Mörkövaara

Kouluvalmennus 25.03.2018

  • Valmennus on avoinna vain Mörkövaaran suomenhevoskasvateille
  • Valmennus järjestetään 25.03.2018
  • Viimeinen ilmoittautumispäivä 20.03.2018
  • Kyseessä on nimi listaan-valmennus jossa hevosta valmennetaan sen omalla ko-tasolla
  • Osallistuminen tapahtuu mailitse tttvisha@gmail.com, otsikolla kouluvalmennus43
  • Muodossa Ratsastaja - <a href="http:// alkuinen osoite">Ratsu</a> (+mikäli ei omaa luonnetta niin parin sanoin kuvailua)
  • Tervetuloa mukaan!
  • HUOM! Valmennuksiin otetaan mukaan neljä ratsukkoa ja yksi ihminen voi osallistua vain yhteen valmennukseen (koulu/este).

    1. Dimma - Mörkövaaran Karvakamu
    Karvakamu asteli kentälle varsin innokkaana - olihan se saapunut valmennukseen, jossa sen lisäksi mukana oli kaksi varsin hyväntuoksuista tammaa. Dimma sai näin ollen käyttää alkuverkassa varsin napakoita ja huolellisia apuja, joilla oria yritettiin parhaan mukaan saada avuille. Ratsukko suoritti verkan melko itsenäisesti, käyden läpi kaikki askellajit ja samalla tehden paljon taivutuksia. Vähitellen Karvakamun liikkuessa tahdikkaammin eteen ja ollessaan paremmin ratsastajansa avuilla, lähdimme tekemään tälle päivää suunnittelemiani tehtäviä.

    Valmennuksen pääpaino oli siirtymisissä, joten lähdimme ensimmäisenä uraa pitkin tekemään pysähdys-käynti välillä toistoja ja myöhemmiten lisäten siihen ravinkin vielä mukaan. Ensimmäiset suoritukset olivat vähän nahkeita, ori laittoi hieman apuja vastaan, eikä siirtymiset olleet kovinkaan teräviä. Pyysin Dimmaa käyttämään entistä topakampaa pohjetta, ja tarvittaessa takapuolelle sai raipalla napauttaa. Lopulta Karvakamun päästessä paremmin jyvälle tehtävästä, alkoivat suoritukset sujua jo varsin mallikkaasti. Seuraavaksi jatkoimme tekemään siirtymisiä ravin ja laukan välillä, jotka jopa hieman yllättäen onnistui Karvakamulta alusta alkaen hyvin. Laukan se nosti Dimman selkeistä ja hyvistä avuista, eikä raviin takaisin siirtyminenkään ollut ongelma eikä mikään. Aavistuksen jouduin puuttumaan ratsastajan istuntaan sikäli, että Dimmalla oli kummallinen tapa pidättäessä nojata hieman taaksepäin, josta ori sai ajoittain ristiriitaisia apuja. Lopussa tämän parivaljakon laukkasiirtymisiä katsellessa valmentajan silmä kyllä lepäsi, miten hienoa yhteistyötä ratsukko tekikään!

    Vähitellen lähdimme siirtymään loppuverkan pariin, jonka ratsukko sai jälleen suorittaa itsenäisesti. Koska valmennuksessa ei hyvin montaa käyntipätkää alun jälkeen tullut, sai verkan suorittaa melko rennosti rauhallisessa tahdissa. Valmennus sujui Dimmalta ja Karvakamulta hyvin, alkuun heillä oli pientä erimielisyyttä ja hevosella selvästi pienimuotoista käynnistymisongelmaa, mutta kun he vain vauhtiin pääsivät, niin sen jälkeen he tekivät hienoja suorituksia kerta toisensa jälkeen.

    2. reibili - Mörkövaaran Salakavala
    Sallan ja reibilin saapuessa kentälle oli valmentaja räjähtää nauruun - siinäpä vasta tyytyväisen näköinen parivaljakko! Tamma kulki korvat niskassa tahmeasti eteenpäin, eikä sen myötä ratsastajaltakaan paljoa hymyä irronnut. Noh noh, tytöt, hymyä huuliin ja reippaasti työntekoon! Onneksi ratsukon päästessä aloittamaan lämmittelyt alkoi vähitellen aurinkoakin näkymään pilvenraosta, ja aika nopeasti ratsukon välille löytyi yhteinen sävel. Tällöin Salla liikkui jo ryhdikkäämmin eteenpäin, ja reagoi kohtalaisen nopeasti ratsastajansa apuihin.

    Tänään valmennuksessa keskityttiin lähinnä siirtymisiin, joten lähdimme ensimmäisenä uraa pitkin tekemään pysähdys-käynti välillä toistoja ja myöhemmiten lisäten siihen ravinkin vielä mukaan. Nopeampaan askellajiin siirtymiset sujuivat ratsukolta alusta alkaen hyvin, Salla reagoi pohkeeseen hyvin ja singahti empimättä eteenpäin. Vaan sekä käynnistä pysähdyksiin, sekä ravista käyntiin siirtymiset tuottivat alkuun pientä hankaluutta, kun pidättävät ohjasavut eivät menneet täysin perille. Pyysin reibiliä ottamaan oikein vahvan tuntuman hevosen suuhun ja tekemään pitkäkestoisen ja oikein napakan pidätteen aina näissä siirtymisissä. Toistojen kautta suoritukset onneksemme lähtivät vain paranemaan, ja lopulta ne pidätteet menivät hyvin läpi ja suoritukset saatiin hiottua muottiin. Tämän tehtävän jälkeen lähdimme tekemään vielä siirtymisiä ravin ja laukan välillä, jolloin Salla se vasta innostui! Laukkaan päästessä ne kuuluisat pidätteet tulivat kyllä jälleen käyttöön, sillä tammalla oli selvästi paljon menohaluja. Kuitenkin rauhoittuessaan siirtymiset raviin sujuivat oikein kivasti, eikä ainakaan niissä laukannostoissa kertaakaan ongelmaa ollut - kunhan vain reibili ennätti reagoimaan sen verran, että hevonen nosti oikean laukan.

    Laukkatehtävän onnistuessa moitteitta, sai ratsukko lähteä vähitellen siirtymään itsenäisesti loppuverkan pariin. Loppuverkan sai suorittaa rauhallisessa tahdissa, tosin Salla oli siitä hieman eri mieltä ja vain mennä touhotti eteenpäin. Valmennus sujui reibililtä ja Sallalta ihan kohtalaisesti, välillä oli vähän huonompia pätkiä, mutta lopulta kovalla työllä saatiin aina mallikkaita suorituksia aikaiseksi. Vähän vain vielä malttia hevoseen ja tarkkuutta apuihin, niin hyvä tulee!

    3. Cannabia - Mörkövaaran Pilvipöhinä
    Hieman kauhulla odotin Cannabian ja Pöhnän saapumista valmennukseen, sillä olin kuullut orin olevan melkoisen energinen tapaus. Hammasta purren, ja tietysti mitään sanomatta, seurasin ratsukon itsenäistä työskentelyä alkuverkan tiimoilla. Pöhnä pomppi ratsastajansa alla alkuun vähän miten sattui, jonka lisäksi se otti hirmuisia spurtteja valmennuksen tammaratsukoita kohti. Hetken raavin jo päätäni, että mitähän tästä mahtaa tulla, mutta aika kivasti Cannabia lopulta sai hevosensa ruotuun ja vahvasti avuille.

    Valmennuksessa käytiin tänään läpi pitkälti siirtymisiä, joten lähdimme ensimmäisenä uraa pitkin tekemään pysähdys-käynti välillä toistoja ja myöhemmiten lisäten siihen ravinkin vielä mukaan. Pöhnä asteli isoin ja varsin korkein askelin käynnissä eteenpäin, ja saadessaan selästä pidättävän avun se pysähtyi kuin seinään. Minä suurinpiirtein jo hypin tasajalkaa ja hihkuen taputin heille, että hyvin menee, hyvin menee, jatkakaa samaan malliin! Siinä vaiheessa vaan kun piti jatkaa käynnissä eteen, Pöhnä jekutti ratsastajaansa ja säntäsi lähes poikkeuksetta raviin. Vaikka kuinka pienen ja tasaisen avun sille antoikaan, pomppasi se lähes aina täysillä eteen. Hienosti ratsastaja kuitenkin tähän reagoi ja sai nopeasti pidätettyä takaisin käyntiin. Ravissa siirtymiset onnistuivatkin sitten jo huomattavasti paremmin, ratsastajan avut olivat eleettömiä ja hevonen teki hienoa työtä käskettyä. Seuraavaksi jatkoimme ravin ja laukan välillä siirtymisiä, jotka alkuspurttailujen jälkeen onnistuivat myös varsin hyvin. Kunhan Cannabia sai vain pidettyä Pöhnän laukan tasapainoisena, eikä antanut sen lähteä turhia kirimään, niin tällöin sekä nostot että raviin siirtymiset sujuivat vaivattomasti.

    Vähitellen tunnin työstämisen jälkeen sai ratsukko rueta itsenäisesti siirtymään loppuverkan pariin. Koska valmennuksessa ei hyvin montaa käyntipätkää alun jälkeen tullut, sai jäähdyttelyn suorittaa melko rennosti rauhallisessa tahdissa. Valmentajana olin loppujen lopuksi aika vakuuttunut tämän parivaljakon työskentelystä, huomioiden hevosen nuoren iän. Selvästi Pöhnässä on potentiaalia, ja liikettä siltä todenteolla löytyy, Cannabian vain pitää ottaa jämäkästi hevonen haltuun ja reippaasti pyytää tältä, niin hyvä tulee!

    4. sonya - Mörkövaaran Tellu
    Heti valmennukseen saavuttuaan Tellu teki ratsatajalleen ja minulle selväksi sen, että tänään ei ole hyvä päivä. Tamma oli todellinen kiukkupylly, se pyrki parhaansa mukaan kiemurtelemaan apuja vastaan ja painoi todenteolla sonyan kädelle. Tämän vuoksi ratsukko sai suorittaa huolellisen alkuverkan omaan tahtiin, jonka aikana ratsastajan pisti parastaan ja työsti oikein napakalla otteella ratsuaan. Lopulta pitkäpintaisen työstämisen kautta Tellu oli kutakuinkin avuilla ja liikkui rennommin eteenpäin, mutta sen ilmeestä edelleen näki, ettei sitä juuri työnteko kiinnosta.

    Valmennuksen pääpaino oli siirtymisissä, joten lähdimme ensimmäisenä uraa pitkin tekemään pysähdys-käynti välillä toistoja ja myöhemmiten lisäten siihen ravinkin vielä mukaan. Arvatenkin Tellun valmennuksen lempiosuus oli pysähdykset, pidättävät avut menivät tammalle varsin hyvin jakeluun. Kuitenkin siinä vaiheessa kun piti reippaasti lähteä eteen, oli sonyalla kyllä tekeminen - onneksi hän kuitenkin päättäväisesti sai Tellun aina liikkumaan eteen. Kun tehtävä sujui käynnissä hyvin, siirryimme raviin, jossa vaadittiin hevoselta taas vähän enemmän. Käyntiin siirtymiset ja pysähdykset onnistuivat jälleen joka kerta vallan mainiosti, mutta raviin siirtymisissä oli alkuun sitä vastaanlaittoa. Toistojen kautta ja topakalla pohkeella Tellu saatiin kuin saatiinkin lopulta siirtymään myös hienosti raviin, ja ravi itsessään lähti myös kivasti rullaamaan valmennuksen edetessä. Loppuun teimme vielä ravin ja laukan välillä siirtymisiä, jota etukäteen vähän jännitin. Tellu oli kuitenkin ravityöskentelyn kautta saanut uutta intoa päivään, joten yllättävästi laukka-avut menivätkin alusta alkaen Tellulle jakeluun ja näin ollen laukkasiirtymiset sujuivat varsin mallikkaasti.

    Kun ratsukko oli suorittanut laukkatehtävää pariin otteeseen molempiin suuntiin onnistuneesti, saivat he siirtyä loppuverkan pariin. Tellu liikkui loppuverkassa todella hyvännäköisesti eteen, joten sen osalta kyllä harmitti päättää valmennus, sillä se nähtävästi olisi ollut nyt vasta valmis työntekoon. Vaikka ratsukolla valmennuksessa olikin hieman hankaluutta, eikä yhteistyö täysin pelittänyt, niin täytyy antaa kyllä isot propsit sonyalle, joka jaksoi tamman oikkuilusta hienosti työskennellä. Päättäväisellä asenteella saatiin lopulta hienoja suorituksia aikaiseksi.

    Tämä on virtuaalitalli   |   Tämä on virtuaalihevonen   |   Ulkoasu © turjake 2017   |   Tausta © Wade Brooks (CC BY-NC 2.0)