Muistoissa: Mörkövaaran Sumussa - virtuaalihevonen
k. 02.04.2017

NimiMörkövaaran Sumussa LempinimiSumu
Rek.nroVH15-018-1951 Synt.päivä ja ikä21.09.2015, ikä (17v)
Rotu ja sukupuoliSuomenpienhevonen, ori Säkäkorkeus ja väri144 cm, vkk
KoulutustasoHelppo A, 100cm, Helppo PainotusYleispainotus
KasvattajaMörkövaara Omistajatvisha (VRL-01671)


© VRL-01811

Saavutukset

Yleislaatuarvostelun tilaisuus 30.03.2017
34 + 29,5 + 17 + 14 + 7 = 101,5p, YLA1

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.06.2016
6 + 40 + 22,25 + 20 + 15 = 103,25p, KRJ-I

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 30.06.2016
7,5 + 41 + 22 + 20 + 15 = 105,5p, ERJ-I

Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 25.11.2016
7,5 + 41 + 19 + 20 + 15 = 102,5p, KERJ-I

Suomenhevosten kantakirjatilaisuus 14.02.2017
17 + 17 + 18 + 17 = 69p, KTK-III

Luonne

Luonteeltaan Sumu on oikea elohiiri, joka ei malta olla sekuntiakaan paikoillaan. Orin on aivan pakko olla koko ajan liikkeessä, se höseltää sen minkä kerkeää, eikä siten malta myöskään keskittyä yhtään mihinkään. Ihmisiä kohtaan Sumu on muutoin kiltti, sen tyypilliseen käytökseen ei kuulu näykkiminen tai vastaava tahallinen vahingoittaminen. Sen sijaan orin vauhdikas luonne aiheuttaa jo sen verran vaarallisia tilanteita hoitajille, että varoa sen kanssa saa. Pohjimmiltaan oikein kiva ja ihastuttava hevonen, joka ei vain aina näy päälle päin.

Hoidettaessa Sumu on syytä laittaa kiinni, sillä muutoin se pyörii ja hyörii karsinassaan aivan jatkuvasti. Kiinni ollessaan hoitotoimenpiteet sujuvat ihan kohtuullisen hyvin, tietysti silloin tällöin mutkia tulee matkaan esimerkiksi kavioiden puhdituksessa, kun Sumu ei yksinkertaisesti malta pitää kaviotaan ylhäällä edes sen aikaa. Harjaus, loimitukset, suojien laitot ja muut vastaavat kuitenkin onnistuvat näppärästi, eritoten jos hoitaja muistaa olla topakkana hoidokilleen. Varustaessa Sumu on siitä helppo, että se ei edes tajua kun satula laitetaan selkään ja satulavyö kiristetään. Suitsiessa se voi puolestaan hieman rimpuilla turpansa kanssa, joka vaikeuttaa tilannetta, mutta vähän komentamalla ori ottaa kuolaimet yleensä nätisti suuhunsa. Taluttaessa Sumu on tyypilliseen tapaan oikea sählääjä, se säntäilee sinne tänne milloin minkin perässä, eikä varmasti anna taluttajansa rauhassa nauttia siitä kokemuksesta.

Ratsastaessa orilla vauhtia piisaa vaikka muille jakaa jo valmiiksi, jonka lisäksi se liiallisesta paineesta kirii vielä entisestään. Pidätteet ovat siis Sumun kanssa kaikean a ja o, muutoin se vie ratsastajaansa 6-0. Sumu vaatii hyvin huolellisen ja napakan alkuverkan, jotta se alkaa keskittymään tehtäviin ja malttaa kuunnella selästä tulevia apuja. Tähän pisteeseen pääseminen vaatii hyvin paljon töitä, mutta kuitenkin lopulta se on äärimmäisen palkitsevaa jos Sumun saa kunnolla liikkumaan. Tasaisella tahdilla liikkuessaan Sumu omaa todella kivat askeleet ja jos ratsastaja saa tämän hyvin ohjan ja pohkeen väliin, muuntautuu se hyvinkin pehmeäksi ja yhteistyökykyiseksi ratsastettavaksi. Maastossa varmajalkainen ja säikkymätön Sumu on ehkä omimillaan, etenkin silloin kun se saa tykittää hiekkateillä täysillä menemään.

Kouluratsastus ja Sumu voi alkuun tuntua huonolta yhdistelmältä, sillä Sumu ei ilmaiseksi oikein mitään tahdo antaa. Kuitenkin reippaalla pohkeen käytöllä ja huolellisella työstämisellä sieltä hiljalleen alkaa paljastumaan se taitava ja kyvykäs kouluponi. Helppo A tasoinen ori suoriutuu jos jonkinmoisesta kuviosta ja tehtävästä, mutta parhaimmillan se on silloin kun se saa tuoda hienoa liikettään esille. Täten erilaiset ravi- ja laukkatehtävät ovat Sumun ominta alaa, mutta kyllä siitä keskittyessään myös pieniin näpertelytehtäviin on. Sumun ajatuksenjuoksu ei kuitenkaan ole aina kovin nopeaa ja se jos mikä tuo haastetta kouluratsastustehtävien tekemiseen.

Esteillä Sumu tuppaa aluksi usein kuumenemaan todella paljon, jolloin se juoksee kentällä ympyrää kuin päätön kana. Tällöin puomit lentelevät surutta maahan ja taivaisiin, Sumun kirjaimellisesti juosten täysillä niiden lävitse. Jälleen ori vaatii selkäänsä siis napakan kuskin, joka osaa työstää sen rauhallisemmaksi pidätteiden kanssa. Rauhoittuessaan ja keskittyessään Sumu omaa oikein kivan hyppytyylin, eikä sen teknillisessä osaamisessa ole juuri moitittavaa. Orilla riittää kapasiteettia rataesteillä 100cm asti, mutta ei se sitäkään suurempia esteitä oikein tahdo aristella. Yleisesti hyvin yritteliäs esteratsu, joka hyppää mieluusti myös erikois- ja maastoesteitä niitä kyttäämättä.

Kilpailuissa hoitajan on syytä roikkua täysillä Sumun narussa, jotta se ei pääse lähtemään käsistä toisten hevosten perään. Kilpailutilanteissa karkaaminen ei ole tältä hevoselta mitään uutta ja ihmeellistä, se kun haluaa innoissaan lähteä, niin silloin se myös lähtee. Matkat kilpapaikoille sujuvat yleensä hyvin, ori menee traileriin heinäkasan perässä oikein mieluusti ja malttaa matkustaa pidemmätkin matkat. Paikanpäälle saavuttaessa alkaa se vouhkaaminen ja meneminen, jonka vuoksi orilla on hyvä suunnata pikimmiten lämmittelemään. Kilpailuissa Sumulta usein katoaa korvat ja keskittymiskyky, joten se vaatii älyttömän paljon lähteäkseen pelittämään ratsastajan ohjeiden mukaan. Jos alkuverkassa Sumu on saatu keskittymään ja tasaiseen liikkeeseen, toimii se yleensä radallakin kivasti. Mutta jos puolestaan ori ei ole malttanut kuunnella, niin silloin kannattaa oikeastaan jättää koko startti välistä ja suosiolla luovuttaa.

Sukulaiset

i Koistilan Suutari
sh-o, vkk, 150cm
KTK-II
ii Sumuhurja
sh-o, vkk, 154cm
KRJ-I, KTK-II
iii Vilukki evm
sh-o, trt, 155cm
iie Sumulaulu evm
sh-t, vkk, 155cm
ie Virili
sh-t, m, 152cm
KTK-II
iei Vilperi evm
sh-o, prt, 155cm
iee Viriti evm
sph-t, vrt, 146cm
e Ventoksen Sirpale
sh-t, vrt, 146cm
YLA1, KRJ-I, ERJ-I
ei Lakean Tuusannuuska
sph-o, prt, 139cm
YLA1, KRJ-I, ERJ-I, KTK-II
eii Nastorikka evm
sph-o, prt, 139cm
eie Sirpaleija evm
sph-t, rn, 147cm
ee Mikälie Kesäheila
sph-t, rt, 146cm
YLA1
eei Aika Joutopoika evm
sh-o, rt, 151cm
eee Mikälie Morsian evm
sph-t, rt, 143cm

eii. Nastorikka oli varsinainen hurmuripoika, joka miellytti niin ulkonäöllisesti kuin luonteeltaankin. Vaikka pilkettä silmäkulmasta tuppasikin löytymään varsin kiitettävästi, ei se ikinä aiheuttanut omistajalleen harmia - ainakaan tahattomasti. II-palkinnolla kantakirjaan kirjattu punarautias vääntyi koulu- ja esteradoilla kiitettävästi, joskaan sen taidot eivät yltäneet helppoja luokkia parempaan, eivätkä hyppytaidotkaan yltäneet metriä korkeampiin luokkiin. Joka tapauksessa sijoituksia ropisi ja omistaja sai olla ylpeä omasta suomiratsustaan. Hyvin tavanomaista elämää elänyt Nastorikka siirtyi kokonaan siitoskäyttöön lopulta ja sai 15 jälkeläistä, joista valtaosa päättyi valitettavasti puskaratsun hommiin. Ori itse eli pitkän elämän, ennen kuin vanhuus vei voiton ja Nastorikka menehtyi 25-vuotiaana.

eie. Sirpaleijalle riitti vauhtia koko sen elämän ajan. Oltiinpa kävelemässä tarhaan, maastoilemassa, treenaamassa tulevaa kisapäivää varten tai itse kisoissa, aina tuntui siltä, ettei Sirpalla ollut koskaan aikaa keskittyä oikeasti siihen, mitä se teki. Kilttihän se oli kuin mikä, mutta vaati vain aika paljon työtä, jotta siitä olisi saanut jotain haluttua irtikin. Parhaimpina päivinä tamma kuitenkin hyppäsi 90cm ratoja ja suoriutui Helppo A –tasoisista koululiikkeistä, mutta aina niissä oli mukana pieni ripaus läpijuoksua. Sijoituksia kuitenkin tuli, tosin ei mistään kovin suurista kilpailuista. Sirpa oli loppuen lopuksi aikalailla perusputte, joka sai yhden varsan jatkamaan omia jalanjälkijään ennen kuin kuoli suolikiertymään.

eei. Aika Joutopoika sai viettää elämänsä enemmänkin nautiskellen harrasteratsun urasta. Orin kasvattaja ja omistaja koulutti hevosensa kyllä hyvin, mutta ei ikinä nähnyt kovinkaan suurta intoa lähteä kiikuttamaan Joutopoikaa mihinkään kilpailuihin. Sen sijaan ori oli melkoisen komea tapaus ja tämän seurauksena 150cm korkea rautias pääsikin näyttämään kyntensä enemmänkin näyttelykehissä, joista se niitti mainetta varsin kiitettävästi. Kakkospalkinnolle kantakirjattu ori soveltui lempeän luonteensa vuoksi hyvin jalostusoriksi ja astuikin tammoja varsin kiitettävästi leppoisan harrastusratsun viran lomassa. Jälkeläisiä syntyi maailmaan jopa parikymmentä, joista osa on menestynyt kisakentilläkin niin este- kuin kouluradoilla.

eee. Mikälie Morsian oli enemmänkin harrastekäytössä, mutta pääsi myös käymään useammissa harjoituskisoissa niin este- kuin kouluradoilla. Helppo B:tä taituroiva ja 80cm hyppäävä tamma oli hyvinkin suomenhevosmainen; energiaa kyllä riitti, mutta myös lempeys oli suuressa asemassa. Lähinnä nuorten ratsuna toiminut Morsian toimi melko hyvin epämääräisemmilläkin avuilla, mutta ei kuitenkaan koskaan varsinaisesti loistanut. Taidot olisivat todennäköisesti riittänyt kovempiinkin suorituksiin, mutta ainakin pienkokoinen rautias sai nauttia monipuolisesta ja astetta rennommasta elämästä. Näyttelyihin sitä ei koskaan viety melko vaatimattoman ulkonäkönsä vuoksi, eikä varsojakaan syntynyt kuin yksi ennen kuin Morsian lopetettiin jänteessä ilmenneen vaurion takia.
© yaren

Jälkeläiset

s. 01.11.2015, t. Mörkövaaran Paju (e. Kadotettu Pihlaja) omistaja: Beeko
s. 14.11.2015, t. Hattuvaaran Sumutar (e. Mörkövaaran Valtiatar) omistaja: turjake
s. 07.01.2016, o. Pamahtava (e. Kuiskuri) omistaja: Milja
s. 07.03.2016, t. Mörkövaaran Elsiina (e. Mörkövaaran Elvina) omistaja: Uppe

Kisakalenteri - sijoituksia KRJ 42, ERJ 42, KERJ 42, VSR 3 kpl

01.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
02.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
04.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
06.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
06.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
07.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
07.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
07.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
09.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
09.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
10.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
10.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
12.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
13.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
14.10.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/40
14.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
14.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
16.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
17.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/40
17.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
18.10.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/40
18.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
19.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
19.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
20.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
20.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
21.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
21.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
22.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
23.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
26.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/40
27.10.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/30
28.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
29.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
29.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
30.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
30.10.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
01.11.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/40
01.11.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
05.11.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
10.11.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
12.11.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30

31.01.16, VSR CUP (kutsu), Helppo, 04/59
30.09.16, VSR CUP (kutsu), 90cm, 11/112
31.01.17, VSR CUP (kutsu), Tutustumislkk, 03/28
05.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
12.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
12.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
15.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
16.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
19.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
26.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
29.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
30.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
31.10.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
01.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
01.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
02.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
02.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
03.11.15, ERJ (kutsu), 90cm, 03/30
03.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
03.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
03.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
04.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
05.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
05.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
06.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
06.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
07.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
10.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
10.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
11.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
12.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
12.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
15.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
15.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/50
16.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/50
18.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
18.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
19.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
20.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
22.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
25.11.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
01.12.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
04.12.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
09.12.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
30.04.16, ERJ CUP (kutsu), 90cm, 12/219
18.10.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/30
18.10.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/30
19.10.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
28.10.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
31.10.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/21
01.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/27
05.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/21
07.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/27
07.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
13.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
14.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
15.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
15.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
16.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
16.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
18.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
19.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
21.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
22.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
23.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
24.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
25.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
28.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 06/40
28.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
28.11.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
01.12.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
02.12.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
07.12.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
13.12.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
15.12.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/30
25.12.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
28.12.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
08.01.16, KERJ (kutsu), Helppo, 01/30
10.01.16, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
16.01.16, KERJ (kutsu), Helppo, 01/28
17.01.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
19.01.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
20.01.16, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
21.01.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
25.01.16, KERJ (kutsu), Helppo, 01/40
26.01.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
31.05.16, KERJ CUP (kutsu), Tutustumislkk, 05/48

Valmennukset ja päiväkirja

14.02.2017
Alkuvuodesta olen ollut ihmeen touhukas Sumun kanssa, se on päässyt jos jonkinmoiseen toimeen mukaan kahden kuukauden aikana. Tammikuussa kävimme orin kanssa muutamissa valmennuksissa ja uskokaa tai älkää, mutta myös talutusratsastusta pitämässä, haha. Onneksi kyseisessä tapahtumassa ei liiemmin pieniä ihmisiä ollut, sillä eihän ne olisi tämän viikarin selässä varmaan edes pysyneet. No, mutta, helmikuun alussa keksin, että hei, Sumuhan on ktk-kelpoinen, joten miksen veisi sitä kantakirjaustilaisuuteen! Heti kun helmikuun tilaisuus julkaistiin, ilmoitin ensihädässä orin mukaan, edes liiemmin mitään ajattelematta. Vasta eilen minulle iski jäätävä ramppikuume, että hitsi vie, eihän tästä meidän pötkylästä ole mihinkään, joten kannattaako sitä edes huomenna koko tapahtumaan viedä. Yksi tallitytöistäni oli sitä mieltä, että todellakin Sumun täytyy päästä näyttäytymään tuomareiden eteen, kerta se on mukaan jo ilmoitettu. No joo, siispä viimeisen päälle orin puunaus ja tänään kehään reippain mielin. Sumu ei ollut vaihteeksi oikein yhtä mieltä kehäkäytöksestä, mutta lopulta olin ihan tyytyväinen siihen, etenkin siinä vaiheessa, kun tuomarit ilmoittivat Sumun pisteet. Tuomareilla oli melko samanlainen näkemys orin linjoista, jonka myötä Sumulle napsahti kivat 69 pistettä ja KTK-III palkinto. Olin positiivisesti yllättynyt noinkin korkeista pisteistä, mutta samalla toisaalta harmitti se, että jäimme vain yhden pisteen päähän kakkospalkinnosta. Buu! Niin se vain nälkä kasvaa syödessä. Seuraavaksi lähdemme Sumun kanssa suuntaamaan yleislaatuarvosteluun, josko vain muistan sen ilmoittaa ensi kuun tilaisuuteen mukaan. Sinne tarvitaankin sitten entistä enemmän peukkuja matkaan, joten thumbs up!

30.01.2017 Estevalmennus, valmentajana Sorel
Seuraavalle päivälle olimme sopineet Sumulle estevalmennuksen. Olin kuullut kauhu juttuja, mitä kaikkea hevonen on tehnyt ja voi tehdä. Tämä oli ihan hyvä tietää, niin osaa varautua tulevaan. Aloitimme valmennuksen kouluharjoituksilla, perus taivutuksilla. Ratsastajan tulee ratsastaa kaikki avut huolellisesti läpi, ennen kun voimme siirtyä esteille. Orin on oltava kuulolla koko ajan, jotta ratsastaminen olisi turvallista. Kävin kokoamassa kentälle muutaman esteen ja pelkkä puomien kolina aiheutti Sumussa tuntemuksia. Välillä meno näytti siltä, että ori hyppelisi kuumien kivien päällä. Tein pystyn, okserin ja kahden esteen sarjan. Pystylle ori tuli sellaisella vauhdilla, että ponnistus jäi todella kauaksi ja loikka oli huikea! Ratsastaja tiesi hevosensa ja osasi toimia mukana. Kehotin kovasti tekemään ulko-ohjalla pidätteitä vaikka joka kolmannella askeleella, niin että saadaan se hevonen kuulolle. Esteelle lähdetään uudestaan vasta, kunnes Sumu todella reagoi ohjiin. Hetken joutui veivaamaan, kunnes onnistui uusi yritys. Nyt meni paljon paremmin! Vasta viimeisillä askelilla ori pääsi lipsahtamaan tuntumalta mutta hyppy oli puhdas. Rataesteillä vauhti oli aika kova mutta ihme kyllä, hevonen osaa itse mitoittaa ponnistuksensa nätisti ja esteet ylitettiin kauniisti. Ratsastaja sai tosissaan tehdä töitä, että sai hevosen pidettyä hallinnassa. Hiki alkoi näkymään jo hevosessa. Loppuun jätimme okserin, jota lähestytään heti käännöksen jälkeen. Tämä meni todella helposti. Johtuiko sitten käännöksestä, joka hidasti jo itsestään vauhtia ja hyppy pysyi hallittuna ja hyvin kasassa. Kyllä tämä hevonen potentiaalinen esteratsu on, mutta vaatiihan se ratsastajalta järjettömän työmäärän ja luoton hevoseen.

29.01.2017 Kouluvalmennus, valmentajana Sorel
Tänään oli vuorossa ihanan värisen suomenhevosorin valmennus, sitä olinkin odottanut! Mukavaa vaihtelua, kun muutaman päivän oli puoliverisiä valmentanut. Kentällä ravaili jo valmiiksi ratsukko, myönnän, että olin hieman myöhässä. Tervehdin ratsukkoa ja jäin seuraamaan heidän tekemisiään. Sumuksi kutsuttu ori vaikutti hieman hermostuneelta. Pyysin ratsukon isolle pääty-ympyrälle, jossa teimme asetus harjoituksia ulos ja sisälle. Vasen kierros oli Sumulle selkeästi helpompi. Lopulta ori saatiin ratsastettua hyvin pohkeen ympärille. Ratsukko teki voltteja ja lopulta kahdeksikkoa kentällä. Orin kaula alkoi kaartumaan nätisti ja saatiin takapääkin toimimaan pontevasti. Välillä Sumu kyllä yritti sitä turpaansa nostella mutta ratsastaja sai hienosti koottua hevosensa takaisin ruotuun. Loppuun teimme tempoharjoituksia. Pitkät sivut reilusti lisättyä ravia ja lyhyet taas nättiä ja hallittua ravia. Tämä harjoitus teki todella hyvää hevosen selälle, kuin venytytystä. Sumu tarvitsee huolellisen alkuveryttelyn ja apujen läpi ratsastuksen, jotta hevonen toimisi parhaalla mahdollisella tavalla ja ratsastajalle kaikista mukavimmin.

30.06.2016
Vihdoin ja viimein olemme päässeet Sumun kanssa mukaan laatuarvosteluihin, kun kävimme tässä kuussa näyttäytymässä koulu- ja esteratsastusjaosten laatuarvostelutilaisuuksissa. Kuun puolessa välissä oli koulujaoksen laatis, jonne meneminen loogisesti jännitti kamalasti, sillä yhtään en osannut odottaa sitä, kuinka Sumu käyttäytyy ja mitä tuomarit ovat siitä mieltä. Vaikka kuinka hyvin yritin sekä hevosta, että itseäni valmistella tapahtumaan, olin oikeasti melkeinpä pyörtyä kehässä, kun sinne orin kanssa kävelin. Sumu puolestaan aisti minun hermostuneisuuteni, eikä siten sekään malttanut oikein pysyä aloillaan, ja siitäkös minä taas hermostuin entistä enemmän. Argh! Koko laatis meni siis vähän sumussa ollessa, enkä edes loppujen lopuksi kuullut, mitä tuomarit orista sanoivat ja mitkä olivat meidän kokonaispisteet. Pisteet piti käydä lunttaamassa seinustalta tapahtuman päätyttyä ja kylläpä siinä oli iloista ihmistä kun huomasin Sumun saaneen 103,25 pistettä! Tämähän tarkoitti sitä, että Sumu sai melkeinpä heittämällä matkaansa KRJ-I palkinnon, wohoo! Tuon tilaisuuden jälkeen en jaksanut enää stressata estejaoksen laatista, jossa kävimme tänä aamuna käymässä. Nyt olin orin kanssa aivan eri fiiliksellä liikenteessä, olin varma sitä käsitellessä ja näin ollen orista huokui tuomareiden edessä melkeinpä nöyryys. Tai ainakin melkein. Tuomarit olivat pitkälti samoilla linjoilla liikenteessä, mitä koululaatiksessa, jonka myötä Sumun yhteispisteet olivat 105,5 ja ERJ-I palkinto. Kuinka hienoa! Ei sillä, että ei meille täydellisyyttä hakeville ne kakkospalkinnot olisi edes kelvanneet, phaha. Tästä voimme suunnata hyvillä mielin kohti seuraavia haasteita, mitä ne ikinä tulevat olemaankaan...

02.05.2016 Estevalmennus, kirjoittanut omistaja
Tänään pidin estevalmennuksen Sumulle ja tallitytöllemme Iidalle. Alusta alkaen nuori ratsastaja oli päättäväisenä selässä, vaikka Sumulla virtaa riitti, hän ei antanut ratsulleen periksi. Alkuverkassa ratsukko sai työstää melko itsenäisesti, käydä kaikki askellajit läpi ja taivutella hevosta huolellisesti molempiin suuntiin. Vähitellen ratsukon yhteistyön parantuessa lähdimme ottamaan hyppyjä mukaan, aloittaen muutamalla 60cm korkealla pystyesteellä. Ensimmäisille esteille Sumu kiri lähestyessä melko voimakkaasti, joten Iida sai pidätellä oria hyvin ennen estettä. Alkuun pidätteet menivät vähän kuin kuuroille korville, mutta valmennuksen edetessä Sumu alkoi reagoimaan apuihin paremmin. Tällöin nostin esteiden korkeutta 80cm ja pystytin muutaman esteen lisään, saaden myös sarjaesteet kehiin. Sarjoille ratsukko tuli joka kerta hyvin, ensimmäinen ja toinenkin este ylittyi näppärästi, mutta jotenkin kummasti Sumu sotkeutui aina viimeiselle esteelle jalkoihinsa. Näin ollen Iidan piti olla erityisen tarkkana sarjoilla, antaa ne huolelliset pidätteet ja napakasti käskeä ratsuaan, jottei tämä pelleile. Loppua kohden nostin vielä yksittäisten pystyjen korkeutta metriin, jolloin ponnistusten tuli onnistua joka kerta hyvin, jotta Sumu selvityi esteistä pudotuksetta. Iidan huolellinen työskentely selässä toi kokoajan vain parempaa tulosta, loppujen lopuksi puomit pysyivät korkeillakin esteillä hyvin ylhäällä, eikä heidän menossaan liiemmin virheitä näkynyt. Annoin vuolaasti kehuja tälle tiimille valmennuksen päätyttyä, sillä Sumu ei ole helpoin mahdollinen ratsu, joten kun sen saa työstettyä pisteeseen jossa se oli, niin saa kyllä olla itsestään ylpeä.

24.03.2016 Kouluvalmennus, kirjoittanut omistaja
Aamulla kävimme Sumun kanssa valmentautumassa Minka Janhosen opissa kouluratsastuksen parissa viereisessä kaupungissa. Alkuun Sumu oli vähän turhankin malttamaton, jonka vuoksi minulla oli kova työ pitää se käsissäni ja saada se ruotuun. Onneksi päättäväisellä otteella sain lopulta orin hallintaani ja ratsastettua kutakuinkin pehmeäksi, jolloin pääsimme hommiin. Tänään työskentelimme paljon eri kokoisilla ympyröillä, aloittaen keskihalkaisijalta tekemään kentän pituushalkaisijalle kolme ympyrää putkeen. Käynnissähän tässä tehtävässä ei mitään ongelmia ollut, Sumu teki työtä käskettyä, liikkui ryhdikkäästi eteenpäin ja taipui ympyröiden mukaisesti. Ravissa orin tahti taas reipastui, joten sain keskittyä siihen, että vauhti pysyy tasaisena, mutta myös siihen, että ympyrät pysyivät symmetrisinä Sumu taipuen. Ensimmäiset pätkät olivat meidän osalta täten vähän heikompia, mutta toistojen myötä meno rauhoittui ja näin ollen pääsimme paremmin sisälle tehtävään. Tämän jälkeen aloimme tekemään kahdeksikon muotoista kiemurauraa, ensin ravissa ja muutaman kierroksen jälkeen laukassa, risteyskohdassa tehden laukanvaihdot ravin kautta. Suuremmilla ympyröillä Sumun työstäminen kävi paljon helpommin, myös laukassa ori pysyi hyvin avuillani ja ympyröillä. Laukanvaihdoissa oli ensin pientä ongelmaa, mutta kunhan muistin huolelliset pidätteet ja napakat avut, niin lopulta nekin lähtivät sujumaan mallikkaasti. Lopputunnista laukkailimme vielä reippaasti uraa pitkin, tehden pääty-ympyröitä ja muutamia voltteja pitkille sivuille. Valmennuksen päätteeksi pää oli melko pyörällä kehän kiertämisestä, mutta olin melko tyytyväinen Sumun suorituksiin. Valmentaja antoi meille hyvää palautetta, kuulemma yhteistyömme oli kaunista katseltavaa, kunhan vain ori keskittyi itse asiaan.

15.11.2015
Marraskuu on ollut meille siitä hienoa aikaa, että Sumu on saanut viimeisen kahden viikon aikana kaksi upeaa jälkeläistä! Heti marraskuun ensimmäisenä päivänä syntyi kaunis tammavarsa, emänä Mörkövaarassa asusteleva Kadotettu Pihlaja. Varsan väritys oli meille suurin arvoitus, sillä kun risteyttää voikon ja punaruunikon hevosen, ei lopputuloksen odota olevan tummanrautias kera herasilmin! Kovasti odotettiin sitä voikkoa jälkikasvua, että heh, mites tässä nyt näin kävi. Varsa nimettiin emänsä kasvi-teemalla Mörkövaaran Pajuksi ja nytemmin varsa on päässyt jo asustelemaan beekon hoiviin Satumajaan. Puolestaan eilen, 14.11., syntyi Hattuvaaran tallille kimo tammavarsa. Siis mitä, kimo?! Toki tässä yhdistelmässä emänä toimi Mörkövaaran Valtiatar, joka on väritykseltään rautiaankimo, mutta silti. Periyttääköhän Sumu omaa väritystään yhdellekään jälkeläiselleen, saas nähdä. Viimein kaunis varsa nimettiin Hattuvaaran Sumuttareksi, ja kyseinen tamma jäi asumaan turjakkeen omistukseen Hattuvaaraan. Nyt on siis kaksi toistaan hienompaa Sumun jälkeläistä maailmalla, ja nyt vain kovasti toivotaan, että ori saa näistä hyvää näyttöä tulevaisuutta ajatellen.

25.10.2015
Tänään päätin pitää Sumun kanssa pienen breikin kilpailuista, jäädä siis kotiin ja olla aivan rauhassa, ilman mitään kiireitä ja paineita. Ori on aloittanut kisauransa vahvasti, se on saanut jokaisen lajin parista jo mukavasti sijoituksia, joten ei se aivan turhake ole odotetusti ollut. Lisäksi Sumu on pysynyt todella hyvässä kunnossa ja on mieleltään virkeä, joten kisatahti ei ole sen vauhtia ainakaan hidastanut, päinvastoin. Aamulla puunasin orin tallilla oikein huolellisesti, vähän pesaisin sitä ja harjasin, ja selvitin hännän ja harjan huolellisesti. Sumu käyttäytyi tietysti tyypilliseen tapaan, eli hyppi ja pomppi ympäriinsä, minun tätä hoitaessa hiki otsalla. Kun poika oli siistitty kavioista korviin saakka, puin sille varusteet ja lähdimme käymään vähän maastossa käppäilemässä. Melkein heti tallin pihasta päästyämme hiekkatien alkuun, yritti Sumu jo karata laukalle, eikä se taaskaan olisi malttanut kuunnella pidätteitäni. Jouduimme käymään siis pienen kehityskeskustelun ennen kuin pääsimme metsään, sillä en yhtään jaksanut orin oikkurointia. Suureksi yllätykseksi kerrankin asiani meni Sumulle perille, eikä se enää sen jälkeen hölmöillyt seuraavaan tuntiin ollenkaan! Maastossa saimme siis kaikessa rauhassa ravailla ja vähän laukkailla ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä, eikä matkanvarrelle sattunut mitään, mikäli olisi Sumua edes pelottanut. Laukkapellolle päästyä oli Sumu kuitenkin sen verran innoissaan, että se heitti muutamat ilopukit, mutta onneksi olin varautunut näihin ja pysyin ongelmitta selässä. Noin kolmen vartin ajan seikkailimme ristiin ja rastiin, kunnes palasimme takaisin tallille, jossa Sumu sai niskaansa loimen ja pääsi loppuillaksi vielä pihalle.

28.09.2015
Yhteistyö Sumun kanssa on lähtenyt kohtuullisen hyvin käyntiin, vaikka Sumu onkin vähän energisempiluontoinen, pystyy sen kanssa silti hyvin työskentelemään. Näin ollen ratsukoulutus ollaan saatu jo hyvin liikkeelle, eikä pojassa kyllä liiemmin moitittavaa ole. Nopea se on ollut oppimaan erilaiset tehtävät, mutta pienimuotoinen puutteellinen keskittymiskyky on osaltaan hidastanut toimia. Kouluratsastuksessa Sumu on saatu koulutettua helppo A tasolle ja rataesteitä se hyppää tällä hetkellä vaajata metriä, mutta metriin olisi tavoite päästä. Esteillä orilla kyllä vauhtia piisaa vaikka muille jakaa, joten sen parissakin on saatu kyyneleitä ja hikeä vuodattaa. Mutta koska paketti alkaa suurin piirtein olemaan jo läjässä, olisi heti ensi kuun puolella tarkoitus siirtyä kilpakentille. Sumun kanssa lähdetään kisailemaan aktiivisesti KRJ, ERJ ja KERJ kisoja, ja voin vain toivoa, että heti ensimmäisistä starteista lähtien sujuisi hyvin. Tyytyväinen Sumuun olen joka tapauksessa, joten ei sillä ehkä niin väliksi ole, jos alkuun vähän enemmälti tunaroidaan. Pessimisti ei pety, vai miten meni.

21.09.2015
Mörkövaaraan syntyi uusi varsa aamuyöllä, kun pienhevostamma Ventoksen Sirpale varsoi suloisen oripojan. Siru astutettiin hiljattain Pirunkorpelaisella voikolla orilla, joten pieni haave voikosta varsastakin oli. Ensisijaisesti toiveena olisi ollut tammavarsa, mutta heti syntymän jälkeen huomattiin, että kyseessä olikin "harmiksi" ori. Oripoika kuitenkin peri tämän halutun voikon värityksen isältään, joten ei siinä kahdesti tarvinnut miettiä, myydäänkö varsa vai jääkö se Mörkövaaraan. Varsa sai nimekseen Mörkövaaran Sumussa "Sumu" ja ainakin näillä näkymin se tulee perimään emänsä pienhevosen koon, kovinkaan suurelta se ei nimittäin näytä. Toistaiseksi nuorukainen on osoittaunut olevan luonteeltaan melkoinen ikiliikkuja, se on täynnä tarmoa ja virtaa, joten emälläkin on kovat paikat jälkikasvuaan vahtiessa ja komentaessa. Sumusta odotetaan kasvavan vanhempiensa tavoin hieno kilpa- ja jalostushevonen, jolla on tavoitteena päästä valloittamaan koulu-, este- ja kenttäradat. Jos menestystä kisoista tulee, on jalostushevosen virka ikään kuin väistämätön, enkä edes malta odottaa, saadaanko tästä lisää voikkoja hevosia talliin! Nyt odotellaan kovasti, että Sumu kasvaa ja päästään ratsukoulutuksen pariin...