Siljan Mörkövaaran sukuselvitys

i. Siljan Mörköpeikko on hieno suomenhevosori, kasvattajanaan Siljan Suomenratsut, jossa poika majailee tänäkin päivänä. "Peikko" on luonteeltaan orimainen, oikea macho, mutta toisaalta osaa olla myös ihmisten käsittelyssä rauhallinen ja nöyrä. Peikko on melko kookas ori, omaa se hienon, suomenhevoselle tyypillisen rakenteen, sekä säkäkorkeutta 157 senttiä. Väritykseltään ori on upea punarautias. Peikko painottuu kouluratsastukseen, kapasiteettia siltä löytyy vaativa b tasolle saakka. Kilpailuissa ori on ihan hyvin menestynyt, koulu- sekä valjakkokilpailuista löytyy mukavasti sijoituksia. Peikolta löytyy yhteensä kolme jälkeläistä, jotka ovat menestyneet toistaan paremmin kilpailuissa.

ii. Nuken Huvittaako on varmasti Mörrin suvun upein hevonen, niin luonteensa kuin ulkonäkönsä perusteella. "Nuken" kasvattajasta ei ole tietoa, mutta nykyinen omistaja on Winky ja kotitallina toimii Indus. Luonteeltaan ori on hyvin rauhallinen ja kiltti, sen kanssa harvoin täytyy mistään tapella. Nukke omaa hienon rakenteen, säkäkorkeutta siltä löytyy 154 senttiä ja väritykseltään se on häikäisevä ruunikonkimo. Poika on painotukseltaan yleispainotteinen, menee se hienosti niin esteitä, kuin myös koulua. Koulussa kapasiteettia riittää vaativa b tasolle, sekä esteillä ratana hypätään 110 senttiä. Molemmista lajeista löytyy + 10 sijoituksia, sekä myös kenttäratsastuksessa ori on menestynyt. Pojalta löytyy kaksi hienoa jälkeläistä, joista molemmat ovat menestyneet kouluratsastuksen parissa.

iii. Jippo-Poika, tutummin "Poju" oli kuvankaunis suomenhevosori, kasvattajanaan Jouko L. Ori omasi varsasta lähtien upeat liikkeet ja siksi siitä tulikin hieno kouluhevonen. Poju kilpaili monen monta vuotta kouluratsastuksen parissa, keräten huiman läjän sijoituksia. Luonteeltaan ori oli jokseenkin arvaamaton, saattoi "suutahtaa" hoitajalleen pelkästä väärästä liikkeestä. Omasi hienon rakenteen, säkäkorkeutta löytyi 155 senttiä ja väritykseltään se oli puhdas kimo. Pojulta löytyy lähes kymmenen kappaletta jälkeläisiä, joista osa menestyi isänsä tavoin kilparadoilla. Ori menehtyi vanhuuteen ollessaan 24 vuotias.

iie. Tikkarityttö oli perus puskaratsu, asui koko elämänsä ajan kasvattajaperheensä hoivissa. "Tikku" oli luonteeltaan nöyrä, oikein kiltti hevonen, joka aina pisti muut itsensä edelle. Tammalta löytyi säkäkorkeutta 156 senttiä ja väritykseltään punarautias. Tikku oli yleispainotteinen hevonen, kilpailuissa se ei juurikaan käynyt, mutta kapasiteettia löytyi silti hienosti vaativimpiinkin tasoihin. Tikulta löytyy kaksi jälkeläistä, joista Nuken Huvittaako menestyi sisarustaan hienommin. Tamman kuolinsyystä ei ole tietoja, mutta todennäköisesti Tikkukin lopetettiin vanhduudenoireisiin.

ie. Sesilja oli menestynyt, kaunis suomenhevostamma, kasvattajanaan Kaisa Aarnivuo. "Silja" myytiin nuorena, raakana hevosena Decnen hoiviin, jonka luona asui koko hienon elämänsä. Luonteeltaan tamma oli kiltti, jokseenkin välillä saattoi laittaa vastaan hoitajilleen, mutta muuten todella nöyrä. Ulkonäköä Siljalta löytyi kohtuullisesti, omasi kauniin rakenteen, väritykseltään se oli hopeanruunikko ja säkäkorkeutta löytyi vajaat 155 senttiä. Näyttelyissä Silja on voittanut useaan otteeseen luokkansa ja saanut champion arvonimen. Tältä yleispainotteiselta tammalta löytyy useita kymmeniä sijoituksia niin koulu-, kuin esteratsastuksesta, mutta myös kenttäratsastuksesta ja valjakkoajoista. Tamma on kerännyt huiman määrän meriittejä ; YLA2, KTK-II, SLA-I, KRJ-III ja VVJ-III, tuosta määrästä saa todellakin olla ylpeä. Siljalta löytyy 12 jälkeläistä, joista kaikki ovat toistaan upeampia, ja todellakin emänsä veroisia.

iei. Ukko-Pekka, lyhyemmin "Ukko" oli esteisiin painottunut suomenhevosori, joka pärjäsi kyseisessä lajissa jo nuoresta pitäen. Kapasiteettia siltä löytyi korkeisiinkin luokkiin, vaikka omasikin säkäkorkeutta vain vajaat 150 senttiä. Rakenteeltaan Ukko oli kuitenkin ihmeen siro, väritykseltään se oli punaruunikko. Nuorena orina Ukko-Pekka voitti nuorten Suomenhevosten laatuarvostelun ja s iitä eteenpäin se on vain jatkanut voitokkaana matkaa. Jälkeläisiä ori sai muutamat kappaleet, joista osa pärjäsi hyvinkin isänsä tavoin esteillä. Ukko-Pekka lopetettiin 19 vuotiaana jalkavikaan.

iee. Sanja oli kenttäpainotteinen hevonen, jonka kasvatti Marjo Liimatta. Kasvattaja teki Sanjasta upean ratsun, kapasiteettia siltä löytyi niin esteillä, kuin koulussakin vaativiin luokkiin. Kenttäratsastuksesta tammalta löytyy useita voittoja, sekä muita sijoituksia. Luonteen tamma oli perinyt vanhemmiltaan, se oli siis hyvin kiltti ja nöyrä hevonen. Säkäkorkeutta Sanjalta löytyi 156 senttiä ja väritykseltään se oli upea liinakko. Jälkeläisiä Sanjalta löytyy kolme kappaletta, joista vain Sesilja loppupeleissä menestyi. Sanjan kuolinsyystä, sekä -iästä ei löydy paljoakaan tietoja.

e. Moon Taiteilijatar, tutummin "Taija" on koulupainotteinen suomenhevostamma, jonka on kasvattanut misery. Taija omaa kieltin luonteen, yleisesti se on rauha ja vakaa ratsu, jonka kanssa harvoin joutuu ongelmiin. Tämä tamma omaa nätin rakenteen, säkäkorkeutta siltä löytyy 158 senttiä ja väritykseltään se on vaaleanrautias. Taijalla ei ainakaan toistaiseksi ole kovin suurta kilpailumenestystä omistajan taukoilun vuoksi, mutta kyllä siltä muutama sijoitus löytyy niin kouluratsastuksesta, kuin myös valjakkoajoista. Kouluratsastuksessa Taijalta löytyy kapasiteettia vaativa a tasolle asti, sekä valjakossa se kilpailee noviiseja luokkia. Tammalta löytyy toistaiseksi vain yksi jälkeläinen, Siljan Mörkövaara.

ei. Sanansaattaja on komea suomenhevosori, jonka omistaa nykyisin Tintti. "Jussi" ei ole luonteeltaan mikään unelma, mutta topakalla ihmisellä se on kuitenkin hyvin oiva hevonen. Ori on väritykseltään vaaleanpunarautias, sekä säkäkorkeutta siltä löytyy noin 156 senttiä. Koska Jussi painottuu kouluratsastukseen, on se myös parhaimmillaan siinä lajissa. Ori taitaa luokat vaativa a tasolle asti, mikä ei ole huono saavutus. Kyseisestä lajista Jussilta löytyy useita kymmeniä sijoituksia. Jälkeläisiä pojalta löytyy tällä hetkellä 7 kappaletta, joista osasta on tullut hienoja kouluratsuja, jotka ovat menestyneet kilpailuissa sijoituksten merkein. Jussinkin menestyneestä elämästä kertovat palkinnot ; YLA2 sekä SLA-II.

eii. Fabio oli normaali puskahevonen jossain päin Suomea, tästä orista ei paljoakaan tiedetä. Ilmeisesti Fabio oli 157 senttinen punarautias ori, joka menestyi seurakilpailuissa kouluratsastuksen parissa, kuitenkaan kansallisilletasoille ei päädytty. Fabiolta löytyy kaksi jälkeläistä, joista molemmat pääsivät isänsä tavoin loistamaan kouluratsastuksessa.

eie. Unetar oli hieno suomenhevostamma, joka menehtyi varsin nuorena jalkavikaan. Unetar omasi hienon koulusuvun, niinpä siitäkin odotettiin menestyvää kouluratsua. Ura alkoi hienosti useilla voitoilla, mutta päättyi pian tapaturmaan. Unetar oli voikko tamma, jolta löytyi säkäkorkeutta vain 152 senttiä. Unetaren kasvattajasta ei löydy tietoja, mutta ilmeisesti asunut saman ihmisen hoivissa koko elämänsä. Tammalta löytyy vain yksi hieno jälkeläinen, suomenhevosori Sanansaattaja.

ee. Neiti Kesäheinätär, tutummin pelkkä "Heinä" on upea suomenhevostamma, joka on menestynyt hyvin kouluratsastuksen parissa. Kyseisestä lajista tammalta löytyy useita kymmeniä sijoituksia, mikä ei ole huonompi saavutus helppo a tasoiselta hevoselta. Heinältä löytyy säkäkorkeutta 154 senttiä ja väritykseltään se on rautias. Omaa hienon rakenteen ja siten myös menestynyt hyvin näyttelyissä. Tamma on kantakirjattu kolmannella KTK-III palkinnolla. Jälkeläisiä Heinältä löytyy kaksi, joista molemmat ovat pärjänneet hyvin kilparadoilla. Heinä on palkittu yleislaatuarvostelussa toisella YLA2 palkinnolla, kuin myös suomenhevosten laatuarvostelussa toisella SLA-II palkinnolla. Nykyisin tamma viettää eläkepäiviään miseryn hoivissa.

eei. Herra Hakkarainen, lyhyemmin "Haka" oli vanhalinjainen suomenhevosori, kasvattajanaan J. Miettinen. Ori oli 158 senttiä korkea ja väritykseltään tummanrautias. Omasi hyvän rakenteen, mutta siitä huolimatta se ei näyttelyissä käynyt. Pärjäsi hyvin kilpailuissa, niin esteiltä kuin koulustakin löytyy useita voittoja kansalliseltakin tasolta. Sai elämänsä aikana neljä hienoa jälkeläistä, joista muutamasta tuli isänsä veroinen. Hakan kuolinsyytä ei tiedetä.

eie. Tuulikki, tuo pirtsakka suomenhevostamma toi iloa monen elämään. Tamma ei koskaan kilpaillut ratsastuksessa, eikä käynyt näyttelyissä - eli onnellista elämää Hakkaraisten maatilalla viihdyttäen ihmisiä. Tietojen mukaan Tuulikki loukkaantui nuorena hevosena, eikä sillä sen takia voitu erikoisemmin edes ratsastella. Väritykseltään tamma oli punarautias, säkäkorkeudesta ei tietoja. Tuulikki sai elämänsä aikana vain yhden jälkeläisen, josta tulikin hieno hevonen.

Takaisin Siljan Mörkövaaran sivuille