Muistoissa: Ventoksen Sirpale - virtuaalihevonen
k. 29.05.2017

NimiVentoksen Sirpale LempinimiSiru
Rek.nroVH15-018-0632 Synt.päivä ja ikä27.03.2015, 24v
Rotu ja sukupuoliSuomenpienhevonen, tamma Säkäkorkeus ja väri146 cm, vrt
KoulutustasoHelppo A, 90cm, Tutustumislkk PainotusYleispainotus
KasvattajaVentos Omistajatvisha (VRL-01671)


© SN

Saavutukset

Yleislaatuarvostelun tilaisuus 30.11.2016
36 + 33 + 17 + 9 + 4 = 99p, YLA1

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.05.2016
5,5 + 41 + 20 + 20 + 15 = 101,5p, KRJ-I

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.05.2016
6,5 + 43 + 20 + 20 + 15 = 104,5p, ERJ-I

Suomenhevosten laatuarvostelu 20.05.2017
11 + 22 + 25 + 25 + 20 = 103p, SLA-I

Luonne

Tässä on teille tamma, josta löytyy luonnetta ja sisua enemmän kuin pienestä kylästä. Siru ei ole sellaista tyyppiä, joka malttaisi olla aloillaan ja nauttia rauhallisista päiväkävelyistä hoitajansa kanssa, se mieluummin menisi pukkilaukkaa pitkin peltoja ja ojia. Mitään se ei ilmaiseksi myöskään anna ja sen vuoksi kaikki on tehtävä Sirun kanssa vaikean kautta, myös aivan arkipäiväiset asiat. Alkuun Siru voi tuntua tämän vuoksi hieman rasittavalta ja vaikealta hoidokilta, mutta kun siihen tutustuu, löytyy siitä pehmeitä ja ihaniakin puolia. Ehkä.

Hoidettaessa Siru tyypilliseen tapaan näyttää hoitajalleen hapanta naamaa ja ehkä jopa yrittää huomaamattomasti maistaa tätä käsivarresta. Tämän vuoksi tamma on syytä pitää hoitotoimenpiteiden ajan kiinni, jottei se keksi hoitajansa päänmenoksi mitään ylimääräistä ketkuilua. Tällöin niin harjaus, kavioiden puhdistus kuin muutkin toimenpiteet sujuvat vaivattomasti, ilman sen suurempaa taistelua ja vääntöä. Varustaessa Siru osaa olla vähän äkäinen, esimerkiksi satuloidessa se pyrkii potkimaan vatsansa alle satulavyötä kiristettäessä. Hoitajan on tällöin syytä pysyä hyvin napakkana ja ehkä vähän huomauttaa hevosta tästä. Myös taluttaessa Siru osaa olla melkoinen jääräpää, jos sitä ei esimerkiksi huvita mennä tarhaan niin se jää pönöttämään keskelle pihamaata siitä liikahtamatta.

Ratsastaessa Siru ensimmäisenä testaa jokaisen selkään istujan. Se vaihtoehtoisesti lähtee menemään pää viidentenä jalkana eteenpäin pukitellen, tai sitten jumittuu keskelle kenttää ja pönöttää siinä puolituntia. Tamma vaatii siis ratsastajaltaan melko paljon, mitään se ei ilmaiseksi anna saati liiku oikeinpäin jos ratsastaja ei tiedä mitä tekee. Huolellisella ja napakalla työstämisellä Sirusta kuitenkin hiljalleen paljastuu mukava ratsuhevonen, jolla itseasiassa on motivaatiota tekemiseen, vaikkei heti uskoisikaan. Kun Sirun saa ratsastettua ohjan ja pohkeen väliin, on se tosi kuuliainen ja reagoi vahvasti apuihin. Se kuuntelee niin ääntä kuin myös painoapuja maltillisesti ja pyrkii tekemään tällöin parhaansa. Liike on Sirulla yleensä vähän turhan kiireistä, mutta sekin rauhoittuu hyvin napakoilla pidätteillä.

Kouluratsastus tämän hevosen kanssa vaatii ratsastajalta pitkää pinnaa ja paljon toistoja. Jotta Sirun saa ratsastettua siihen pisteeseen, että se kulkee muodossa tasaisella tahdilla eteen, tulee sen kanssa tehdä äärettömän paljon töitä. Vaikeuksien kauttahan aina käydään lopulta voittoon ja vitsit miten hieno se tunne onkaan kun Sirun kanssa saa tallustaa kouluradalle! Helppo A tasoinen pikkutamma on parhaimmillaan laukka- ja ravitehtävissä, eli liikkeissä joissa se saa liikkua vähän vapaammin eteen. Myös avot, sulut ja muut pikkuväkerrykset sujuvat, mutta niissä vaaditaan taas Sirulta huomattavasti enemmän keskittymiskykyä, joka tarkoittaa ratsastajalle verta ja hikeä. Uppoutuessaan tehtävien tekoon on Siru kuitenkin aivan loistava kouluponi, eikä hankaluuksista ole tietoakaan.

Esteillä Siru on melkoinen vauhtihirmu, joten silloin se tarvitsee selkäänsä pelottoman ja vakaan kuskin. Vauhti saattaa nimittäin joskus yltyä ihan myrskylukemiin saakka, joten ihan ketä vain ei Sirun selkään täten päästetä. Rauhoittuessaan tamma omaa kuitenkin todella hyvän hyppytyylin ja se on rehellinen hyppääjä, mutta siihen pisteeseen pääseminen on taas työn ja tuskan takana. Rataesteillä Sirulla riittää kapasiteettia 90cm luokkiin asti, mutta ei se sitä suurempiakaan esteitä jänistä. Metrisetkin esteet kun tulisivat eteen niin se ylittäisi ne, tai ainakin yrittäisi, kävi miten kävi. Siru ei myöskään kyttäile erikois- tai maastoesteitä, joten myös kenttäratsastukseen se on oiva ja varmajalkainen peli malttaessaan edes jotenkin mielensä. Miten voikaan pienellä hevosella olla niin suuri luonne!

Kilpailuissa Siru käyttäytyy kuin ei olisi huomaavinaankaan hoitajaansa, kontaktin saaminen tammaan on siis hyvin vaikeaa. Matkat kilpapaikoille taittuvat yleensä hyvin, Siru kyllä saadaan traileriin hinnalla millä hyvänsä ja kerta kun sinne on saatu, niin malttaa se matkustaa nätisti. Paikalle saavuttaessa alkaa sitten se joka suuntaan säntääminen, hirmuinen huutaminen ja huonon päivän sattuessa jopa taluttajan käsivarren näykkiminen. Sirun kanssa kannattaa suunnata mitä pikimmiten lämmittelemään, jotta se saa purkaa energiaansa verkassa aidatulla alueella vs. taluttajan perässä kiskominen pitkin aluetta. Jos verkassa Siru on saatu liikkumaan tasaisesti ja reagoimaan apuihin, yleensä myös suoritus menee hyvin. Puolestaan jos tamma on temppuillut koko lämmittelyn ajan, voi radalle lähdönkin kyseenalaistaa. Joskus Sirun kanssa tulee eteen hyviä päiviä ja asiat peräti onnistuvat, ja tällöin voimme saada menestystä.

Sukulaiset

i Lakean Tuusannuuska
sph-o, prt, 139cm
YLA1, KRJ-I, ERJ-I, SLA-I, KTK-II
ii Nastorikka evm
sph-o, prt, 139cm
iii Isku Sydämeen evm
sph-o, rt, 142cm
iie Trumpettiina evm
sh-t, trt, 150cm
ie Sirpaleija evm
sph-t, rn, 147cm
iei Kamosse HT evm
sh-o, vprt, 155cm
iee Puna-Vuokko evm
sph-t, rt, 147cm
e Mikälie Kesäheila
sph-t, rt, 146cm
YLA1, KRJ-I, ERJ-I
ei Aika Joutopoika evm
sh-o, rt, 151cm
eii Kassan Kilahdus evm
sh-o, rt, 154cm
eie Neiti Ajaton evm
sh-t, lkk, 149cm
ee Mikälie Morsian evm
sph-t, rt, 143cm
eei Vävypoika evm
sh-o, rn, 148cm
eee Syys-Unelma evm
sph-t, rt, 140cm

ii. Nastorikka oli varsinainen hurmuripoika, joka miellytti niin ulkonäöllisesti kuin luonteeltaankin. Vaikka pilkettä silmäkulmasta tuppasikin löytymään varsin kiitettävästi, ei se ikinä aiheuttanut omistajalleen harmia - ainakaan tahattomasti. II-palkinnolla kantakirjaan kirjattu punarautias vääntyi koulu- ja esteradoilla kiitettävästi, joskaan sen taidot eivät yltäneet helppoja luokkia parempaan, eivätkä hyppytaidotkaan yltäneet metriä korkeampiin luokkiin. Joka tapauksessa sijoituksia ropisi ja omistaja sai olla ylpeä omasta suomiratsustaan. Hyvin tavanomaista elämää elänyt Nastorikka siirtyi kokonaan siitoskäyttöön lopulta ja sai 15 jälkeläistä, joista valtaosa päättyi valitettavasti puskaratsun hommiin. Ori itse eli pitkän elämän, ennen kuin vanhuus vei voiton ja Nastorikka menehtyi 25-vuotiaana.

iii. Isku Sydämeen, nimensä mukaisesti hevonen, joka osasi yllättää - valitettavasti usein negatiivisella tavalla. Pirun komea otus kyseinen ori kieltämättä oli ja saavutti jopa KTK-I -palkinnon, mutta kaunis kuorrutus oli pelkkää hämäystä. Ei Isku toki mikään peto ollut, mutta ei sitä maailman kilteimmäksikään voinut kehua. Ratsastustreenit sujuivat usein rodeon tyyliin, eikä kisapaikallakaan voinut olla koskaan varma, millä mielellä ori tällä kertaa oli. Näyttävyyttä sen liikkeistä kyllä irtosi, mutta vaativan tason koululiikkeitä sen kanssa oli turha haaveilla tekevänsä, juurikin vähän arveluttavan luonteensa vuoksi. Esteet jätettiinkin suosiolla varmempia ratsuja varten, eikä loppuen lopuksi kouluakaan paljoa kisakentillä käyty kokeilemassa. Sijoitukset jäivät vain muutamaan hassuun kappaleeseen, eikä lienee yllätys, että näin kävi myös jälkeläisten osalta. Vain kaksi varsaa sai Iskun isäkseen, eihän se kummoisia piirteitä voinut periyttääkään. Lopullinen niitti oli, kun jännevamma yllätti ja pelkkä oloneuvoksena oleminen ei Iskulle sopinut. Tässä vaiheessa omistaja näki ainoana parhaana vaihtoehtona lopettamisen.

iie. Trumpettiina, tuo arka ja lahjakas hevoskokoinen tamma, osasi enemmän esteratsastuksen salat. Vaikka kouluradoillakin taitoa löytyi helpoissa luokissa, ei ratsastaja ollut siitä niin kiinnostunut kuin hyppäämisestä. Muuten niin epävarma ja sisäänpäin suuntautunut Tiina loisti päästessään ylittämään esteitä, eikä siitä näkynyt silloin mitään jälkiä pelokkuudesta. Toki ratsastajallakin oli tähän vaikutusta, mutta tuskinpa ne 110cm korkuiset esteet olisivat ratana ylittyneet pelkällä tahdonvoimalla ja selässä istuvan ihmisen tsemppauksella. Aluetasolla pärjännyt tummanrautias hyppäsi taidokkaasti, mutta ei ollut mikään tykinkuula. Vain yhden varsan synnyttänyt Tiina jouduttiin lopulta lopettamaan sen yleiskunnon romahdettua.

ie. Sirpaleijalle riitti vauhtia koko sen elämän ajan. Oltiinpa kävelemässä tarhaan, maastoilemassa, treenaamassa tulevaa kisapäivää varten tai itse kisoissa, aina tuntui siltä, ettei Sirpalla ollut koskaan aikaa keskittyä oikeasti siihen, mitä se teki. Kilttihän se oli kuin mikä, mutta vaati vain aika paljon työtä, jotta siitä olisi saanut jotain haluttua irtikin. Parhaimpina päivinä tamma kuitenkin hyppäsi 90cm ratoja ja suoriutui Helppo A –tasoisista koululiikkeistä, mutta aina niissä oli mukana pieni ripaus läpijuoksua. Sijoituksia kuitenkin tuli, tosin ei mistään kovin suurista kilpailuista. Sirpa oli loppuen lopuksi aikalailla perusputte, joka sai yhden varsan jatkamaan omia jalanjälkijään ennen kuin kuoli suolikiertymään.

iei. Kamosse HT oli varsin näpsäkkä tapaus vaaleine harjoineen ja muutenkin kauniilla värityksellään varustettuna. Luonne oli jopa hiukan juro, mutta se ei kovinkaan paljon menoa haitannut. Tältä komealta orilta luonnistui avo- ja sulkutaivutuksen salat huomattavan paljon paremmin kuin yhdenkään esteen ylitys, joten sanomattakin selvää oli, että siihen lajiin omistaja lähti myös oriaan painottamaan. Sulavaliikkeinen Kamosse liisi läpi kouluratojen varmoin ottein ja vaativankin tason liikkeitä hallinnut ori oli monelle tamman omistajalle ehdoton valinta. Tunkua olikin tämän runsaasti palkitun suomenhevosen luokse ja jälkeläisiä siunaantuikin kolmisenkymmentä kappaletta, mikä sai Kamossen omistajan varsin tyytyväiseksi. Vaaleanpunarautias eli terveen elämän ja löytyi lopulta 29-vuotiaana menehtyneenä omasta karsinastaan.

iee. Puna-Vuokko ei ollut se kiltein tapaus, eikä muutenkaan helppo. Se vaati omistajaltaan paljon huomiota ja jos se jäi vähemmälle, alkoi hevosesta kuoriutumaan heti hankala ja vaikeasti käsiteltävä. Säännöllinen liikunta teki kuitenkin ihmeitä ja kun treenaaminen alkoi ihan tosimielessä, kehkeytyi Vuokosta varsinainen kisaohjus. Jopa niin hyvä, että siitä taipui koulu- ja estekentille melkoinen kisakumppani, ja kenttäratsastuskin tamman kanssa kukoisti. Taidot karttuivat koko ajan ja aiemmin käytetty energia saatiin keskitettyä kisaamiseen. Vuokko ei ehkä ollut mikään erikoinen ulkonäöltään, mutta ainakin se hallitsi liikkeet, ja napsi voittoja ja muita sijoituksia joka lajista. Kokeiltiinpa sillä valjakkoajoakin, mutta se ei selvästikään ollut ihan tämän suomenhevosen juttu. Aiemmin niin visusti päätetty astutuskielto ei tuntunutkaan enää niin viisaalta päätökseltä ja niinhän siinä kävi, että tamma sai elämänsä aikana kaksikin tervejärkistä varsaa.

ei. Aika Joutopoika sai viettää elämänsä enemmänkin nautiskellen harrasteratsun urasta. Orin kasvattaja ja omistaja koulutti hevosensa kyllä hyvin, mutta ei ikinä nähnyt kovinkaan suurta intoa lähteä kiikuttamaan Joutopoikaa mihinkään kilpailuihin. Sen sijaan ori oli melkoisen komea tapaus ja tämän seurauksena 150cm korkea rautias pääsikin näyttämään kyntensä enemmänkin näyttelykehissä, joista se niitti mainetta varsin kiitettävästi. Kakkospalkinnolle kantakirjattu ori soveltui lempeän luonteensa vuoksi hyvin jalostusoriksi ja astuikin tammoja varsin kiitettävästi leppoisan harrastusratsun viran lomassa. Jälkeläisiä syntyi maailmaan jopa parikymmentä, joista osa on menestynyt kisakentilläkin niin este- kuin kouluradoilla.

eii. Kassan Kilahdus aloitti nuorena orina ravurin uran, mutta ei koskaan osoittanut kovinkaan suurta innostusta kyseistä lajia kohtaan. Pari erittäin hyvää juoksua sieltä tuli, mutta pidemmän päälle tahti alkoi hidastumaan, eikä omistaja kehdannut enää nähdä orin eteen väkisin vaivaa. Kiila sai kuitenkin pysyä edelleen perheessä ja siirtyi pojan koulutettavaksi. Ori ei ehkä ollut paras mahdollinen ensikoulutettava, mutta onneksi rautiaan luonne oli sen verran passeli, ettei sen kanssa tarvinnut turhia pelätä. Ja tulosta syntyikin, jopa niin hyvin, että Kiilalla käytiin kokeilemassa muutamissa hassuissa koulukisoissa, minkälaisia arvosteluita se saisi tuomareilta. Helppo B -tasolle yltävä Kiila liikkui kyllä kauniisti, mutta hieman jopa mitäänsanomattomasti. Se kuitenkin riitti pienimuotoiseen kisaamiseen. Tammoja ori ei kuitenkaan astunut kahta enempää ja näistäkin vain toinen eteni varsan syntymään saakka.

eie. Neiti Ajaton oli kouluratsu henkeen ja vereen. Tammaa ei voinut missään muodossa sanoa vaatimattomaksi, sillä se taitoi erilaisia liikkeitä aina Vaativa B -tasolle asti. Valtavan kaunis liinaharjainen rautias painatti kilparadoilla menemään kuin viimeistä päivää, tosin tässä tapauksessa ei puhuttu vauhdista, vaan keskittymiskyvystä ja työskentelyhalukkuudesta. Ajaton ei todellakaan ollut helppo ratsastaa, mutta säännöllisellä liikunnalla ja oikean ratsastajan kanssa siitä sai niin paljon irti, ettei loppua tuntunut näkyvän. Tamma napsi sijoituksia valtavan kasan ja kisauransa päätteeksi varsoi kolme pikku-Ajatonta, joista jokainen peri äitinsä valtavan osaamisen. Tamma menehtyi 27-vuotiaana iän tuomiin vaivoihin.

ee. Mikälie Morsian oli enemmänkin harrastekäytössä, mutta pääsi myös käymään useammissa harjoituskisoissa niin este- kuin kouluradoilla. Helppo B:tä taituroiva ja 80cm hyppäävä tamma oli hyvinkin suomenhevosmainen; energiaa kyllä riitti, mutta myös lempeys oli suuressa asemassa. Lähinnä nuorten ratsuna toiminut Morsian toimi melko hyvin epämääräisemmilläkin avuilla, mutta ei kuitenkaan koskaan varsinaisesti loistanut. Taidot olisivat todennäköisesti riittänyt kovempiinkin suorituksiin, mutta ainakin pienkokoinen rautias sai nauttia monipuolisesta ja astetta rennommasta elämästä. Näyttelyihin sitä ei koskaan viety melko vaatimattoman ulkonäkönsä vuoksi, eikä varsojakaan syntynyt kuin yksi ennen kuin Morsian lopetettiin jänteessä ilmenneen vaurion takia.

eei. Mitä Vävypoikaan tulee, oli se jo hiukan enemmänkin kisaradoilla esittäytymässä. Sen omistaja rakasti hyppäämistä ja näkikin paljon vaivaa sen eteen, että sai Vävypojasta juuri oikeanlaisen esteratsun itselleen. Ori kun ei tuntunut oikein alkuun ymmärtävän, mitä siltä vaadittiin ja miten ne esteet oikein kuului ylittää, mutta monien epäonnistumisien ja kieltäytymisien jälkeen alkoi tulosta syntyä. Ruunikosta kuoriutui ketterä kisakaveri, joka löysi hyvät ponnistuspaikat ratsastajansa avustuksella. Valitettavasti juuri orin päästyä oman uransa huipulle, sen omistajan into lopahti koko touhuun ja liikutus alkoi muuttua hyvin epäsäännölliseksi. Lihakset hävisivät ja Vävypoika oli kuin varjo entisestään. Ei sitä toki heitteelle jätetty, mutta liikuntaa se olisi kipeästi tarvinnut. Onneksi naapuri lopulta tarjoutui ostamaan hevosen omalle tammalleen sulhokseen ja muutenkin lupasi liikuttaa sitä säännöllisesti, joskin ei niin tavoitteellisesti. Vävypoika sai elää pitkän elämän ja vasta 28-vuotiaana se löytyi omasta karsinastaan kuolleena.

eee. Syys-Unelma oli pitkään omistajansa ainut hevonen ja sai nauttia täysin siemauksin etuoikeutetusti huomionosoituksista. Vaikka tamma ei koskaan kisakenttiä nähnytkään, se sai säännöllistä liikuntaa ja silloin tällöin pääsi myös valmentautumaan tallilla vierailevan valmentajan silmien alla. Unelma oli kaunisrakenteinen ja sopusuhtainen pikkutamma, jonka säkäkorkeus riitti juuri ja juuri 140cm asti. Sen omistaja vei tammansa kerran ihan vain kokeeksi näyttelyihin ja loppuen lopuksi hevonen kantakirjattiin II-palkinnolla. Lempeäluonteinen rautias muuttui hyvinkin hellyydenkipeäksi varsinkin siinä vaiheessa, kun sen omistaja osti naapurin Vävypoika-suomenhevosorin itselleen, eikä Unelma ollut enää omistajansa ainoa suojatti. Huomiota tamma sai silti osakseen, joskin liikutus jäi vähemmälle kahden astutuksen ja varsan syntymän takia. Unelma jouduttiin lopettamaan 26-vuotiaana vanhuudenvaivojen takia.
© Kasvattaja

Jälkeläiset

s. 21.09.2015, o. Mörkövaaran Sumussa (i. Koistilan Suutari) omistaja: Mörkövaara
s. 20.10.2015, t. Mörkövaaran Sähinä (i. Mörkövaaran Rähinä) omistaja: Sorel
s. 05.01.2016, o. Mörkövaaran Pyrypoika (i. Mörkövaaran Pyryttäjä) omistaja: Em.
s. 10.03.2016, t. Mörkövaaran Suoruusu (i. Runon Aamurusko) omistaja: Hapero

Kisakalenteri - sijoituksia KRJ 45, ERJ 44, KERJ 38, VSR 5 kpl

10.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
11.04.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/30
11.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
12.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
12.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
12.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
13.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
13.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/50
14.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/50
15.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
17.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
17.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/50
17.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
19.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
20.04.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 06/40
20.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
21.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
21.04.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/30
21.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
21.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
21.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
23.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
24.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
24.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
24.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/40
25.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/40
25.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
25.04.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/27
26.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
26.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
27.04.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/40
28.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
29.04.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/30
30.04.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
01.05.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
03.05.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/30
03.05.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/40
03.05.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
05.05.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
06.05.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/30
19.05.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/30
27.05.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/30
27.05.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
30.05.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/30
31.03.16, KRJ CUP (kutsu), Helppo B, 02/369
08.04.15, ERJ (kutsu), 90cm, 05/30
09.04.15, ERJ (kutsu), 90cm, 05/30
10.04.15, ERJ (kutsu), 90cm, 02/30
10.04.15, ERJ (kutsu), 90cm, 04/40
11.04.15, ERJ (kutsu), 90cm, 02/30
13.04.15, ERJ (kutsu), 90cm, 03/40
14.04.15, ERJ (kutsu), 90cm, 05/40
14.04.15, ERJ (kutsu), 90cm, 03/30
17.04.15, ERJ (kutsu), 90cm, 04/40
18.04.15, ERJ (kutsu), 80cm, 01/30
18.04.15, ERJ (kutsu), 80cm, 01/30
20.04.15, ERJ (kutsu), 90cm, 01/30
21.04.15, ERJ (kutsu), 80cm, 01/30
21.04.15, ERJ (kutsu), 80cm, 03/30
23.04.15, ERJ (kutsu), 90cm, 05/60
24.04.15, ERJ (kutsu), 90cm, 02/30
24.04.15, ERJ (kutsu), 90cm, 04/60
24.04.15, ERJ (kutsu), 80cm, 02/30
25.04.15, ERJ (kutsu), 80cm, 02/30
25.04.15, ERJ (kutsu), 90cm, 07/60
26.04.15, ERJ (kutsu), 90cm, 01/30
27.04.15, ERJ (kutsu), 80cm, 02/30
30.04.15, ERJ CUP (kutsu), 90cm, 12/242
01.05.15, ERJ (kutsu), 80cm, 05/40
03.05.15, ERJ (kutsu), 90cm, 01/30
05.05.15, ERJ (kutsu), 80cm, 05/40
05.05.15, ERJ (kutsu), 90cm, 04/30
06.05.15, ERJ (kutsu), 90cm, 03/30
06.05.15, ERJ (kutsu), 90cm, 03/30
06.05.15, ERJ (kutsu), 80cm, 01/40
07.05.15, ERJ (kutsu), 80cm, 03/40
07.05.15, ERJ (kutsu), 80cm, 05/40
07.05.15, ERJ (kutsu), 90cm, 05/30
07.05.15, ERJ (kutsu), 90cm, 03/30
09.05.15, ERJ (kutsu), 90cm, 01/30
22.05.15, ERJ (kutsu), 80cm, 04/30
22.05.15, ERJ (kutsu), 80cm, 05/30
26.05.15, ERJ (kutsu), 90cm, 01/30
28.05.15, ERJ (kutsu), 90cm, 01/30
30.05.15, ERJ (kutsu), 90cm, 05/30
05.06.15, ERJ (kutsu), 90cm, 02/30
10.06.15, ERJ (kutsu), 90cm, 02/30
31.12.15, ERJ CUP (kutsu), 80cm, 08/124
30.04.16, ERJ CUP (kutsu), 80cm, 02/174
18.04.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 05/53
07.05.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 02/30
09.05.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 03/30
15.05.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 03/21
22.05.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 01/30
22.05.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 03/30
23.05.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 01/30
25.05.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 03/27
28.05.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 03/30
28.05.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 02/27
31.05.15, KERJ (kutsu), Harrasteluokka, 03/27
01.06.15, KERJ (kutsu), Harrasteluokka, 01/27
12.06.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 01/40
20.06.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 06/40
26.06.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 02/18
01.07.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 02/29
10.07.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 01/29
12.07.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 03/21
15.07.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 03/20
27.07.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 05/25
31.07.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 03/18
01.08.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 03/18
05.08.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 02/22
06.08.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 02/17
09.08.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 03/12
12.08.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 02/12
12.08.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 05/26
16.08.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 01/19
17.08.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 05/26
17.08.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 01/06
18.08.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 01/19
20.08.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 02/06
22.08.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 01/19
22.08.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 01/06
22.08.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 04/17
24.08.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 01/06
29.08.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 02/19
30.04.16, KERJ CUP (kutsu), Harrastelkk, 03/15

31.10.15, VSR CUP (kutsu), 60cm, 02/21
30.11.15, VSR CUP (kutsu), Harrasteluokka, 03/25
31.12.15, VSR CUP (kutsu), Harrasteluokka, 02/15
31.12.15, VSR CUP (kutsu), 60cm, 01/29
29.02.16, VSR CUP (kutsu), Harrasteluokka, 02/17

Valmennukset ja päiväkirja

19.08.2016 Kouluvalmennus, valmentajana Florenzia
Kouluvalmennusta pitämään tullessani tuttu ratsukko tönöttikin jo maneesissa odottelemassa minua. Sirun vauhdikkuudesta ja hurjasta innosta sekä malttamattomuudesta johtuen aloitimme valmennuksen käyntiharjoituksilla, aivan tavallisilla temmon vaihteluilla. Pyysin tvishaa ratsastamaan aina muutaman askeleen käynnissä eteen ja sitten ottamaan Sirun niin lyhyeen käyntiin kuin vain mahdollista. Alkuun Siru huiski hieman levottomana päätään ja vastusteli pidätyksiä, mutta pikkuhiljaa tamma alkoi malttamaan ainakin pieniä pätkiä. Siirryimme hetken kuluttua ravissa toistamaan samaa tehtävää ja alkuun se vaatikin tvishalta äärettömästi töitä, että saimme Sirun kuuntelemaan ja hidastamaan tahtiaan muutamien askelten ajaksi. Tamma sai paljon kehuja aina, kun se teki oikein, joten pikkuhiljaa pieni ratsumme alkoi ymmärtämään mitä siltä haettiin ja ravityöskentely alkoi luistamaan. Laukassa jatkettiin samalla idealla ja tempon vaihteluihin yhdistettiin viellä voltit jokaiseen kulmaan, jotta tamman vauhti hidastuisi väkisinkin. Alku kaahailuiden jälkeen Sirun meno parani kierroskierrokselta ja siirryimme keskittymään ravityöskentelyyn heti onnistuneiden laukkasuoritusten jälkeen. Ravissa harjoittelimme vaativamman tehtävän parissa, nimittäin avotaivutuksen. Opastin tvishaa pitämään ulko-ohjan hyvin tuntumalla ja tekemään pidätteen heti siitä, jos tamma reipastaisi tahtia. Sisäpohkeella puolestaan pyysin taivuttamaan ja sisäohjalla myötäämään, jos tamma toteuttaisi ratsastajan käskyt oikein. Muutamien kiireisten toistojen jälkeen Siru alkoi pikkuhiljaa keskittymään ja saamaan ideasta kiinni, jonka jälkeen tamman meno näytti jo todella hyvältä ! Lopetimme hienoon suoritukseen ja siirryttiin tekemään rennot loppuverryttelyt.

12.08.2016 Estevalmennus, valmentajana Florenzia
Pieni ja veikeän näköinen suomenhevostamma verrytteli kentällä saapuessani valmentamaan. Ratsastaja moikkasi minulle iloisesti tervehdyksensä ja kertoi jo verrytelleensä aikalailla allaan olevaa rakettia. Aloitimme pienet hypyt serpentiini kuviolla sekä pienellä jumppasarjalla, sillä tvisha oli paljastanut tamman olevan kovin vauhdikas. Esteet pidettiin aivan pieninä ristikoina sekä korkeimmillaan 60cm korkuisina, sillä halusin saada tamman keskittymään ja ratsukon temmon tasaiseksi ennen kuin esteitä yhtään korotettaisiin. Alkuun serpentiinikuviolla hyppääminen oli ratsukolle hyvin haasteellista pikkutamman kovan vauhdin vuoksi, mutta helpotin tehtävää ja pyysin tvishan tulemaan sen ensin kummastakin suunnasta ravista, jotta saisimme Sirun intoa hieman tukahdutettua. Ravisuoritusten jälkeen pikkutamma tuli tehtävän laukassakin jo satakertaa paremmin kuin ensimmäisellä kerralla, joten pyysin tvishaa kehumaan sitä hurjasti. Vauhdistaan huolimatta Siru hyppäsi hienosti ja näytti omaavan varovaisen hyppytyylin. Tamman rauhoituttua nostettiin esteet 90cm tasolle saakka. Korkeus ei tälle sisukkaalle suomenhevoselle näyttänyt aiheuttavan minkäänlaista ongelmaa. Muistutin tvishaa tehtävän välissä tekemään pieniä puolipidätteitä kokoajan ja lopulta Siru laukkasikin ratsastajansa alla todella rennosti ja tasaisesti ! Tehtävän sujuessa hienosti päätimme lopettaa valmennuksen onnistunesti ja päästää Siru huilimaan.

01.06.2016
Nyt on Sirunkin kanssa laatisura korkattu hienoin tuloksin. Toukokuussa pääsimme pyörähtämään tamman kanssa koulu- ja esteratsastusjaosten laatuarvostelutilaisuuksissa. Ensin, kuun puolessa välissä, oli koulujaoksen laatis, jossa Sirun estehevosen lookista hieman rokotettiin, mutta muutoin tamma sai hyvät pisteet. Lisäksi vähän jännitin etukäteen, että kuinka tämä sisupussi siellä oikein käyttäytyy, mutta yllättävän hyvin meillä olosuhteet huomioon ottaen meni. KRJ-I palkinto nimittäin nappaistiin mukaan, pistein 101,5. Puolestaan eilen oli estejaoksen laatis, jossa sama virsi jatkui, tamma osasi juuri ja juuri käyttäytyä ja pisteet riittivät hienosti ERJ-I palkintoon. Nyt on siten ykkösiä napsittu jo mukavasti mukaan, mutta kai me tuohon riviin vielä pari lisää halutaan? Muutoin Sirulle kuuluu oikein hyvää, nyt varsinkin kun se on päässyt virallisesti kisa- ja siitoseläkkeelle. Siru viettelee hevosen elämää muun tammaporukan kanssa yötä päivää parin hehtaarin laitumella, ilmeisesti kovin tyytyväisin mielin. Tamma on erityisesti onnellinen siitä, ettei sen tarvitse 24/7 olla tekemisissä ihmisten kanssa, vaan saa touhuta menemään aivan niin kuin itse tahtoo. Saa nähdä, jos kesän mittaan innostun Sirulla ratsastelemaan, että kuinka se tällöin toimii, hah. Toivottavasti ei kaikkea oppimaansa ole ennättänyt unohtaa lomaillessaan.

23.03.2016 Kouluvalmennus, valmentajana Liia
Tänään pääsin pitkästä aikaa valmentamaan tallin ulkopuolisia ratsukoita ja täytyy myöntää että hiukan jännitti kun saavuin Mörkövaaraan. Ratsukko jota ensimmäisenä valmensin oli jo kentällä lämmittelemässä hyvää vauhtia. Rautias piekkaritamma Siru vaikutti todella energiseltä ja ratsastaja saikin keskittyä täysillä tammaansa. Alkulämmittelyt saivat kestää hyvän aikaa jotta saataisiin suurimmat energiat tammasta purettua ja ohjeistinkin kaksikkoa jatkamaan yhä runsaiden volttien ja kiemuroiden parissa. Jonkin ajan kuluttua kehotin ratsastajaa kiinnittämään huomiota apujen eleettömyyteen, sekä rentouteen. Sirukin alkoi pikkuhiljaa rauhoittumaan ja meno rupesi näyttämään mukavan rennolta, vaikka eteneminen edelleen olikin hyvin vireätä. Ensimmäisenä siirryimme harjoittelemaan suunnitelmani mukaisesti temmon muutoksia. Ensin pyrimme kokoamaan käyntiä ja saamaan siitä hiukan ryhdikkäämpää. Keskikäynti osoittautui hankalaksi reippaalle tammalle, joka olisi jatkuvasti nostanut raviin. Uusintojen ja uusintojen jälkeen kaksikko kuitenkin löysi yhteisymmärryksen ja nätin keskikäynnin, jossa lisäys näkyi. Ravissa kokoamiset ja lisäykset sujuivat selkeästi paremmin ja alkoivat sujua jo ensiyrittämällä. Ratsastaja oli muodostanut Siruun loistavan kontaktin ja sai avut hyvin läpi. Laukkatyöskentelyssä keskityimme vaihtoihin, jotka kuulemma sujuvatkin tammalta oikein hyvin. Laukka oli reipasta ja kauniin pyöreää, vaihdot sujuivat heti alusta lähtien todella nätisti, eikä kaksikon suorituksesta löytynyt juuri mitään korjattavaa. Lopputunnista keskityimme jälleen ratsastajan apujen eleettömyyteen. Siru liikkui eteen todella rentona ja sen askel oli pitkä ja kaunis; valmennus oli selkeästi saanut tamman oikein hyvään vireeseen - kuten ratsasatajankin, joka taputteli tammaansa tyytyväisenä heidän ravatessaan pitkin uraa.

10.03.2016
Siru varsoi viime yönä neljännen, ja sitä myöten viimeisen, jälkeläisensä - nyt on tamman tehtävät kisa- ja jalostushevosena siten täytetty. Vuoden alussa syntyi kerrassaan komea oripoika, joka nimettiin Mörkövaaran Pyrypojaksi. Pyrypojan isänä toimi Emin upea ori Mörkövaaran Pyryttäjä, joka halusi kyseisen orivarsan ostaa myös itselleen. Pyrypoika on Márciuksessa päässyt aloittelemaan jo kilpauraansa, joka on lähtenyt oikein lupaavasti käyntiin. Tsemppiä ja onnea tulevaisuuden koitoksiin Emille ja Pyrypojalle! Puolestaan tänään saimme maailmaan punarautiaan tammavarsan, joka todennäköisesti jää pienhevosen mittoihin. Tämän varsan isä on kuvankomea Runon Aamurusko, joten huonot vanhemmat eivät ole tällekään varsalle valikoitunut. Tamma nimettiin Mörkövaaran Suoruusuksi ja olen todella onnellinen, että tällekin nuorukaiselle on jo ottaja luovutusikään saavuttaessa. Suoruusua odottaa nimittäin hyvä koti Haperon hoivissa Hengenvaarassa, jossa asustaa ennestään jo monen monta hienoa mörkövaaralaista. Näin alkaa Sirun hommat olemaan paketissa - seuraavaksi lähdemme tähtäämään päätä pahkaa laatuarvosteluihin. Sirun kanssa on tarkoitus ottaa osaa tänä vuonna ainakin yleislaatikseen sekä koulu- ja esteratsastusjaosten laatuarvosteluihin. Kenttää kovasti myös pähkäilen, mutta koska vanhemmat eivät ole ko. lajia kisanneet, jäisivät pisteet melko vähäisiksi. Mutta, katsellaan mitä tämä vuosi tuo meille tullessaan.

22.02.2016 Estevalmennus, kirjoittanut omistaja
Sirun kanssa suuntasimme tänään Mörkövaaran lähettyvillä sijaitsevalle tallille, sillä pääsimme osallistumaan tamman kanssa estevalmennukseen. Tuttuun tapaan Siru oli enemmän kuin innoissaan alkuverkassa, se laukkasi korvat höröllä hirmuista kyytiä eteenpäin, vähät välittämättä pidätteistäni. Nopeasti tempon muutosten ja taivuttelujen kautta sain pienen tammani kuitenkin hyvin avuille, jonka myötä pääsimme aloittamaan hyppäämisen. Valmentaja oli pystyttänyt neljä estettä keskelle kenttää ns. neliön muotoon, joilla korkeutta oli 80-90cm. Vaikka itse istuin melko varmoin mielin selässä, kaikkosi varmuus nopeasti, kun Siru lähti tykittämään vauhdikkaasti esteeltä esteelle. Jokaisen esteen jälkeen sain hevosen hyvin hallintaan, mutta heti kun suora aukeni kohti estettä, lähti se ronskisti kiihdyttämään eteen. Pidätteet, pidätteet ja vielä kerran pidätteet, olivat valmentajan kommentit meille. Kohtuullisen hyvin Siru hyppäsi jokaisen esteen, mutta olivathan ne vähän hutaistuja, eikä oikeasta tekniikasta ollut tietoakaan. Onneksi tunnin edetessä tamman alkoi väsähtämään, jonka myötä vauhti tasaantui ja sitten, sitten saimme onnistumisia! Kun Siru laukkasi maltillisesti eteen, sujui jokaisella esteellä hypyt ongelmitta, eikä meillä ollut vaikeutta pysyä neliön muodossakaan. Tunnin työskentelyn jälkeen lähdimme lopettelemaan ja siirtymään itsenäisesti loppuverkan pariin. Valmentaja sanoi tunnin päätteeksi, että melkoinen pommi tuo sinun hevosesi. Hypätä se kuitenkin osaa, ja hyvin!.

02.11.2015
Täytyy jakaa tämä ihan Sirun uutisiin - ette ikinä arvaa, mihin heräsin tänä aamuna! Mörkövaaran hevosethan ovat pitkälti keväästä syksyyn pihatossa, kaikista aktiivisimpia kilpahevosia lukuunottamatta. No, mitäs tämä meidän Sirusirpula oli viime yönä keksinyt toisen tamman kanssa - tottakai kaverukset päättivät ottaa hatkat pihattoalueelta. Aamulla heräsin oikeasti siihen, kun tämä kaksikko paukuttaa seinää makuuhuoneen ikkunan alla. Ei juurikaan yllättänyt kauhukaksikon näkeminen, kun raotin verhoja nähdäkseni, että mikä ihmeen möykkä siellä on. Heti kun pistin pääni ulos ikkunasta, painelivat Siru ja Sissi menemään pää viidentenä jalkana tallin kulmille, ikään kuin lällätellen, että meitä et kiinni saa. Siinäpä sitä sitten sai itsekin pukea päälle ja lähteä etsimään kaurasankoa, jolla voisi saada tämän kaksikon takaisin pihatolle. Yllätys tosin oli epämukava, kun lopulta pääsin pihatolle ihmettelemään, että mistä kohtaa he ovat tulleet pois. Yhdeltä sivulta oli sekä langat että puulankut pirstaleina, liekkö Sirun tekemisiä kaikki tuo. Onni sikäli, että 20 muuta hevosta ei ollut tajunnut tuosta lähteä lätkimään, siinähän sitä olisikin ollut tehtävää saada kaikki turvallisesti takaisin pihaan. Siru ja Sissi antautuivat melko nopeasti kiinni, jonka jälkeen he pääsivätkin talliin lepäämään, samaan aikaan kun mieheni sai lähteä korjaamaan aitoja. Liekkö iskenyt tammoille tekemisen puute.

18.10.2015 Kouluvalmennus, kirjoittanut omistaja
Aamulla en olisi millään jaksanut nousta kukonlaulun aikaan ylös, mutta oli pakko, sillä Sirun ja minun kouluvalmennuksen oli määrä alkaa jo 7.30. Harmiksi valmentaja olikin hieman myöhässä, jonka vuoksi ennätin lämmitellä Sirua hyvän aikaa itsenäisesti, ennen kuin valmentaja saapui. Pääsimme kuitenkin heti aloittamaan hommat, aloittaen uraa pitkin tehden temmon vaihteluja, ensin käynnissä ja sen jälkeen ravissa. Lisäksi temmon ohella tuli reilusti joko lyhentää tai pidentää askelta. Tehtävä kuulosti äärettömän helpolta, mutta koska valmentaja oli tarkka, tuli suoritustenkin olla täsmällisiä. Sekä käynnissä, että ravissa Siru lyhensi askeltaan todella kivasti ja vaihtoi tempoaan oikein, mutta askeleen pidennyksissä oli pientä epäselvyyttä, sillä Siru vain kiihdytti tahtiaan eikä askel varsinaisesti pidentynyt. Tehtävän parissa saimmekin viettää tovin, ennen kuin valmentaja oli tyytyväinen suorituksiin. Tästä jatkoimme laukkaamaan uraa pitkin, tehden suuret pääty-ympyrät molempiin päihin ja pitkien sivujen keskellä tuli ottaa kolme käyntiaskelta. Laukka nousi käynnistä aina todella hyvin, Siru pingahti hyvin matkaan saadessaan laukka-avut, eikä laukan ylläpitämisessäkään ollut ongelmaa. Ympyröilläkin se taipui ja asettui kivasti, liikkuen todella pehmeästi allani. Sen sijaan se käyntiin hidastaminen suoraan laukasta oli työn ja tuskan takana, virtaa kun tammalla jonkin verran oli. Sain valmistella pidätettä hyvissä ajoin ja antaa halutussa kohdassa todella napakan ja pitkäkestoisen pidätteen, joka vähitellen alkoi menemään läpi, onneksi. Lopussa teimme vielä keskihalkaisijalta molempiin suuntiin raviväistöjä, jotka onnistuivat oikein kivasti, vaikka Siru ajoittain vähän hötkyilikin. Kun kaikki tehtävät oli hiottu pakettiin, saimme alkaa lopettelemaan ja siirtymään itsenäisesti loppuverkan pariin.

30.09.2015
Loppukesä ja alkusyksy on ollut Mörkövaarassa kiireistä aikaa, monet tammat ovat varsoneet kuin liukuhihnalla konsanaan ja nuorilla hevosilla on yritetty ennättää kilpailla. Yksi näistä vähän ajan sisään varsoneista tammoista on myös Siru! Siru astutettiin kesällä Cannabian omistuksessa olevalla ihastuttavalla voikolla suomenhevosorilla, ja reilu viikko sitten syntyi heidän varsa. Varsa oli kuin ilmetty isänsä konsanaan, voikko oripoika. Nimekseen tämä varsa sai Mörkövaaran Sumussa ja voidettakoon myöntää, että ehkä värin takia se täytyi talliin jättää. Mörkövaarassa ei nimittäin ole ollut kuin yksi (vai kaksi?) voikkoa hevosta aikasemmin, joten tämä on meillä suorastaan harvinaisuus. Siru hoitaa varsaansa todella huolellisesti ja on tätä kohtaan hyvin suojelevainen, jonka vuoksi he ovat saaneet olla kaksin melko paljon. Emänsä tavoin Sumusta kasvaa varmasti reipas nuori poika, jolta löytyy potentiaalia kaikkiin emänsä kisaamiin lajeihin. Nyt kun nähdään mitä Sumusta tulee, voidaan harkita Sirun astuttamista ehkä toisen kerran. Tarvitaanhan me näyttöjä tulevaisuutta ajatellen... No, katsellaan rauhassa, kuinka käy!

23.06.2015
Sirun kanssa yhteistyö lähti talliin saapumisen jälkeen nopeasti hyvin toimimaan, eikä tamman kanssa maata kaatavia ongelmia ole vastaanut tullut. Luonteeltaan Siru ei ole ehkä ollut helpoimmasta päästä, sillä se osaa olla ajoittain hyvin itsepäinen, mutta jos vain topakkana on jaksanut olla, niin hyvä on tullut. Sirun ratsukoulutus sujui täten kohtuullisen hyvin, tamma oli nopea oppimaan ja erityisesti estepuoleen se rakastui muutaman tunnin jälkeen täysin. Näin ollen pääsimme heti huhtikuussa kilparadoille kilpailemaan aktiivisesti koulu-, este- ja kenttäratsastuksen parissa, joista on uskomattoman paljon sijoituksia mukaan napsittu. Tähän päivään mennessä Siru on ennättänyt keräämään KRJ ja ERJ kisoissa itselleen jo täydet sijat, joten niiden kilpaileminen päättyi toukokuun loppuun. Kenttäpuolella olemme edenneet vähän hitaammin, sillä saralla sijoja ei ole kasassa vasta kuin reilut kymmenisen kappaletta. Hyvin sujuneen kilpauran vuoksi haaveilen Sirulle jo ensimmäistä jälkeläistäkin, jos vain sopiva ori löydetään. Että terveisiä vain Sirun kasvattajalle, hyvin meillä sujuu, eikä mitään huolen häivää ole.

01.04.2015
Kerrankin tuli tehtyä vakaasti harkittu päätös, ennen hevosen ostamista! (Hyvä minä.) Viimeaikoina Mörkövaaraan on tullut uusia hevosia kuin sieniä sateella, joten vähän täytyy jo rueta miettimään, mihin näitä änkää ja mitä näillä tekee. Mutta tänään, tänään tein ostotarjouksen yhdestä yarenin myymästä Ventoslaisesta suomenhevosesta, joka etsi kotia. Ventokseen oli hiljattain syntynyt rautias pienhevostamma Ventoksen Sirpale, jonka sukuun minä kiinnitin huomiota, ehkäpä sen yleispainotteisuuden ja lyhytsukuisuuden vuoksi. Niinhän siinä kävi, että Siru sai hyväksynnän tarjoukselleni, ja näin ollen illan mittaan haimme tamman Mörkövaaraan. Siru toistaiseksi vaikuttaa olevan melkoinen energiapommi, vaikkakin kiltti, joten sen kanssa varmasti tulee vierähtämään aikaa yhteistä säveltä etsiessä. Tarkoituksena olisi hiljattain siirtyä ratsukoulutuksen pariin ja mahdollisesti jo pian starttailla KRJ, ERJ ja KERJ kilpailujen parissa. Kasvattajalle tietysti taisin luvata myös muutaman jälkeläisen ja laatuarvostelut vanhemmiten, mmm... No, niihin ainakin tähdätään! Toivottavasti en tule katumaan uutta ostostani.