pitää laukkaa yllä. Alkuun tosin tamma ei olisi edes halunnut hidastaa laukasta käyntiin ja yleensä se käyntiin siirtyminen tapahtuikin kiitoravin kautta. Oliviaa oli todella mukava valmentaa ensimmäistä kertaa, hyvin osaava tamma mikäli hyvälle päälle vain sattuu.

Juli - Mörkövaaran Remupekka
Ratsukko oli saapunut valmennukseen jo hyvissä ajoin sillä tullessani paikalle he olivat vetämässä jo itsenäisesti alkuverkkaa. Remu näytti olevan tänään virkeällä päällä, se kuunteli maltillisesti selästä tulevia ohjeita ja liikkui empimättä eteen. Tänään valmennuksessa me keskityimme enemmälti ratsastajan istuntaan ja kykyyn hallita hevostaan perustreenin sijaan. Julin istunta näytti alusta alkaen todella hyvältä, selkä oli suorassa, nyrkit pysyivät ylhäällä harjasta ja kantapäät olivat myös hyvin alhaalla. Alkuverkassa treenailimme paljon käynti- ja ravitehtäviä, etuosakäännöksistä siirtymisiin peruutuksesta raviin. Ori tuntui toimivan ratsastajansa alla kuin unelma, kertaakaan se ei tänään merkkiä näyttänyt orimaisuudestaan, ihme kyllä. Ravissa kiinnitin ensimmäiseksi Julin istunnassa huomiota siihen, että jalat eivät malttaneet kovinkaan hyvin pysyä hevosen kyljillä vaan ne heiluivat turhankin paljon edestakaisin. Tähän annoin ratsastajalle muutamia vinkkejä ja loppua kohden jalat pysyivätkin huomattavasti paremmin oikeassa asennossa. Kun ratsukon molemmat osapuolet olivat virkeinä ja jaksoivat keskittyä tehtäviin, siirryimme raviväistöihin. Raviväistöt ovat siitä hankalia tällaisessä jossa täytyy keskittyä tarkasti omaan istuntaan ja sen lisäksi yrittää saada hevonen vielä liikkumaan maltillisien ohjeiden mukaan. Juli valmisteli ratsunsa maltillisesti väistöihin, laittoi pojan kulkemaan hallitussa ravissa ja pidätteli sitä tarpeeksi ennen keskihaljaisijalle kääntymistä. Ja heti kääntymisen jälkeen ratsastaja pyrki antamaan hyvin tarkat avut ratsulleen, mikä ei tosin heti onnistunut. Juli keskittyi ehkä turhankin paljon nyt siihen istuntaansa ja siten hevosen ohjaaminen jäi vähille. Kuitenkin kun tarpeeksi useasti tehtävää toistimme ja yritimme saada palaset kohdalleen, niin kylläpä pikku hiljaa meno näytti hyvältä Remun väistäessä ravissa. Kun ravitehtävät oltiin suoritettu maltillisesti lävitse, siirryimme tarkkailemaan istuntaa ja hevosen hallintaa laukkaan. Laukassa tehtävänämme oli mennä laukanvaihtoja käynnin kautta, joiden uskoin olevan tälle ratsukolle aivan helppo juttu. Nostot onnistuivat rauhallisilla avuilla todella hienosti, Juli antoi ennen nostoa hyvän puolipidätteen ja puristi laukkapohkeet orin kylkiin. Remu oli todella reipas laukkaaja, laukassakin sai siis antaa paljon pidätteitä mikäli aikoi pojan ohjassa pysyvän. Hidastukset laukasta käyntiin eivät näyttäneet kovinkummoisilta liiallisen vauhdin takia, mutta ainahan sitä käyntiin päästiin. Remua ja Julia oli jälleen mukava valmentaa, varsinkin nyt kun orikin oli hyvällä tuulella.

Vaativa B
Toffe - Mörkövaaran Napsori
Snapsi ja Toffe saapuivat valmennukseen hyvillä mielin, ori asteli kevein askelin eteen Toffe antaessa sille tarkkoja apuja liikkumiseen. Alkuun ratsu oli hieman jäykkä ja kankea, ja siksi laitoin ratsukon heti reippaasti hommiin jotta saatiin Snapsi vetreäksi. Lähdimme reippaalla ravilla tekemään pääty-ympyröitä joiden kärkiin tuli aina pysähdys, ja siitä suoriltaan nosto taas raviin. Snapsi laittoi Toffelle ensisiksi hieman vastaan eikä olisi jaksanut pitää ravissa tempoa yllä, ja siten käyntiin hyydyttiin aika useastikin. Ratsastaja antoi kuitenkin kunnolla pohjetta ja raippaa ja siten saatiin poika pikku hiljaa kulkemaan Toffen ohjeiden mukaisesti, jolloin orikin liikkui jo vetreästi eteen. Tänään valmennuksessa oli vuorossa avo- ja sulkutaivutukset, joiden uskoin olevan tälle ratsukolle melko helppo juttu. Aloitimme taivutukset käynnissä keskiympyrällä, jossa Toffe asetteli ratsunsa samantien maltillisesti taivutuksiin ja niin myös Snapsi lähti pienen vänkäämisen jälkeen tekemään avotaivutuksia. Välillä asetukset hieman lipsuivat, eikä ori siten näyttänyt tekevän taivutuksia, mutta tämänkin virheen ratsastaja korjasti hienosti. Avotaivutusten jälkeen oli tietenkin sulkutaivutuksien vuoro, ja ne onnistuivatkin oikeastaan avotaivutuksia paremmin. Käyntitaivutusten jälkeen siirryimme takaisin uralle vähäksi aikaan ottaamaan taas kontaksia Snapsiin ravissa, ja sitten kun ravi näytti menevältä niin siirryimme ympyrälle ravitaivutuksiin. Aloitimme taas ravissa avotaivutukset jotka lähtivätkin ihan mukavasti käyntiin. Toffe malttoi ohjata ratsuaan todella hienosti, ja aina jos Snapsi luisui ohjasta niin otti tämän upeasti kiinni ja laittoi kulkemaan eteen. Avotaivutuksista siirryimme taas ravilla sulkuihin joissa ori alkoi taas pikku hiljaa tökkimään, eikä meno siten näyttänyt kovin hyvältä. Toffe sai antaa todella tarkat ohjeet pitääkseen ratsullaan ravin yllä ja saadakseen sen tekemään maltillisesti sulkutaivutuksia. Muutaman kerran kun taivutukset onnistuivat hienosti oli hyvä lopettaa siltä osin. Seuraavaksi oli vuorossa laukkaosuudet, joita en orin laiskuuden takia odottanut nyt kovin innolla. Alkuun Toffe sai laukata Snapsilla reippaasti ympäri kenttää ja tehdä sillä paljon ympyröitä ja rataleikkaita, ja vasta kun ori jaksoi laukata ilman apuja siirryimme laukkasulkuihin. Sulkutaivutukset laukassa teimme uralla, sillä näin ratsastajakin pääsi helpommalla kun ei tarvitse yrittää tehdä kaiken lisäksi hienoa ympyrää. Toffe valmisteli laukassakin ratsunsa hienosti sulkutaivutuksiin, ja yllättävän hyvin ori ottikin ohjeet vastaan ja tekikin hienoja sulkutaivutuksia. Kovin kauaa emme laukassa enää malttaneet sulkuja tehdä, vaan loppuun otimme laukassa perusasioita kunnes oli aika siirtyä itsenäiseen loppuverkkaan. Snapsi on selvästi osaava nuori hevonen, mutta kuitenkin ikänsä takia on vielä hieman raaka ratsastettava ja vaatii siten jatkuvaa työstämistä.

Laura R. - Mörkövaaran Sirena
Veena oli tänään alusta asti hyvin virkeänä, se asteli reippaasti Lauran antamien ohjeiden mukaisesti eteen välittämättä ympärillä olevasta hälinästä. Laurakin tuntui olevan työnteon haluisella tuulella, ja siten meillä oli hyvät pohjat lähteä vetämään valmennusta. Tamma oli vielä yön jäljiltä hieman jäykkä ja siten pistin ratsukon koville heti alkuverkassa. Aloitimme alkuverkan reippaalla ravilla, mikä ei ollut ainakaan Veenalle ongelma, tehden erilaisia kiemurauria. Nyt saatiin soveltaa niin paljon kuin vain keksittiin, ja yllättävän hyvin ratsukko jaksoikin tehdä vääntöä suuntaan ja toiseen. Otimme vielä lisänä ravissa pääty-ympyröitä, joiden kärkiin tuli tehdä aina pysähdykset ja siitä lähteä jatkamaan taas samantien ravilla eteen. Aluksi tämä oli hieman haastavaa, sillä Veenan innokkuuden takia se ei olisi malttanut pysähtyä Lauran ohjeista huolimatta. Kuitenkin useiden toistojen jälkeen tamma sai tietenkin kiinni siitä, että mitä haettiin ja siten lähti hienosti tekemään tehtävää. Seuraavaksi pääsimme päivän virallisiin tehtäviin, eli avo- ja sulkutaivutuksiin, jotka aloitimme käynnissä kentän keskiympyrällä. Laura asetteli ratsunsa hienosti ensin avotaivutuksiin, joista tamma suoriutui hyvin. Olimme kuitenkin jo edellisissä valmennuksissa tämän ratsukon kanssa treenaillut taivutuksia, ja siten ne näyttivät olevan hyvin hallussa. Tamma malttoi pitää asetukset kohdillaan niin pitkään kuin vain tarve vaati ja sen takia menokin näytti erittäin hyvältä. Sulkutaivutuksissa oli alkuun pientä säätöä kun Veena lähti tekemään edelleen avotaivutuksia, vaikkakin Laura antoi tälle oikeat avut sulkutaivutuksiin. Sulkutaivutuksetkin lähtivät piakoin menemään kuitenkin kohtuu hienosti, ja siten pääsimme jatkamaan tehtävää ravissa. Kävimme ennen ravitaivutuksia hetken aikaa ravailemassa vielä uraa pitkin jotta saataisiin siihenkin askellajiin hyvä tuntuma valmiiksi. Avo- ja sulkutaivutuksissa ei ravissa tullut minkäänlaista ongelmaa, Veena kuunteli tässä vaiheessa hyvin tarkasti Lauran ohjeita ja siten tehtävä onnistui nappiin. Viimeiseksi piti tietenkin tehdä vielä laukkatehtäviä, ja nyt siirryimme takaisin uralle tekemään laukannostoja käynnistä ja ravista. Tamma suorastaan pinkaisi eteen ratsastajan antaessa sille tarkat laukkapohkeet, yhtään se ei jäänyt haikailemaan esimerkiksi kiitoraviin. Laukan mennessä yleisesti hyvin otimme mukaan vielä sulkutaivutukset uraa pitkin, ja kyseisessä tehtävässä Laura sai kyllä antaa hyvin maltilliset ohjeet hyvän suorituksen takaamiseksi. Aluksi Veena vain kiristi vauhtiaan kun ratsastaja yritti tätä rauhoitella ja laittaa asetuksia kohdillee, mutta loppua kohden suoritukset paranivat huomattavasti. Veenaa ja Lauraa oli taas erittäin mukava valmentaa, ratsukko kuunteli ohjeitani hyvin ja pyrkivät siten puhtaisiin suorituksiin.

Sonja.P - Mörkövaaran Kuvaelma
Tänään Mosaseku vaikutti aluksi hieman laiskalta, eikä se muutenkaan näyttänyt kovinkaan halukkaalta alkaa vetämää kunnon hikitreeniä. Ensitöiksi Sonja sai siis patistaa ratsuaan reippaasti eteen käyttäen topakoita ohjeita, ja tietenkin olla antamatta Mosasekulle yhtään toivoa helposta tunnilta. Alkuverkassa lähdimme tekemään reipaassa ravissa erilaisia kiemurauria joissa ratsukko sai kunnolla kiemurrella jotta saatiin hevosen kyljet vetreiksi. Mosaseku tuntui laittavan Sonjalle jatkuvaan vastaan ja siten ratsastaja sai tehdä paljon töitä ylläpitääkseen ratsunsa ravia ja saadakseen sen kulkemaan ohjeiden mukaisesti. Kiemuraurien jälkeen otimme vielä ravilla pääty-ympyröitä niin, että jokaisen ympyrän kärjessä piti pysähtyä ja hetken paikoillaan olon jälkeen lähteä taas reippaasti ravilla eteen. Mosasekulle pysähtyminen ei tuottanut laisinkaan ongelmaa, mutta pysähdyksestä suoraan raviin siirtyminen vaati kyllä hetken treenailua. Seuraavaksi pääsimme siirtymään päivän päätehtäviin, eli avo- ja sulkutaivutuksiin keskiympyrällä. Aloitimme taivutukset hyvän tuntuman saamiseksi ihan käynnistä, ja ensiksi vuoroon pääsivät avotaivutukset. Sonja asetteli ratsuaan joka kerta hienosti, mutta orin itsepäisyyden takia vain ratsastajan panos valmennukseen ei oikeastaan riittänyt. Paljon saatiin tehdä myös sulkutaivutusten aikana mikäli aikoi saada Mosasekun jotenkin pysymään asetuksissaan ja mennäkseen hyvin taivutuksia. Käynnissä vaadin kuitenkin täydellistä suoritusta taivutusten kanssa, ja siten ensimmäinen kolmasosa tuntia menikin niiden parissa. Kun ori alkoi pikku hiljaa käyttäytyä hyvin ja kuunnella ratsastajaansa, siirryimme ravitaivutuksiin. Toistimme keskiympyrällä saman tehtävän ravilla, tosin nyt Sonja osasi varautua orin pelleilyyn ja siksi yritti kolme kertaa kovemmin saada ratsunsa kulkemaan tehden taivutuksia. Ravissa Mosasekun suoritukset olivat huomattavasti käyntiä parempia, Sonjan antaessa sille selkeät avut liikkui se upeasti eteen. Kun olin viimein tyytyväinen ratsukon suorituksiin, siirryimme takaisin uralle ja otimme loppuun vähän laukannostoja. Mosasekuun oli tullut loppua kohden enemmän virtaa ja nyt kun Sonja antoi sille tarkat laukkapohkeet, lähti se reippaalla laukalla eteen. Laukassa testailimme vielä hieman sulkutaivutuksia, jotka yllättivät varmasti minut kuin myös Sonjan, sillä nyt ori kyllä näytti taitonsa ja liikkui upeasti hallitussa laukassa eteen tehden taivutuksia. Tässä vaiheessa olin jo niin tyytyväinen valmennukseen että annoin ratsukon alkaa suorittamaan reippaalla ravilla loppuverkkaa. Mosasekua oli jälleen kiva valmentaa, alkukankeudesta ja itsepäisyydestään huolimatta kovan työn tuloksena se alkoi liikkumaan upeasti eteen näyttäen oikeat, vaativan tason kouluratsulle tyypilliset piirteet.

Milja - Mörkövaaran Wilho
Ratsukko saapui valmennukseen selvästikin hyvillä mielin, Wilho asteli alusta pitäen korvat höröllä reippaasti eteen Miljan antaessa tälle selässä tarkkoja ohjeita liikkumiseen. Intoa ja virtaa orilta tänään siis riitti yllättävänkin paljon, viimekertaiseen valmennukseen verrattuna ero oli huima. Alkuun Wilho oli tietenkin vähän jäykkä ja siten saimme alkuverkassa alkaa tekemään reippaasti kiemurauria tiukkojen käännösten kera, ja tietenkin ympyröitä. Ori kuunteli upeasti Miljan antamia ohjeita ja pyrki liikkumaan niiden mukaisesti, hanttiin se ei ollenkaan laittanut. Ratsukon tehdessä tarkkaa jälkeä kiemuraurien parissa jatkoimme pääty-ympyröihin, joiden kärjissä tuli tehdä pysähdys ja siitä nostaa samantien taas ravi. Wilhon yli-innokkuuden takia pysähtymiset ympyrällä reippaasta ravista vähän venähti, sillä eihän ori olisi millään malttanut paikoilleen jäädä. Nostot uudestaan pysähdyksestä raviin onnistuivat kuitenkin upeasti. Kun ori oli vetristinyt ja liikkui maltillisesti eteen, siirryimme päivän päätehtävään eli avo- ja sulkutaivutuksiin. Viimekertaisessa valmennuksessa, jossa tämä ratsukko oli siis mukana, mentiin myös kyseisiä tehtäviä joten odotin avojen ja sulkujen onnistuvan nyt hieman paremmin. Aloitimme taivutukset keskiympyrällä käynnissä hyvän tuntuman saamiseksi, ensiksi vuorossa oli avotaivutukset. Milja valmisteli ratsunsa huolellisesti jokaisen taivutuksen kohdalla ja siten Wilhon asetukset olivatkin kohdallaan ja meno näytti hyvältä alusta alkaen, myös sulkutaivutusten kohdalla. Koska taivutukset käynnissä onnistuivat nopeasti virheittä siirryimme samantien toistamaan tehtävää ravissa. Aluksi ravissa oli pientä hankaluutta kun Milja yritti pitää ratsunsa ympyrällä, huomioida oman istuntansa ja antaa vielä vauhdikkaalle orille tarkat avut. Kuitenkin hyvällä istunnalla ja maltillisilla ohjeilla pienen rauhoittelun jälkeen alkoivat taivutukset näyttää hyvältä hevosen astellessa pitkin askelin eteen kaula kaarella. Toistimme tehtävää ravissa vielä hetken aikaa hakien täydellisyyttä kunnes jatkoimme vielä laukkaan, jossa tarkoituksena oli kokeilla sulkutaivutuksia. Siirryimme tässä vaiheessa keskiympyrältä uralle ja alkuun vain laukkasimme uraa pitkin tehden perusasioita, ja vasta laukan ollessa rauhallista annoin luvan alkaa tekemään sulkutaivutuksia. Wilho lähti Miljan ohjeiden mukaan hallitussa laukassa tekemään hienosti sulkutaivutuksia. Kerkesin jo hieman odottaa, että laukassa meidän tarvitsee miettiä tehtävänantoa useaankin kertaan, mutta yllätykseksi Wilho toimikin erittäin hyvin. Laukkataivutusten jälkeen oli aikaa kerennytkin vierähtää jo tunti ja siten annoin ratsukolle luvan aloittaa reippaassa ravissa loppuverkan. Tänään valmennus meni edellisiä kertoja huomattavasti paremmin, ori jaksoi hienosti keskittyä tehtäviin ja antoi ratsastajansa tavoin kaikkensa.

yukitora - Mörkövaaran Murhavaisto
Veke oli tänään ensin vähän laiskalla tuulella, ratsastaja sai tehdä paljon töitä saadakseen sen liikkumaan reippaasti eteen. Aluksi ori oli tietenkin jäykkä kuin rautakanki, mikä hankaloitti jo lisää muutenkin vaikeaa alkua. Alkuverkassa pistin ratsukon siis tekemään paljon töitä, tämän päivän tehtävistä kun ei mitään tällaisella meiningillä tulisi. Paljon ravia, joka oli ensiksi työlästä kun Veke ei millään jaksanut ylläpitää vauhtiaan, ja sekaan paljon kiemurauria, voltteja ja muita perustehtäviä mitä vain ravissa keksittiin. Pikku hiljaa Veke alkoi vetristyä, mutta itsepäisyys ja laiskuus oli kuitenkin vielä mukana menossa, josta yritimme seuraavaksi päästä eroon. Yukitora antoi hienosti ratsulleen tarkkoja ja maltillisia apuja, ja vaikka se tuntuikin pomppivan hulluna maneesinreunoilla ei periksi annettu. Veke alkoi tajuamaan vähitellen ettei sen käytöksestä ollut muuta kuin harmia ja siten se paransi asennettaan, ja näin saatiin valmennus viimein kunnolla käyntiin. Otimme verkkaan vielä pääty-ympyröitä tehden pysähdykset kärkiin, jotka onnistuivat yllättävän hyvin. Yukitoran merkistä Veke pysähtyi hienosti ravista aloilleen ja malttoi seisoa paikoillaan sen aikaa kunnes ratsastaja antoi merkin siirtyä taas raviin. Päivän päätehtävänä oli tänään avo- ja sulkutaivutukset, jotka aloitimme keskiympyrällä käynnissä hyvän tuntuman saamiseksi. Ratsastaja asetti ratsunsa hienosti ympyrällä ensiksi avoihin ja pian avojen onnistuttua myös sulkuihin, joiden kanssa ongelmia ei ilmennyt ollenkaan. Vekestä huomasi samantien sen, että kotona on näitä asioita treenailtu ennenkin ja siten ne olivat hyvin hallinassa. Ravissa tuntui aluksi kuitenkin olevan jonkilaista erimielisyyttä ratsukon osapuolien välillä, ori malttoi kyllä ylläpitää ravinsa, mutta asetukset eivät sen sijaan onnistuneet. Kuitenkin kovalla työllä, ja hyvällä ja rauhallisella asenteella ratsastaja sai ratsunsa vähitellen tekemään taivutuksia upeasti myös ravissa. Kun Veke asteli reippain, pitkin askelin eteen kaula kaarella kuunnellen selästä tulevia ohjeita, huomasi siitä heti silloin kuinka taitava hevonen vain voi halutessaan olla. Ravitaivutusten jälkeen otimme laukannostoja käynnistä ja ravista, jotka tietenkin menivät putkeen pojan äkillisen vauhdikkuuden vuoksi. Laukan ollessa hallittua koitimme vielä sulkutaivutuksia uralla, joissa aluksi oli taas pientä teknistä ongelmaa, mutta loppua kohden suoritukset paranivat huomattavasti. Kun valmennusta oli mennyt jo hieman yli tunnin verran siirryimme loppuverkkaan, jossa jatkoimme reippaalla ravilla-teemaa tekemään perusjuttuja. Ratsukkoa oli taas erittäin mukava valmentaa, yukitora antoi tänään kaikkensa alun hankaluuksista huolimatta ja Vekekin näytti loppua kohden virkistyvän sen verran että siitä alkoi jo pilkistäytyä kouluratsulle tyypillisiä piirteitä.

Juli - Mörkövaaran Kaisla
Ratsukko saapui kentälle hyvillä mielin, Kaisla oli tänään melko innokas ja Julikin tuntui keskittyvän annettuihin ohjeisiin huolellisesti. Kaisla oli heti alkutunnista hyvin vetreä, se asteli reippain, pitkin askelin eteen kuunnellen selästä tulevia ohjeita maltillisesti. Pääsimme siis heti aloittamaan alkuverkan, ensiksi reipasta ravia tehden erilaisia kiemurauria tiukkine käännöksineen ja muita perustehtäviä. Kun tamma liikkui hyvin istunnalla ja pohketyöskentelyllä eteen, siirryimme vielä ravissa pääty-ympyröihin joiden kärkiin tuli tehdä pysähtymiset ja samantien nostaa ravi uusiksi. Kaislan innokkuuden takia pysähtymiset tahtoivat välillä vähän venähtää eli Juli sai kyllä olla hyvin tarkkana jo ennen pysähtymiskohtaa, antaa kunnon puolipidäte hyvissä ajoin ja sitten oikealla kohdalla olla antamatta yhtään ohjaa. Ravinostot onnistuivat kuitenkin täysin nappiin, tamma lähti innokkaasti reippaalla ravilla eteen ottamatta ainoatakaan käyntiaskelta kun ratsastaja sitä tältä pyysi. Tänään valmennuksessa oli taas aiheena avo- ja sulkutaivutukset joiden parissa olen tätä ratsukkoa jo muutamia kertoja valmentanut. Mutta ehkä se on vain positiivinen asia, ainakin jokin asia taotaan kunnolla ratsukon mieleen. Aloitimme taivutukset käynnissä keskiympyrällä hyvän tuntuman saamiseksi, ja ensin vuorossa olikin avot. Juli valmisteli ratsunsa hienosti avotaivutuksiin, antoi kunnon ohjeet Kaislalle ja aika nopeasti tamma lähtikin tekemään avotaivutuksia. Vähän alussa oli pientä kankeutta ja erimielisyyttä ilmassa, mutta muuten avotaivutukset sujuivat oikein mallikkaasti. Sulkutaivutukset onnistuivat itseasiassa avojakin paremmin, Kaisla selvästi tiesi mitä hänen tulee tehdä, sillä sen verran hyvältä meno näytti. Käyntitaivutuksiin emme tuhlanneet juurikaan ylimääräistä aikaa niiden onnistuessa hyvin, eli seuraavaksi siirryimme ravissa toistamaan tehtävää. Aluksi Kaislalla oli turhankin paljon vauhtia ja siten Juli sai pidätellä ratsuaan kunnolla ennen suoritusten aloittamista. Kuitenkin pienen rauhoittelun jälkeen ratsastaja antoi tammalleen hyvät ohjeet pidättelyjen kera, ja niin taivutukset lähtivät ravissakin onnistumaan. Ravitaivutuksia teimme hetken aikaa kunnes siirryimme laukkatehtäviin. Siirryimme tässä vaiheessa takaisin uralle, ja laukkasimme uraa pitkin tehden paljon voltteja ja suunnan vaihtoja. Laukan ollessa myös hyvin hallinnassa päätimme koittaa vielä kuinka sulkutaivutukset onnistuvat laukassa. Oli varmasti molemminpuolinen yllätys kun Juli antoi Kaislalle ohjeet ja tämä lähti pitkin, mutta rauhallisin askelin eteen kaula kaarella tehden sulkutaivutusta. Viimeistenkin taivutusten onnistuessa hyvin oli aikaa kerennyt vierähtää jo päälle tunti, ja siten ratsukko sai alkaa vetämään itsenäistä loppuverkkaa reippaalla ravilla. Kaisla oli tänään virkeällä tuulella ja jaksoi keskittyä annettuihin ohjeisiin, ja siksi valmennus onnistui kokonaisuudessaan hyvin.

    Ulkoasun © Daniela P 2010