Muistoissa: Vaniman Kalmankukka - virtuaalihevonen
k. 22.07.2017

NimiVaniman Kalmankukka LempinimiKukka
Rek.nroVH15-018-1751 Synt.päivä ja ikä15.08.2015, 23v
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, tamma Säkäkorkeus ja väri156 cm, vprt
KoulutustasoHe A, 100cm, Helppo, Noviisi PainotusYleispainotus
KasvattajaVanima Omistajatvisha (VRL-01671)


© VRL-01811

Saavutukset

Yleislaatuarvostelun tilaisuus 31.10.2016
34 + 32 + 17 + 16 + 6 = 105p, YLA1

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.07.2016
7 + 40 + 25 + 20 + 13 = 105p, KRJ-I

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.10.2016
5,5 + 40 + 25 + 20 + 15 = 105,5p, ERJ-I

Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 25.10.2016
6 + 42 + 25 + 20 + 15 = 108p, KERJ-I

Valjakkoajojaoksen laatuarvostelu 31.07.2016
7 + 40 + 25 + 20 + 15 = 107p, VVJ-I

Suomenhevosten laatuarvostelu 20.07.2016
14 + 16 + 25 + 25 + 20 = 100p, SLA-I

Luonne

Kun Kukka oli varsana myynnissä, ostin sen heti ensinäkemältäni, sen enempää esimerkiksi vanhempien luonteisiin kiinnittämättä huomiota. Vähitellen tamman kasvaessa oli pakko jo perehtyä tämän sukuun, että minkälaisia viikareita sieltä löytyy, sillä Kukka tahtoi käyttäytyä kuin mikäkin yli-energinen pässi. Pian minulle valkeni todellisuus siitä, minkälaisen hevosen olin ostanut - Kukan molemmat vanhemmat ovat nimittäin harmaita hiuksia aiheuttavia päällepäsmäreitä. Jes, huippua, oma tammani oli siis kuin ilmetty vanhempansa, mitä luonteeseen siis tulee. Päivä kerrallaan eletään ja toivotaan, ettei meille koskaan satu mitään vahinkoja tamman päättäväisyyden ja virkeän mielen vuoksi. Onneksi saamme hengähdystaukoa tunneilla, sillä selästä Kukka ei ole aiva niin kamala mitä maastakäsiteltynä.

Hoidettaessa Kukka ei varmasti ole sekuntiakaan aloillaan, se sinkoilee ympäri karsinaa villihevosen tavoin ikään kuin hoitajaansa pakoon. Yleensä se joutuu kuitenkin tyytymään kohtaloonsa ja näin ollen se sidotaan karsinan kaltereihin riimunnarusta kiinni hoitotoimenpiteiden ajaksi. Kiinni laittaminen ei tosin sikäli ainakaan rauhoita tammaa yhtään, mutta näin sen saa hieman helpommin harjattua ja esimerkiksi puhdistettua kaviot. Varustaessa Kukka lisänä vielä esittää hapanta naamaansa ja kaunista hammasrivistöään hoitajalle, tehostaen kamaluuttaan nostelemalla takajalkojaan. Hoitajan on siis oltava äärimmäisen napakkana Kukalle ja jätettävä sen hölmöydet omaan arvoonsa, tehden sille heti alusta selväksi että ihmisen mukaan asiat tapahtuvat. Taluttaessa Kukka tykkää kuskailla hoitaajansa sinne ja tänne ja jos se päättää ettei jonnekin halua tulla, niin sehän ei hevillä liiku eteenpäin. Siinäpä maiskuttelet kaikessa rauhassa.

Ratsastaessa tamma ei ole ehkä niin paha mitä voisi alkuun luulla, vaikka se heti ensimmäisenä tuttuun tapaan testaakin ratsastajansa. Jos ratsastaja laittaa Kukan liikkumaan heti tahdikkaasti eteen ja lähtee ratsastamaan tätä topakalla asenteella, niin yllättävän nopeasti Kukasta kehittyy yhteistyökykyinen ja kuuliainen ratsu. Liikettä Kukalla riittää vaikka muille jakaa ainakin sen vauhdin kanssa, tammaa saa tunneilla ihan jonkin verran pidätellä ettei se käsistä lähde. Huolellisella lämmittelyllä Kukka muotoutuu aika kivasti myös hienoon raamiin, jolloin se on pehmeä ratsastettava ja reagoi tasaisesti selästä tuleviin apuihin. Se ei tosin siedä kovin kovia apuja esimerkiksi suusta, niitä se protestoi puolestaan jumimisella tai pienillä "kärpäspukeilla". Maastossa Kukka saattaa hieman säpsyä kovia ääniä tai äkillisiä liikkeitä, joten sen kanssa saa metsälenkeillä olla hieman varuillaan, vaikkakin se tosin näyttää maastovaelluksista pitävän.

Kouluratsastus on ehkäpä Kukan kaikista vahvin laji, jos sen saa kuuntelemaan ohjeita ja liikkumaan tasaisesti eteen. Helppo A tasoinen tamma taittaa jos jonkinmoista kiemuraa ja liikettä, mutta parhaimmillaan se on esimerkiksi väistöissä ja avo- ja sulkutaivuksissa. Mitä pienempi ja päätä vaativampi tehtävä, sitä parempi se on Kukalle. Hyvällä ratsastajalla tamman keskittyessä ja uppoutuessa tehtäviin sen kyky suoriutua vaikka minkälaisista kuvioista on aivan uskomaton. Tehtävissä joissa liikettä on enemmän, esimerkiksi lisätyt askellajit tai laukkahtehtävät, menevät helposti siihen, että Kukka lähtee vain tykittämään ja pyrkii menemään sieltä mistä aita on matalin.

Esteillä Kukka on alkuun vähän tohelo, sillä se ei tunnu ymmärtävän, että esteiden ylitse tulisi peräti hypätä. Alkutunnista se siis kompuroi ja pudottelee paljon, mutta hyppäämisen makuun päästessään sitä ei tunnu enää pysäyttävän mikään. Tällöin Kukka omaa todella kivan hyppytyylin ja se on ikään kuin hyvin yritteliäs ratsu. Rataesteitä "estemaisterimme" ylittää 100cm korkeudelta, tosin joskus ei tunnu niinkään korkeat ylittyvän millään sen painellessa muina miehinä kaikkien esteiden lävitse. Erikois- ja maastoesteitä tamma jonkin verran myös kyttäilee, mutta jos ratsastaja selässä tukee tätä ja kannustaa, niin nekin ylittyvät kohtuullisen hyvin.

Kilpailuissa Kukka on melkoinen tuuliviiri, joka saattaa ensin pönöttää hoitajansa vieressä tyytyväisenä ja yhtäkkiä pinkoa karkuun pää viidentenä jalkana. Matkat kilpapaikoille sujuvat vaihtelevasti, joskus Kukka pistää kotipihassa shown pystyyn eikä mene koppiin millään ilveellä, joskus se taas kävelee traikkuun oikein tyytyväisenä ensimmäisellä yrityksellä. Kilpapaikalle saavuttaessa tamma yleensä aloittaa sähläämisen ja pomppimisen, jolloin hoitajan tulee olla todella tarkkaavaisena ja jämäkkänä hevoselle. Kukan temmellystä narun päässä ei kukaan jaksa kovin pitkään katsoa, joten lämmittelyyn kannattaa suunnata pikimmiten. Lämmittelyssä täytyy tamma tietenkin saada tahdikkaaseen liikkeeseen ja kuuntelemaan apuja, mutta nyt kun ympärillä on paljon häiriötekijöitä, ei se olekaan enää niin yksinkertainen asia. Kukka vaatii siis ratsastajaltaan sata kertaa enemmän kilpapaikoilla töitä, kuin mitä kotikentällä, ja se näkyy usein myös suoritusten aikana radalla. Joskus käy hyvä tsäkä, Kukka liikkuu hyvin ja tulee menestystä, mutta useimmiten kaikki menee täysin penkin alle.

Sukulaiset

i Kikon Olivier
sh-o, rtkm, 160cm
YLA2, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I, SLA-I
ii Uljaan Osteri evm
sh-o, rtkm, 160cm
iii Maiser evm
sh-o, rn, 162cm
iie Entuus evm
sh-t, rnkm, 158cm
ie Miekuva evm
sh-t, prt, 166cm
iei Prameus evm
sh-o, trt, 162cm
iee Utooppi evm
sh-t, rt, 156cm
e VIR MVA Ch Koidutko Kohtalokseni
sh-t, vprt, 156cm
YLA1, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I, SLA-I*, KTK-II
ei Kenties Satuprinssi evm
sh-o, rt, 155cm
eii Konnankoukku evm
sh-o, klm, 160cm
eie Rinsessa Syntyessään evm
sh-t, prt, 150cm
ee Kohtalotar evm
sh-t, vrt, 158cm
eei Eetvartin Loisto evm
sh-o, rtkm, 158cm
eee Soraliina evm
sh-t, prt, 156cm

ii. Uljaan Osteri, tutuille Osku, on 160cm korkea rautiaankimo ori. Osku on poikansa Olivierin tapaan koulutettu neljään eri lajiin, joista se tosin on omistajansa kanssa kilpaillut vain ratsastuslajeissa - valjakkoajoa pari harrastaa lähinnä mielenvirkistykseksi. Orin palvelualtis ja yritteliäs luonne on auttanut huomattavasti sen kouluttamisessa, ja ori kilpailikin nuoruudessaan kouluratsastuksessa helpossa A:ssa, esteillä metrin luokissa ja kenttäratsastuksessa avoimissa helpoissa luokissa. Hyvien kilpailumeriittien lisäksi orin kantakirjaus II-palkinnolle teki siitä halutun siitosorin, jonka seurauksena Oskulle syntyi reilut neljäkymmentä jälkeläistä. Nykyään 24-vuotias ori viettää ansaittuja eläkepäiviä pitkäaikaisen omistajansa ja kilpakumppaninsa luona.

iii. Maiser oli ruunikko, 162cm korkea III-palkinnolle kantakirjattu juoksijaori. Maiser aloitti uransa menestyksekkäällä kolmevuotiskaudella, jonka aikana se juoksi Pohjois-Suomen ikäluokkansa ennätyksen. Orin ura jatkui kymmenvuotiaaksi saakka hyvällä menestyksellä, mutta orin ollessa 11-vuotias se kaatui kohtalokkaasti ollessaan hiitillä, eikä sen vahingoittunut etujalka enää kestänyt kilpa-ajoa. Arvokilpailumenestyksen puuttumisesta huolimatta hyvän ennätyksen (24,1ake) ja statistiikan (87: 25-16-15) saavuttanut ori sai kyselyjä jalostusmahdollisuudesta, joten 12-vuotiaana sen ura sai jatkua siitosorin virassa. Maiser jätti jälkeläisilleen erityisesti hyvää raviaan ja herkkää ajettavuuttaan, vaikkakin valtaosa orin jälkeläisistä suuntautui lopulta ratsun uralle. 18-vuotiaana lopetettu ori ehti saada eläessään 81 jälkeläistä.

iie. Entuus teki menestyksekkään uran niin kilparatsuna, ratsastuskoulun tuntihevosena kuin siitostammanakin. Tamman kasvattaja koulutti Entuuden niin kouluratsastukseen kuin esteillekin sopivaksi kilpuriksi, ja pari kilpailikin hyvällä menestyksellä helppo A- ja 90cm -luokissa usean kauden ajan. Kasvattaja päätti lopulta luopua tammasta tilanpuuteen vuoksi, jolloin se myytiin paikalliseen ratsastuskouluun. Entuudesta tuli pian suosittu opetushevonen osaavuutensa ja kiltin luonteensa ansiosta, ja tamma sai pitkän uransa aikana johdattaa useita kymmeniä, ellei jopa satoja nuoria ratsastuksen maailmaan. Entuus sai ratsastuskoulu-uransa ohella kolme varsaa, joille tamma periytti sekä kauniita liikkeitään että suurehkoa kokoaan. Mustankimo, 158cm korkea tamma lopetettiin 21-vuotiaana vanhuuden tuomien jalkavaivojen vuoksi.

ie. Miekuva oli punarautias, 166cm säkäkorkeutta omannut tamma. "Minni" oli erittäin osaava hevonen niin kouluratsuna kuin valjakkohevosenakin, kilpaillen avoimissa vaativa B- ja vaativa yhdistetty -luokissa. Tamma ei ollut kovin erityinen estehevosena heikon tekniikkansa takia, mutta sillä kilpailtiin kuitenkin pienissä seuratason luokissa mielenvirkistyksen ja vaihtelun vuoksi. Mimmi oli luonteeltaan hyvin ailahtelevainen ja sen kanssa sai olla jatkuvasti varpaillaan, jos ei halunnut joutua tamman mielialanvaihtelun seurauksesta purruksi tai potkaistuksi. Ratsuna ja ajettaessa se oli kuitenkin hyvin herkkä ja vastaanottavainen, mutta vaati näiden ominaisuuksiensa vuoksi osaavan ratsastajan. Miekuva astutettiin neljä kertaa, mutta vain kahdella kerralla tamma varsoi elävän jälkeläisen - ensimmäinen astutus päättyi varsan luomiseen ja viimeinen koitui niin jälkeläisen kuin tamman itsensäkin kohtaloksi. Mimmi oli kuollessaan 18-vuotias.

iei. Prameus ei ollut nimellä pilattu, sillä ori todella oli erittäin komea ilmestys. Se kiersi maakuntansa näyttelyitä hyvällä menestyksellä, saavuttaen useimmiten I-palkinnon ja erityismaininnan hyvistä askellajeistaan. Oria tarjottiin kantakirjaan vain neljävuotiaana, jolloin varhain kehittynyt ori saavutti hienosti II-palkinnon. Prameuden kolmevuotiaana alkanutta ratsukoulutusta jatkettiin vähitellen alkaneiden jalostusorin toimien ohella, ja seitsemänvuotiaana ori kilpailikin helppo A-luokissa yli 60% tuloksilla - kymmenvuotiskauden jälkeen orin kantakirjapalkinto nostettiin I-palkinnoksi kilpailutulosten perusteella. Tummanrautias komistus oli tunnettu myös hyväluontoisena kaverina, jolla tosin riitti metkuja usean päivän varalle, jos hoitaja ei osannut orin toimia seurata. 162cm korkea ori kuoli omassa tarhassaan 27-vuotiaana nukkuen rauhallisesti ikiuneen.

iee. Utooppi oli 156cm korkea rautias esteratsastuksen parissa kunnostautunut tamma. Nuorena moneen kertaan hankalan luonteensa takia kotia vaihtanut tamma päätyi viisivuotiaana kansallisen tason esteratsastajan koulutettavaksi, jonka tarkoitus oli tehdä tammasta omistajaperheen tyttärelle kisaratsu. Utooppi kehittyi esteratsuna varsin nopeasti, mutta vaikean ratsastettavuutensa takia nuorelle tytölle tammaa ei sopinut antaa ratsastettavaksi. Ratsuttaja oli kuitenkin ihastunut tammaan työskennellessään sen kanssa, ja osti tamman lopulta itselleen tamman laatuun nähden halvalla hinnalla. Kaksikko pääsi muutaman vuoden sisällä kilpailemaan 110cm tasolle ja testaamaan kykyjään muutamissa helpoissa kenttäkilpailuissakin - tämän jälkeen Utoopin omistaja päätti astuttaa tamman ensimmäisen kerran, tavoitteenaan saada tamman kyvyt siirrettyä seuraavalle polvelle. Utooppi ei sen koommin palannut kilparadoille, sillä tamman huomattiin jättävän erittäin kauniita ja hyvin liikkuvia jälkeläisiä. Valitettavasti yksikään tamman seitsemästä jälkeläisestä ei perinyt emänsä estekapasiteettia, mutta niistä tuli mainioita kilpahevosia ja harrasteratsuja muiden lajien pariin. Utooppi kuoli 19-vuotiaana vakavan ähkyn seurauksena.

ei. Kenties Satuprinssi on rautias, 155cm korkea komea suomenhevosori. Prinssi osoittautui jo nuorena poikkeuksellisen kapasiteetikkaaksi yksilöksi esteratsastuksen parissa, mutta päätyi kilpailemaan myös koulua ja kenttää omistajansa kanssa pääasiassa hyvää tulosta tehden. 14-vuotiaana ori myytiin pitkäaikaisen omistajansa sairauden vuoksi, ja se päätyi erinäisten mutkien kautta valjakkoajoa harrastavan naisen omistukseen. Prinssi kilpaili vielä usean kauden ajan noviisi-valjakkoluokissa, ennen kuin eläköityi kilpakentiltä ja siirtyi jalostuskäyttöön. Ori oli suosittu siitosori monipuolisuutensa ja hyvän luonteensa ansiosta – lopullinen jälkeläismäärä kiipesi yli seitsemänkymmenen. Nykyään 26-vuotias Prinssi viettää leppoista oloneuvoksen elämää nauttien omistajansa kanssa satunnaisista ratsastus- sekä kärryajeluista.

eii. Konnankoukku oli luonteeltaan oikea hevosen irvikuva – hampaita ori näytti jokaiselle vastaantulijalle ja takaatulevat saivat lähemmän katsauksen orin takajalkojen kengitykseen. Siitä huolimatta se oli omistajalleen rakas hevonen hyvän työmoraalinsa ansiosta, ja ori kilpaili muutaman kauden sekä koulu- että esteratsastuksessa. Kisaura loppui yhdeksänvuotiaana todettuun etujalan hankosidevammaan, joka kuitenkin saatiin parannettua niin, että ori pystyi toimimaan harrastekouluratsuna. Konna ruunattiin vuoden päästä diagnoosista, mutta se oli ehtinyt astua nuorempana yhden kauden ajan ja saada kuusi jälkeläistä. Ori lopetettiin kahdeksantoistavuotiaana uusiutuneen ja huonon paranemisennusteen saaneen hankosidevamman takia. Konna oli kulomusta ja säkäkorkeutta sillä oli 160cm verran.

eie. Rinsessa Syntyessään (prt, 150cm) sai nimensä kasvattajansa kolmevuotiaan tyttären kutsuttua vastasyntynyttä Rinsessaa ”söpöksi rintettaksi” – lapsen kuvaus jäi tallilaisten päähän ja virallistettiinkin lopulta tamman nimeksi. Rinsessasta ei varsinaisesti haluttu kilpahevosta, mutta kasvattaja huomasi tamman lennokkaat liikkeet ja hyppykyvyn kolmevuotissyksynä ratsukoulutuksen alettua. Hän myikin tamman ammattiratsuttajalle, joka muokkasi hevosestaan oikean kenttäkisojen voittajahevosen – tamman luonne oli siihen mitä mainioin, se kun halusi aina miellyttää ratsastajaansa ja teki parhaansa jokaisen suorituksen aikana. Avoimissa helpoissa luokissa kisannut Rinsessa jätti kisakentät taakseen kymmenvuotiaana, kun sen omistaja päätti astuttaa tamman. Se sai loppuelämänsä aikana vielä viisi varsaa, jotka perivät emänsä kapasiteetin erityisesti esteratsastuksessa. Tamma koki luonnollisen kuoleman omassa karsinassaan 25-vuotiaana.

ee. Kohtalotar oli 158cm korkea vaaleanrautias tamma, joka kilpaili lähes kymmenen vuoden ajan valjakkoajossa saavuttaen jopa vaikeista luokista sijoituksia. Tamman vahvuuksia olivat loistava ajettavuus ja kuuliaisuus – se todella kääntyi vaikka kolikon ympäri, jos ajuri sitä pyysi. Valjakkouran jälkeen tammalla kisattiin myös muutamissa helppo A –tason koululuokissa. ”Kontti” oli myös ulkomuodoltaan varsin kaunis, ja se kantakirjattiin kahdeksanvuotiaana hyvin rakennepistein. Kauneus ei valitettavasti ylettynyt tamman luonteeseen. Välillä Kontti saattoi toki olla mitä mukavin seuralainen, mutta 80% ajasta se halusi mieluummin aiheuttaa omistajalleen aikaisen sairaseläköitymisen milloin minkäkin älynväläyksen seurauksena. Tamma sai eläessään kolme varsaa (ottaen huomioon jokaiselle periytyneen luonteen ei ehkä olisi kannattanut), mutta kuoli synnyttäessään neljättä jälkeläistään synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin.

eei. Eetvartin Loisto on jo 34 ikävuoteen yltänyt rautiaankimo, 158cm korkea herrasmies, joka viettää nykyään hyvin ansaittuja eläkepäiviä kasvattajansa ja ainoan omistajansa kotitallissa. Nuorena se kilpaili menestyksekkäästi este- ja kenttäratsastuksessa, saavuttaen 110cm tason rataesteillä sekä suomenhevosille avoimet helpot kenttäluokat. Hyvin sujunut kilpaura yhdessä upean ulkomuodon kanssa tekivät Loistosta halutun isäorin, ja se astui seitsemän vuoden aikana yli sata tammaa. Orin jälkeläiset perivät paitsi orin kilttiä luonnetta, myös sen hyppykapasiteettia. Moni sen jälkeläinen on tullut tunnetuksi erityisesti rataesteillä, mutta muutama yksilö on niittänyt menestystä koulussa, kentässä tai valjakkoajon parissa – löytyypä joukosta yksi ravurikin.

eee. Soraliinalla oli säkäkorkeutta 156cm verran ja se oli väriltään kaunis punarautias. Sorron kasvattajalla oli suuret odotukset tammaa kohtaan sen vanhempien menestyksen perusteella, mutta hän joutui karvaasti pettymään tamman osoituttua melko kyvyttömäksi niin sileä- kuin estetyöskentelyssä – tammalla kun oli hyvin vaatimattomat liikkeet eikä sen estetekniikka koskaan riittänyt 60cm korkeita esteitä korkeammalle. Hän päätti kuitenkin astuttaa Sorron neljävuotiaana, ja huomattuaan ensimmäisen varsan hyvät liikkeet ja rakenteen hän jätti tamman talliinsa siitoshevoseksi. Se saikin elämänsä aikana usean kisakentillä menestyneen jälkeläisen, jotka perivät pääasiassa emänsä luonteen ja rakenteen sekä isäorien kyvyt ratsuina. Kymmenen varsaa synnyttänyt tamma lopetettiin 19-vuotiaana ähkyn seurauksena.
© Kasvattaja

Jälkeläiset

s. 21.10.2015, t. Mörkövaaran Tuonenkukka (i. Rohkea-Viikari) omistaja: dookie
s. 24.11.2015, t. Mörkövaaran Kalmankielo (i. Mörkövaaran Pinsentti) omistaja: tvisha
s. 03.01.2016, o. Mörkövaaran Pakkasrulla (i. Runon Aamurusko) omistaja: Loci
s. 05.03.2016, o. Mörkövaaran Nokkela (i. Nom Nugaata) omistaja: cirus
s. 15.04.2016, t. Mörkövaaran Runoruusu (i. Runon Hurmori) omistaja: Hazel

Kisakalenteri - sijoituksia KRJ 42, ERJ 42, KERJ 40, VVJ 40, VSR 5 kpl

12.09.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/30
12.09.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/40
15.09.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/40
16.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
17.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
20.09.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 06/40
21.09.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/40
21.09.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/49
24.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
24.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
24.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/60
25.09.15, KRJ (kutsu), Helppo C, 02/29
25.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
25.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
26.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/60
26.09.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 06/40
28.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/60
29.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
29.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
30.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/60
01.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
01.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
01.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
02.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
03.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
04.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
07.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
07.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
08.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
08.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
08.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
08.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
09.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
09.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
09.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/60
10.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
11.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/60
12.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
18.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
22.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
22.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
27.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30

06.09.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/40
13.09.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/40
21.09.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/30
22.09.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/30
24.09.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/40
25.09.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 05/30
01.10.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 06/40
03.10.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/30
03.10.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/30
09.10.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/30
09.10.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/26
23.10.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/30
24.10.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/30
27.10.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/40
30.10.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/30
01.11.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 05/30
02.11.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/30
03.11.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 05/30
04.11.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/30
07.11.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/30
10.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
11.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
12.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
12.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
13.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
14.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
16.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/19
19.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
20.09.15, ERJ (kutsu), 90cm, 01/40
20.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
20.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/60
22.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
22.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/38
23.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
24.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/38
24.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
26.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 07/60
26.09.15, ERJ (kutsu), 90cm, 05/32
27.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/60
28.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 06/58
28.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
30.09.15, ERJ CUP (kutsu), 90cm, 04/89
04.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
05.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
06.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
06.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
06.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
07.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
14.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
16.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
16.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
17.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
18.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
19.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
19.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
21.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
25.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
28.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
30.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
30.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
31.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
31.05.16, ERJ CUP (kutsu), 90cm, 14/229

24.11.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/30
25.11.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/30
28.11.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/30
28.11.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/30
01.12.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/30
01.12.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/30
03.12.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/30
04.12.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/30
05.12.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/30
07.12.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/30
07.12.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/40
08.12.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/30
09.12.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 05/30
09.12.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 06/40
13.12.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 05/30
19.12.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/30
19.12.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/30
24.12.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/30
28.12.15, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/30
30.03.16, VVJ CUP (kutsu), Noviisi yhdist., 02/73
12.09.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
14.09.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/40
16.09.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
23.09.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/34
26.09.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/34
28.09.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
02.10.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
02.10.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
05.10.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
07.10.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
10.10.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/28
10.10.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/22
13.10.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/28
19.10.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
26.10.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
31.10.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
05.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
06.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/27
07.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
08.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
09.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/27
11.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/30
18.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
18.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
19.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
21.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
22.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
24.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
28.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/40
06.12.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
16.12.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
17.12.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/30
22.12.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
05.01.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
06.01.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
12.01.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/28
12.01.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
13.01.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/40
29.02.16, KERJ CUP (kutsu), Tutustumislkk, 06/83
30.04.16, KERJ CUP (kutsu), Tutustumislkk, 03/54

30.09.15, VSR CUP (kutsu), Noviisi yhdist, 04/26
30.11.15, VSR CUP (kutsu), 90cm, 11/121
29.02.16, VSR CUP (kutsu), Tutustumislkk, 01/40
30.06.16, VSR CUP (kutsu), Noviisi yhdist, 01/10
31.07.16, VSR CUP (kutsu), Noviisi yhdist, 03/14

Valmennukset ja päiväkirja

02.10.2016 Estevalmennus, valmentajana Essi
Huurteisena syysaamuna minun oli määrä valmentaa tvishaa sekä Kukkaa. Kaksikon oli tarkoitus päästä pomppimaan vähän erikoisempia esteitä, kuten trippeliä, vesimatollista okseria, koristeita omaavia erikoisesteitä yms. No, ratsukko saapui ajallaan kentälle ja pääsimme aloittamaan. Aluksi vähän Kukan käytöstä ratsastettaessa kerrattuamme, pyysin ratsukon uralle, ja Tvishan oli määrä alkaa ratsastaa Kukkaa päättäväisesti käynnissä eteen, tehden samalla voltteja sekä asettaa tammaa sisälle päin kulmissa. Kukka selkeästi alkoi virkoamaan, ja pian tamma alkoikin menemään reippaasti eteenpäin, että myöskin alkoi taipua paremmin kuin jäätynyt metalitanko. Siten ratsukko pääsi laukkailemaan, sillä tarkoituksena oli vähän vielä verrytellä laukassa ennen varsinaisia esteitä. Kaksikko laukkasi kertaalleen molempiin suuntiin, jolloin Kukkakin näytti innostuvan jutusta vähän enemmän laukkaamisen jälkeen. Sitten olikin H-hetken vuoro, tvisha & Kukka pääsisivät hyppäämään. Olin rakentanut heille erikoisesteistä koostuvan radan korkeudelta 60-90cm, jonka pitäisi olla ok. Alussa Kukka lähinnä tiputteli puomeja alas kuten elefantti posliinikaupassa, mutta muutaman(kymmenen) esteen jälkeen tamma sai jutun jujun kiinni, ja sitten hypyt alkoivat jo olemaan hyviä. Vesiesteelle jarrut meni pohjaan monestikin, mutta tvishan vähän kannustettua siitäkin päästiin yli. Lisäksi muurin päällä tuntui Kukasta istuskelevan mörkö, sillä siitäkin neitokainen meni ohi monesti. Hyppelyt hypeltyään kaksikko pääsi loppuravailemaan jossa he lähinnä ravailivat pitkin ohjin, antaen Kukan vähän venyttää kaulaansa. Loppuravit ravattuaan kasikko lähti maastoon vielä jäähdyttelemään.

19.08.2016
Voi ymph, mikä kovan onnen lapsi meidän Kukka-neito onkaan! Alkuvuodesta tamma sairastui saadessaan varsomisessa jonkin sortin infektion, joka onneksi hoitui hyvällä lääkityksellä ja levolla. Tänään Kukka alkoi aristelemaan toista etustaan, joka oli selvästi lämmin ja vähän turvoksissa, liekkö parin päivän takaisessa valmennuksessa sattunut jotain. Eläinlääkäri täytyi soittaa paikalle, sillä tamma ei varanut painoa kyseiselle jalalle ollenkaan, joten kovasti sitä tuntui koskevan. Tuomiona taas kipulääkettä naamaan ja karsinalepoa. Ei tässäkään sen kummemmin ihmeitä olisi, mutta Kukan luonteen tuntien se karsinalepo ei ole sille parasta mahdollista hoitoa. Yleensä kun Kukka on niin energinen persoona, jonka täytyy saada päivittäin purkaa energiansa riekkuen, ei paikoillaan olo ole sille helppoa. Näin ollen seuraava viikko on taas hoitajille yhtä tuskaa, sillä Kukka varmasti kolistelee karsinassa sen minkä vain ennättää, eikä ole yhtään sen mukavampi käsiteltäväkään. Toivottavasti tässäkään ei ole kyse mistään sen suuremmasta ja että saadaan hevonen vielä kuntoon, sillä paljon meillä olisi sen kanssa tavoitteita jäljellä. Täytyy varmaan alkaa käsittelemään Kukkaa kuin pumpulissa konsanaan, josko se sillon pysyisi terveenä.

16.08.2016 Kouluvalmennus, valmentajana Florenzia
Kukka ravasi tahdikkaasti pitkin uraa. ’’Hienoa, juuri noin!’’ kehuin tvishaa, joka ratsasti tammaansa tasaisesti ja eleettömästi. Olimme aloittaneet kouluvalmennuksen nelikaarisella kiemurauralla taivutellen hevosta. Kukka ravasi kauniisti ja sievästi eteenpäin, eikä menossa ollut juurikaan huomauttamista. Kiemuran kaarilla muistutin, että tamman tuli taipua kunnolla sisäpohkeen läpi, mutta tämäkin pieni asia korjaantui muutaman toiston jälkeen. Ravissa jatkettiin tekemällä avotaivutusta, joka ei tuottanut minkäänlaista ongelmaa ! Tämä taisikin olla Kukan bravuuri ja se saikin siitä hurjasti kehuja. Tvishaa muistutin pitämään ohjat tarpeeksi lyhyenä, jotta tamma ei valahtaisi kuolaimen alle, vaan ryhti säilyisi jokaisen askeleen lävitse. Laukkaa otettiin keskiympyrällä, jossa pyysin ratsastamaan aina 5 askelta eteen ja 5 ottaen tammaa kiinni. Alkuun tamma rikkoi muutaman kerran kiinni otettaessa raville, mutta sen jälkeen muistutellessani ulkoapujen tärkeydestä tehtävä alkoi luistamaan hienosti ja Kukka alkoi kokoamaan itseään laukassa kauniisti. Laukassa otettiin myös muutamat nostot käynnistä, eivätkä ne alun haparoinnin jälkeen tuottaneet mitään ongelmaa. Onnistunut kouluvalmennus lopetettiin ravissa pohkeenväistöihin, jonka jälkeen Kukka sai kävellä pitkät loppukäynnit.

10.08.2016 Estevalmennus, valmentajana Florenzia
Tvisha allaan Kukka niminen suomenhevonen laukkaili pitkin suurta ratsastuskenttää kyhäillessäni kentälle tällä kertaa hieman pidempää esterataa. Kukka vaikutti aikalailla rehelliseltä ja mukavalta hevoselta, jonka kanssa perusasioista ei tarvitsisi vääntää kättä. ’’Tulkaa vaan tänne keskiympyrälle’’ opastin ratsastajaa. Keskiympyrällä tultiin verryttelyhypyiksi pysty-okseri-pysty kaarevaa jumppasarjaa laukassa, jotta saisimme hevosta vähän heräteltyä. Esteet olivat näin verryttelyksi aivan pieniä, noin 40-50cm korkuisia. Kukka lompsutteli kaarevasta jumppiksesta ylitse rennon tyynesti kolistellen puomeja, seuraavalla kerralla okseri ja pysty tipahtivat alas ja nostettuani esteet takaisin pyystin tvishaa ratsastamaan nyt Kukkaa napakan reippaasti eteen ja kopauttamaan pohkeella ennen hyppyä, jotta tamma olisi vähän hereillä. Kukka kolisteli edelleen puomeihin, mutta tällä kertaa puomit pysyivät kannattimillaan. Verryttelyiden jälkeen alettiin hyppäämään rataa, joka sisälsi monta pitkällä lähestymisellä olevaa perussimppeliä pystyä sekä okseria, yhden kuuden laukka-askeleen linjan sekä kahden laukka-askeleen sarjan. Esteet olivat alkuun aivan matalia, noin 70-80cm korkuisia. Kukka eteni tvishan alla reippaasti, mutta muistutin ratsastamaan sitä myös kaarteissa eteenpäin ja laukkaamaan enemmän takaosan päällä niin, että etuosaa saataisiin vähän ylös. Alkurata oli hieman kehno Kukan rymistellessä esteistä niin, ettei se oikein malttanut jalkojaan nostella, mutta loppurataa kohden meno parani huomattavasti. Seuraavalle kierrokselle nostin esteet 100cm korkeudelle ja Kukka oli selvästi jo skarpimpi. Tempo oli parempi ja tamma laukkasi paljon ryhdikkäämmin ja vain yksi este alkuradasta otti osumaa maankamaralle. ’’Huippua!’’kehaisin. Ratsukon yhteistyö näytti tällä radalla jo hyvin sujuvalta. ’’Muista jatkossa vain saada tamma tarpeeksi ryhdikkääksi ja laukka napakaksi, jotta esteet pysyvät paremmin kannattimillaan’’ huikkasin ja pyysin ratsukon tekemään huolelliset loppuverryttelyt.

26.07.2016 Estevalmennus, kirjoittanut omistaja
Tänään olin ilmoittaunut Kukan päänmenoksi mukaan naapuritallilla järjestettävään estevalmennukseen, joka puolen päivän aikaan. Alkuverkassa Kukka oli vähän hölmönä, että minne sitä nyt on tultu, mutta napakoilla avuilla sain sen reippaasti tekemään töitä ja sitä myöten ratsastettua hyvin kuulolle. Valmentaja oli rakentanut kentälle kahdeksan erilaisen esteen radan, jossa esteet oli hyvin lähekkäin, joka toi haastetta mukaan. Ratsastin Kukan pyörivään laukkaan ja sen jälkeen saimme rueta itsenäisesti hyppäämään rataa merkityssä järjestyksessä. Kukka ei ole mikään maailman ketterin hevonen, joka tuli kaikille selväksi meidän aloittaessa esteiden hyppäämisen, sillä puomit tuntuivat lentelevän kerta toisensa jälkeen. Hyvin tamma kuunteli apujani ja liikkui esteeltä esteelle, mutta ponnistus tapahtui usein sellaisesta kohdasta, että joko etu- tai takajalat veivät puomit mennessään. Valmentaja tsemppasi sekä minua, että Kukkaa vuolaasti ja käski tehdä vain enemmän töitä, olla hyvin kartalla lähestymisissä ja reilusti katsoa aina kohti seuraavaa estettä. Toistojen kautta Kukan hypyt alkoivat sujumaan paremmin, se alkoi hiljattain hyppäämään hyvästä kohtaa, eikä tällöin pudotuksiakaan enää liiemmin syntynyt. Tiukatkaan käännökset eivät lopussa enää aiheuttaneet päänvaivaa, sillä tamma osasi jo ennakoida käännökset ja oli näin ollen hyvin perillä siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Lopussa hyppäsimme radan puhtaasti reippaassa tahdissa, johon oli hyvä rueta lopettelemaan. Loppuverkan saimme suorittaa itsenäisesti ravissa taivutellen ja sen jälkeen tulla selästä alas loppukäyntien ajaksi. Valmentaja antoi meille hyvää palautetta lopun suorituksista, joskin alussa minun olisi pitänyt olla vähän skarpimpana selässä.

14.07.2016
Voi kamala, että ihmistä voi jännittää - huomenna on nimittäin luvassa Kukan ensimmäinen laatuarvostelutilaisuus! Olen käynyt useiden kymmenien hevosten kanssa useita kymmeniä kertoja laatuarvosteluissa, mutta ei tästä ramppikuumeesta ikinä näytä silti eroon pääsevän. Kukka on ollut jo tovin itse valmiina laatiksiin, mutta koska jälkeläispisteet olisivat jääneet vajaiksi, emme ole lähteneet vielä kokeilemaan. Nyt kun tamman jälkikasvua on nähty hyvällä menestyksellä kilparadoilla, on meidänkin aika suunnata kohti seuraavia tavoitteita. Huomenna olisi todellakin luvassa kouluratsastusjaoksen laatis, jossa Kukalla on hyvät eväät pärjätä, ainakin näin omistajan näkökulmasta. Sen vanhemmat on molemmat palkittu kyseisessä laatiksessa ensimmäisellä palkinnolla, joten ei Kukka ainakaan sitä huonommin voi pärjätä. Lisäksi kuun loppupuolelle olisi luvassa valjakkoajojaoksen laatuarvostelu, joka se vasta jännää hommaa onkin! Toivotaan, että molemmissa tilaisuuksissa Kukka malttaa käyttäytyä ja olla ihmisiksi, ja näin ollen tuoda hyviä palkintoja kotiin.

15.05.2016 Kouluvalmennus, kirjoittanut omistaja
Iltapäivällä ystävättäreni saapui valmentamaan minua ja Kukkaa kouluratsastuksen parissa, jota odotin suurella mielenkiinnolla. Tamma tuntui olevan aluksi vähän unessa, mutta siitä huolimatta Kukka liikkui tahdikkaasti eteenpäin ja oli pienen lämmittelyn jälkeen jo yllättävän hyvin avuillani. Lähdimme reippain mielin työstämään tälle päivälle kaavailtuja tehtäviä, aloittaen käynnissä tehden suurta neliötä keskelle kenttää. Neliöiden sivut tulivat ratsastaa suoraan, hevosen tuli olla siis täysin suorana, eikä se saanut taipua tai asettua mihinkään suuntaan. Kulmiin tuli ratsastaa syvälle, eikä niissäkään saanut tippaakaan oikoa, vaan kaikki täytyi tehdä juuri niin eikä sinne päin. Olihan se alkuun meidän osalta semmoista kiemurtelua, että valmentajalla meinasi jo ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen käämi palaa. Yksinkertaisesti en vain saanut Kukkaa kävelemään riittävän suoraan, sillä aina joku osa asettui ihan väärin. Kulmat sen sijaan teimme joka kerta mallikkaasti, niissään Kukka sai sentään jo vähän taipuakin. Toistimme tehtävää toki myös hetken aikaa ravissa, joka lähti luonnistumaan hyvin, mutta parin kierroksen jälkeen oli taas mukana kiemurtelua. Valmentaja käski minun miettiä entistä enemmän apujani ja olla todella hiiren hiljaa selässä, jotta se hevonen varmasti menee suoraa. Niin yksinkertainen tehtävä, mutta niin hankala! Valmennuksen loppupuoliskolla siirryimme keskiympyrälle, jossa alkuun menimme harjoitusravissa, tehden lähinnä istuntaharjoituksia. Niiden sujuessa laukkasimme vielä molempiin suuntiin isoa ja menevää laukkaa, jossa Kukka sai revitellä menemään reilusti eteen. Tunnin työskentelyn jälkeen lähdimme lopettelemaan, saaden hieman palautetta vielä valmentajalta, joka ei nyt mitään maailman parasta ollut. No, yritys kova!

03.02.2016
Päivitelläänpä pitkästä aikaa Kukan kuulumisia! Vuoden alkupuoliskolla tamma sai vihdoin ja viimein kaikista lajeista sijoitukset täyteen, tarkoittaen sitä, että tamma on nyt virallisesti kisaeläkkeellä. Mielen virkistykseksi käymme kuitenkin kuukausittain vielä erinäisissä cupeissa starttailemassa, joten ihan työttömäksi Kukka ei sentään jää. Jälkeläisiä on puolestaan maailmaan saatettu kolme toistaan hienompaa kappaletta, joista viimeisin syntyi tammikuun alussa. Kukalla oli ennestään alla kaksi tammavarsaa ja kolmas oli sitten vuorostaan odotettu ori, joka on kyllä vähintään yhtä kaunis (tai komea) kuin emänsäkin. Kukka on ollut esimerkillinen emähevonen varsoilleen, se on niin huolehtiva ja todellinen äiti-persoona, että ei kyllä meiltä samanmoista tallista löydy. Vaikka jälkeläisiä hyvä määrä jo ennestään onkin, odotamme Kukkaa kuitenkin taas tulevaksi kiimaan, sillä seuraava ori on sille jo valittuna. Eihän näitä suloisia mini-Kukkia voi olla ikinä liikaa, etenkään jos tulevat yhtään emäänsä, tosin mieluusti ei luonteeltaan.
Muutoin Kukalle kuuluu ihan hyvää, se hieman sairastui kolmannen jälkeläisen saatuaan ja siksi oli useamman viikon karsinalevossa. Lääkkeet ja paikoillaan olo kuitenkin on selvästi näyttänyt tepsivän, sillä tamma on alkanut olemaan taas oma, innokas itsensä. Toivottavasti Kukka ennättää parantua hyvin ennen kuin se seuraava jälkeläinen on enemmälti ajankohtainen.

10.01.2016 Kouluvalmennus, valmentajana merikissa
Tänään kalenterissani oli sovittuna kouluvalmennus Mörkövaaran viidelle ratsukolle. Talli oli tuttu, olinhan siellä ollut valmentamassa jo muutamat kerrat aikaisemminkin. Ilma oli harvinaisen hyvä, pakkasta oli hieman, mutta aurinko paistoi eikä tuullut yhtään. Valmennukseen osallistuisivat tänään tallin omistaja hevosella Riko, tallityttö Milla hevosella Liina, tallin omistajan serkut Jonna ja Kati tammoilla Viivi ja Kukka sekä ratsuttaja Jaana oriilla Rusko.
Viisikko oli käynyt kävelemässä maastossa alkukävelyt ja saapuivat juuri tallin pihaan minun kanssani samaan aikaan. Päästyämme maneesiin pystyimmekin heti aloittamaan valmennuksen. Tänään olisi tarkoitus käyttää hyödyksi erilaisia ratsastusradanteitä ja vältellä maneesia kiertävää tylsää uraa. Alkujaiseksi pyysinkin ratsastajia ottamaan ohjat kunnolla käsiinsä ja siirtymään pois uralta. Osa ratsastajista katsoi minua aluksi hölmistyneinä, mutta tajusivat pian pointtini. Annoin ratsastajille vinkeiksi voltit, ympyrät sekä kaikenlaiset kaarevat urat. Oman ratsastuksensa lisäksi piti tottakai kiinnittää huomiota myös muihin, ettei kolareita sattuisi, varsinkin kun meillä oli oreja ja tammoja samalla valmennuksella.
Nopeasti saimme valmennuksen rullaamaan oikein mallikkaasti ja kaikki löysivät ns. oman paikkansa maneesista. Teimme valmennuksen aikana toki paljon muutakin kuin, että uralla ei saisi mennä. Yhtenä vaikeimpana harjoituksena meillä oli laukkaa kahdeksikolla, niin, että keskellä kahdeksikkoa piti pysähtyä ja nostaa toinen laukka toiselle ympyrälle. Harjoitus voi kuullostaa helpolta, mutta sitä se ei ollut, koska harjoitusta teki aina kaksi ratsukkoa kerrallaan, eikä aikaa kahdeksikon keskellä paljoa ollut. Teimme myös pohkeenväistö-harjoituksia kumpaankin suuntaan sekä paljon muita vaihteliva tehtäviä eri askellajeissa.
Tamma Kukka oli tänään kyllä todella laiskalla tuulella ja minullakin meinasi palaa hermo jo siihen. Kavioistakin meinasi jäähä ihan ura maneesin hiekkaan kun tamma laahusti menemään. Kehotin Katia useaampaan otteeseen komentamaan tammaa paremmin, että se kulkisi eteenpäin. Hyvin Kati yrittikin ja muutama kunnollinen lisäyskin tammalta saatiin. Pysähtymisharjoitukset sujuivat hyvin, yllätys yllätys, mutta liikkeelle lähdöt olivat vähän turhan laiskoja oikeastaan jokaisella kerralla. Kahdeksikko-harjoituksessa ratsukko oli hieman liian hidas ja hankaloittikin muiden ratsastusta. Katia en voi kuitenkaan syyttää, hän ratsasti tammaa upeasti Kukka vain oli nyt todella laiska. Lopputunnista ratsastaja meinasi käydä jo ylikieroksilla, mutta oli siitä jotain hyötyäkin, koska Kukka liikkui jo huomattavasti paremmin. Pohkeenväistössä tammalta jäi takapää hieman unohduksiin, mutta ratsastaja korjasi sen hienosti heti.

03.12.2015
Ihanan rapsakka pakkaskeli - mikä olisikaan parempi tapa viettää sitä, kuin Kukan kanssa kävelylenkillä kärrien kanssa käyden. Aamun auringonpaisteessa kävin kipaisemassa suorastaan höyryävän tamman talliin, puin sille ajovermeet päälle ja lähdimme käymään pienellä metsälenkillä ajaen. Tuttuun tapaan Kukka yritti pihasta lähtiessämme vähän hosua ja kiihdyttää tahtia, mutta ihmeellisen nätisti se reagoi takaa tuleviin pidätteisiin. Jää suorastaan narskui tamman hokkien alla ja ajoittain minua pelotti edes liikkua tuolla tiellä kun tuntui, että ei siinä hevonenkaan voi pystyssä pysyä. Rauhallisesti Kukka tepasteli eteenpäin tuon pelottava tien päähän, josta lähti huomattavasti lumisempi pätkä metsään, jossa pystyi heittäytymään raville. Täsmälleen samalla sekunnilla kun annoin luvan lähteä raviin, pinkosi tamma melkeinpä käsistäni, syöksyen raketin lailla eteen. Itse reagoin tähän vahvasti ja annoin samalla mitalla takaisin - muutama oikein napakka ja pitkäkestoinen pidäte, niin johan oli tamma taas ruodussa. Ennätimme hetken aikaa vielä ravailla, tällä kertaa ihan nätisti, kunnes tulimme taas tienreunaan, joka oli melkeinpä pelkkää jäätä. Ai hitto, miten tylsiä nämä talvet! Tai ehkä pitäisi Kukankin kanssa rueta ympäri kenttää ajamaan, kun tuntuu maastossa olevan niin vaikeaa. Pian olimmekin jo takaisin tallin pihassa, jolloin suuntasin vielä kentälle kartioita kiertelemään. Kentällä tamma toimi moitteitta, mutta oli se sen verran tympääntyneen näköinen, että hyvin kauaa emme kiekuroita treenailleet, ennen kuin suuntasimme jo lämpimään talliin.

26.11.2015
Tänään aamupäivällä nuorin serkkutyttöni tuli käymään Mörkövaarassa hevosia hoitamassa ja vähän myös ratsastamassa. Tytöllä ei liiemmin kokemusta hevosista vielä ole, mutta intoa ja halua oppia riittää loputtomiin. Voi niitä omistajan mietteitä, kun serkku päättää valikoida kaikkien tallin tammojen joukosta ratsukseen Kukan! Eli melkeinpä tallin haastavimman ratsun, tammoista siis. Kovasti yritin saada häntä vaihtamaan hevosen, mutta ei, hän oli sen selvästi päättänyt ja päätöksessään pysyi pelotteluistani huolimatta. No, ei mitään, hevoselle varusteet niskaan ja kentälle mars.
Jo alkukäyntien aikan Kukka hyppelehti sinne tänne, se heilutteli levottomasti päätään ja oli juurikin sen oloinen, että sitä ei saada kuulolle ei sitten mitenkään. Käyntiä köpötellessä tamma pysyi kuitenkin vielä hyvin serkkuni hallinnassa, ei siinä mitään, hyvältä he yhdessä näyttivät. Mutta sitten, kun selästä kävi käsky, että nyt heppa vauhtia, tuli hiki ja paine minunkin otsalle. Kukan nostaessa ravin, ja sitä kautta laukan, ei aikaakaan kun tyttö nieleskeli hiekkoja kentältä suuhunsa. Mitä minä sanoin. Serkkutyttö tosin sanoi, että ei häntä haitannut ollenkaan ja oli valmis jo kipuamaan uudestaan tamman selkään, mutta nyt oli jo pakko kieltää. Kävin itse muutaman kierroksen ratsastamassa Kukalla ja tuumailin, että kylläpä on hevosessa taas virtaa! Ei ihme, että lapsi tuli alas. Kun Kukka malttoi kuunnella apujani ja oli rauhallinen, vein sen talliin ja sitä kautta takaisin pihalle. Serkku pääsi seuraavaksi ratsastamaan pystyyn kuolleella pappaponilla. Semmonen alkeisratsu tämä...

01.10.2015
Viimeisen reilun kuukauden aikana on ennättänyt tapahtua yhtä jos toista, tässä pikaisimmat päivitykset; Kukka sopeutui Mörkövaaraan todella hyvin, jo ensimmäisen viikon aikana se otti paikkansa tammalaumasta ja oli jo kuin kotonaan. Sen sijaan yli-energisen tamman käsittely on ollut pienimuotoinen haaste, sillä kovinkaan monet tallitytöt eivät sen kanssa meinaa pärjätä. Kukan malttamaton luonne oli myös pieni hidaste ratsukoulutuksen parissa, keskittymisongelmat ja kunnioituksen puute tuli paremmin kuin hyvin esille. Onneksi pitkäpinnainen työskentely tuotti tulosta ja nytemmin Kukka taittaa kouluradat vaativalla tasolla saakka, samoin kuin rataesteitä hypitään moitteitta aina metriin saakka. Valjakkoajoihin, eli kärryjen eteen, tamma oli kuitenkin heti jo kuin luotu, sen lajin parissa meillä ei missään vaiheessa opetteluja ongelmia juuri tullut.
Syyskuun puolen välin kieppeillä suuntasimme Kukan kanssa ensimmäisiin kilpailuihin, joka oli minulle ja hevoselle suuri näytön paikka. Onneksi ensimmäisten tunarointien jälkeen kaikki alkoi lopulta sujumaan, eikä aikaakaan kun ensimmäiset sijoitukset saatiin kasaan. Nytemmin Kukan kisakalenteria koristaa jo useat kymmenet sijoitukset, joita on napsittu koulu-, este- ja kenttäkisoista kuin myös valjakkoajoista. En siis voisi olla yhtään tyytyväisempi tähän hurjakkeeseen, että vaikka se harmaita hiuksia välillä tuppaa aiheuttamaan, korvaa se kaiken sitten pokaalien kera. Kisailujen ohella Kukka on nyt astutettu ensimmäistä kertaa, varsan odotetaan syntyvän tämän kuun loppuun. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja saamme ihanan mini-Kukan talliin!

24.08.2015
Mistä näitä hevosia oikein tulee?! Tuhannessadasviides kerta kun tänä kesänä Mörkövaaraan astelee lisävahvistusta ihanasta suomenhevostammasta. Olen jo jonkin aikaa ihastellut Anniinan Koidutko Kohtalokseni tammaa, josta vähän epäonnisesti havitellut myös varsaa. Vihdoin ja viimein onneksi tärppäsi! Eilisaamuna näin Anniinan kauppaavan Kikon Olivier x Koiduko Kohtalokseni yhdistelmästä varsaa, josta oli tietenkin aivan pakko jättää ostotarjous. Vastausta ei päivän mittaan kuulunut, joten kerkesin jo vähän hermoilla, että miten tässä nyt oikein käykään. Mutta, vihdoinkin illalla sain kyllä-vastauksen, ja voi että kuinka siitä riemu repesi! Suurin piirtein juoksujalkaa Vanimaan ja nimeä kiireesti paperiin, ettei kasvattaja ennätä muuttamaan mieltään.
Tänään sain hakea uutukaiseni, kauan odotetun prinsessan, sitten talliin. Mukaan todellakin lähti Vaniman Kalmankukka niminen suloinen tamma, joka on väriltään vaaleanpunarautias ja säkäkorkeutta siltä löytyy noin 156cm. Luonteeltaan nuorikko on toistaiseksi osoittautunut melko vilkkaaksi ja itsepäiseksi, mutta josko se siitä vanhemmiten alkaisi rauhoittumaan. Pari vuotias tammanpötkylä pääsee suuntaamaan kanssani samoin tein ratsukoulutuksen pariin, koska omistajalla on jo aivan kamala kiirus kilpakentille! Siitähän "Kukka" on aivan loistoheppa, että sillä päästään kisaamaan kaikkia lajeja (KRJ, ERJ, KERJ, VVJ) ja tähtäämään niiden laatuarvosteluihin. Suuriahan me emme tavoittele, mutta kaikista lajilaatuarvosteluista ykköspokaalit on tähtäimessä... Katsotaan kuitenkin ensin kuinka meillä lähtee yhteiselo sujumaan ja minkälaisia kauheita esteitä meille on koulutuksen parista luvassa matkan varrelle.