Muistoissa: Mörkövaaran Unelma - virtuaalihevonen
k. 25.09.2016

NimiMörkövaaran Unelma LempinimiUnna
Rek.nroVH14-018-2025 Synt.päivä ja ikä02.12.2014, ikä
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, tamma Säkäkorkeus ja väri150 cm, rn
KoulutustasoVaativa B, 100cm, Helppo PainotusYleispainotus
KasvattajaMörkövaara Omistajatvisha (VRL-01671)


© VRL-01811, estekuvan © SN

Saavutukset

Yleislaatuarvostelun tilaisuus 25.06.2016
34 + 33 + 17 + 18 + 5 = 107p, YLA1

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.01.2016
8,5 + 40 + 22 + 20 + 15 = 105,5p, KRJ-I

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.01.2016
9,5 + 40 + 22 + 20 + 15 = 106,5p, ERJ-I

Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 25.01.2016
9,5 + 41 + 22 + 20 + 15 = 107,5p, KERJ-I

Suomenhevosten laatuarvostelu 20.09.2016
15 + 18 + 23 + 25 + 20 = 101p, SLA-I

Luonne

Unna on pieni ja pippurinen hevostamma, joka pitää huolen siitä ettei yksikään Mörkövaaran tallityöntekijöistä pääse työpäivistään helpolla. Tämä hevonen jos kuka keksii aina hoitajilleen päänmenoa, välillä se karkailee tarhastaan ja välillä se saattaa ottaa hatkat jopa taluttaessa. Metkujen lisäksi Unnasta on mukava uhitella nuoremmille ratsastajille ja olla olevinaan se maailman valtias - tosin omistajan läsnäollessa pilvilinna kummasti romuttuu. Napakan ihmisen seurassa se osaa siis käyttäytyä joten kuten, mutta niin, Unnan ajatuksen juoksuun on hirveän hankala päästä käsiksi, hölmö ja malttamaton hevonen kun on.

Hoidettaessa tamma on syytä pitää kiinni, sillä koskaan ei tiedä miten se karsinan oven raosta pinkaisee maailmalle tai pistää hoitajan käsivarren huikopalana suuhun. Kiinni ollessaan se on tietysti olevinaan niin hermostunut hevonen että ei tosikaan, sen ravatessa sivulta toiselle ja heilutellessa hulluna päätään. Muutoin hoitotoimenpiteet sujuvat ihan näppärästi, eihän siinä kuin ottaa harjan käteen ja alkaa töihin. Kavioita puhdistaessa Unna ei malttaisi hetkeäkään pitää kaviota aloillaan ja täten riuhtaisee sen usein maanpinnalle heti kun hoitaja jalan vain käteensä saa. Hiki otsalla hoitotoimenpiteitä saa siis usein suorittaa, mutta useimmiten taistojen kautta päästään voittoon. Satula ja suitsetkin menevät tamman päälle vaihtelevalla menestyksellä, välillä ei mitään ongelmaa, ja välillä on kolmas maailmansota käynnissä satulavyön ja kuolainten laiton osalta. Unna vaatii ehdottomasti hoitajaltaan pitkää pinnaa ja napakkuutta.

Ratsastaessa Unna on täysin omalaatuinen, eikä se missään nimessä ole osaavallakaan ratsastajalla helppo. Tamma keksii yhtä jos toista metkua ratsastajan päänmenoksi, välillä se ei liiku ollenkaan ja välillä taas kiitää hullunlailla eteen. Ja tietysti pukkisarjat on Unnan oma erikoisuus! Temppujen lisäksi tamma on hirmuisen levoton ja malttamaton ratsastettava, sen kanssa saa tehdä kunnolla töitä ennen kuin se on edes joten kuten kuulolla. Yleisesti ottaen tamma kulkee omalla moottorilla eteen, tilanteesta riippuen se on tosin osittain vähän turhankin virkeä. Selästä annettaviin apuihin se ei helpolla reagoi ja kun työn ja tuskan jälkeen alkaa pehmenemään, niin silloin apujen on oikeasti oltava selkeitä ja huolellisia. Parhaiten Unna liikkuu eteen istunnalla ja pohkeilla, suustaan se on puolestaan hyvin kova. Vaikka tamma osittain on pöhkö ratsasttava, niin kun sen saa vain hyvään liikkeeseen niin silloin se on oikein passeli lajissa kuin lajissa.

Kouluratsastus on niin sanotusti Unnan vahvin laji, siis heti sen pelleratsastuksen jälkeen. Koulun parissa tamma tietysti vaatii paljon apuja ja napakkaa työskentelyä, eikä siihen pisteeseen kun hevonen kantaa itsensä hyvin ja liikkuu pehmeästi päästä helpolla. Mutta kun ratsukko löytää yhteisen sävelen, alkaa tammasta paljastumaan aivan uusia puolia ja tällöin se saattaa jopa alkaa keskittyä itse tehtäviin. Vaativa B tasoinen Unna taittaa helppojen luokkien liikkeiden lisäksi siis esimerkiksi satunnaiset laukanvaihdot sekä avot ja sulut ravissa, jotka itseasiassa kuuluvat sen parhaimmistoon. Unnalla on tosin paha tapa lähteä herkästi "luisumaan ohjasta" ja näin ollen pyrkii käytänössä menemään tehtävien teossa siitä mistä aita on matalin. Napakka ratsastaja laittaa kuitenkin Unnan tekemään tehtävät huolella ja näin ollen saadaan oikein kauniita kouluratsastusliikkeitä aikaiseksi, jolloin myös hevonen on hyvin koottuna.

Esteillä Unna pyrkii pääsemään tuttuun tapaan kovaa ja korkealta, eikä se aina jaksa muistaa sitä, että sillä on ratsastajakin selässä. Esteillä tamma usein miten innostuu niin paljon, että se alkaa entistäkin kovemmin säätämään ja lisäämään höyryä jalkojensa alle. Puolipidätteet tulevat siis esteratsastuksessa ratsastajalle tutuksi, eikä esteiden ylittämistä itseasiassa kannata edes aloittaa ennen kuin Unna on hyvin hallinnassa ja kuulolla. Rauhoittuessaan esteet ylittyvät yleensä ongelmitta, jos tamma ei vain keksi mitään jekkuja ratsastajalle. Rataesteillä Unnalla riittää kapasiteettia metriin asti, tosin sekin välillä vähän puomia hipoen. Tamma omaa ihan passelin hyppytyylin ja on yleisesti kova yrittämään, mutta miinuksena voisi mainita, että tammalla on pieni pelko erikoisesteiden henkiin heräämisestä.

Kilpailuissa Unna on melkoinen sählääjä ja säätäjä, sen perässä saa silloin tällöin ihan kirjaimellisesti juosta. Matkat kilpapaikalle sujuvat jälleen välillä hyvin ja välillä huonosti, riippuen ihan siitä, haluaako Unna mennä traileriin vai ei. Heti kilpapaikalle saavuttaessa tamma aloittaa sen vouhkaamisen - tonne, tänne, sinne ja aivan joka paikkaan säntäämisen. Siksi Unnan kanssa kannattaa pikimmiten suunnata lämmitelyyn, jossa siltä on kaikista helpoin purkaa energiaa pois. Kuten arvata saattaa, ei kilpailuissa Unnan keskittymiskyky päätä huimaa ja tämähän tuo aina oman lisämausteen suorituksiin. Jos Unna malttaa mielensä ja on mukavalla tuulella, tulee yleensä menestystä, mutta jos Unna haluaa laittaa kaiken ranttaliksi, niin sitten voidaan rata suosiolla keskeyttää. Tällöin ei ainakaan nolata ketään.

Sukulaiset

i Mustan Yön Legenda
sh-o, m, 154cm
KTK-II
ii Musta Yö evm
sh-o, m, 157cm
iii Yön Sensaatio evm
sh-o, trn, 158cm
iie Musta Maija evm
sh-t, m, 154cm
ie Tarun Myytti evm
sh-t, trt, 156cm
iei Legendaarinen evm
sh-o, rt, 157cm
iee Mustholman Taru evm
sh-t, tprn, 153cm
e Ulpusenni
sh-t, vrt, 157cm
YLA2, KRJ-II, ERJ-I, KERJ-I, SLA-I
ei Hiskikilpi evm
sh-o, vrt, 168cm
eii Aito-Hiski evm
sh-o, vrt, 164cm
eie Esikko evm
sh-t, rt, 155cm
ee Ulpumelja evm
sh-t, trt, 162cm
eei Meijjari evm
sh-o, trt, 164cm
eee Unnaliina evm
sh-t, vrt, 158cm

ii. Musta Yö on jo nytemmin edes mennyt suomenhevosori, joka hurmasi nuorempana ihmisiä erityisesti näyttelykehissä mustan värityksensä vuoksi. Lihaksikas ja hyvärakenteinen Musta kiersi elämänsä aikana useissa näyttelyissä, joissa se menestyi kerta toisensan jälkeen hyvin. Hyvän näyttelymenestyksen myötä ori pääsi kantakirjattavaksi, jossa sen pisteet riittivät toiseen palkintoon. Myös kilpailuissa Mustaa nähtiin monena vuonna, sillä kisattiin melko aktiivisesti koulu-, este- ja maastoestekilpailuissa. Parhaimmillaan suuri liikkeinen ori oli kouluratsastuksessa, jossa sillä kilpailtiin vaativia luokkia kansallisella tasolla saakka. Esteillä kapasiteettia Mustalla puolestaan riitti 100cm asti. Luonteeltaan ori oli periksiantamaton ja siten se osasi halutessaan olla itsepäinen persoona, joka tosin kunnioitti suuresti omaa omistajaansa. Kilpauran ohella Musta oli melko tiuhassa jalostuskäytössä, saaden elämänsä aikana yli parikymmentä jälkeläistä. Jälkeläisilleen Musta periytti kapasiteettia kouluradoille, mutta myös hieman hankalampaa luonnettaan. Ori lopetettiin pahan ähkyn vuoksi 18 vuoden iässä.

iii. Yön Sensaatio oli aikoinaan hyvin menestynyt ja hieno suomenhevosori, joka voitti monia luokkia näyttelykehissä ja ratsastuskilpailuissa. Yleispainotteinen ori kilpaili Va B ja 100cm ratsastusluokissa, joissa se menestyi kansallisella tasolla saakka, niittäen mainetta ja kunniaa myös ulkomailla. Hyvärakenteinen, vahva luustoinen Sensaatio oli tuttu näky myös lähiseutujen näyttelyissä, joissa muilla osanottajilla ei ollut mitään mahdollisuuksia voittoon tämän hevosen rinnalla. Sensaation menestyksen laittoi merkille monet tammojen omistajatkin, joiden myötä orilla oli kuuden vuoden iässä jo useita kymmeniä jälkeläisiä. Vanhemmiten oria käytettiin vielä lisää jalostukseen, joten sen todellinen jälkeläismäärä hipoo varmasti lähemmäs sataa yksilöä. Väritykseltäänkin 158cm korkea Sensaatio oli hieman erikoinen, se oli nimittäin tummanruunikko, joka ei orin elinaikana yleinen väritys ollut. Sensaatio oli yleisesti ottaen oriksi todella rehellinen ja ihmisläheinen hevonen, joka ei olisi tehnyt pahaa kärpäsellekään. Vanhemmiten sillä alkoi kuitenkin olemaan käytösongelmia, joiden vuoksi se lopetettiin 18 vuoden iässä.

iie. Musta Maija oli nimensä mukaisesti väritykseltään musta, jolla säkäkorkeutta oli hieman reilut 154cm. Tamma toimi nuorempana kilpahevosen virassa, mutta pian jalkojen alkaessa vaivata estekäyttöä siirtyi Maija ratsastuskouluun. Ratsastuskoulussa tamma toimi tunneilla alkeisratsastajilla, joita hyväluontoinen Maija kiikutti tyytyväisenä selässään. Muutaman vuoden tuntihevosen virassa toimittuaan alkoivat jalat uudelleen oireilla, jonka myötä tamma siirrettiin kokonaan vain jalostuskäyttöön. Seitsemän vuoden ikäisenä Maija sai ensimmäisen jälkeläisensä ja sen jälkeen se sai kuuden vuoden ajan jälkeläisiä, kokonaissaldona siis 7 varsaa. Varsoilleen Maija periytti erityisesti hienoa mustaa väritystään, mutta myös erityisesti tammajälkeläisille helppoa luonnettaan. Rakenteellisesti tamma ei tosin ollut hääppöisempi, joka näkyi myös osassa jälkeläisissä. Maija lopetettiin vanhuuden tuomiin oireisiin sen ollessa 22 vuoden ikäinen.

ie. Tarun Myytti oli hyväluontoinen suomenhevostamma, joka oli mutkaton ja rauhallinen käsiteltävä tilanteessa kuin tilanteessa. Myytin omisti koko elämänsä ajan kasvattajansa, joka kilpaili tammalla koulu-, este- ja kenttäratsastuksen parissa yli kymmenen vuoden ajan. Toki kovinkaan aktiivisessa kilpakäytössä tamma ei ollut, mutta kyllä se ennätti hyvät määrät sijoituksia jokaisen mainitun lajin parista keräämään. Kuvankaunis Myytti oli väritykseltään tummanrautias kera piirtopään ja säkäkorkeutta tältä löytyi vajaat 156cm. Tammasta erikoisen teki se, että tämän harja kasvoi todella pitkäksi, yltäen liki ryntäille saakka. Vanhemmalla iällä Myytti siirtyi jalostuskäyttöön, jättäen jälkeensä kolme toistaan hienompaa varsaa. Varsoilleen tamma periytti yleisratsungeenejä - jokainen Myytin varsa on menestynyt vähintäänkin koulu- ja esteratsastuksen parissa. Myytti menehtyi äkillisesti 20 vuoden ikäisenä omaansa karsinaansa yön aikana, saaden todennäköisesti sydänkohtauksen.

iei. Legendaarinen sai nimensä upeista vanhemmistaan, jotka menestyivät aikoinaan kansallisella tasolla kouluratsastuksessa. Täten tästäkin orista odotettiin vaativan tason kouluratsua, mutta suureksi harmiksi se ei perinytkään vanhempiensa geenejä. Lyhyet ja kirjaimellisesti tönköt liikkeet omaava Legendaarinen menestyi siten paremmin esteillä, joilla sillä riitti kapasiteettia metriin saakka. Jonkin verran orilla siis kilpailtiin, mutta varsinaisesti aktiivinen kilpahevonen se ei ollut. Ori teki pääsääntöisesti ratsastuskoulussa tuntihevosen hommia, pääsääntöisesti osaavimmilla ratsastajilla, sillä ei se mikään maailman kiltein ja mutkaton käsiteltävä ollut. Väritykseltään Legendaarinen oli rautias ilman merkkejä ja säkäkorkeutta se omasi noin 157cm. Oria käytettiin jalostukseen tasan yhden kerran, saaden kauniin tammavarsan Tarun Myytin. Legendaarinen lopetettiin jalkojen alkaessa oireilla 22 vuoden ikäisenä.

iee. Mustholman Taru oli hevonen, josta ei liiemmin tietoja ole. Taru eleli kuulopuheiden mukaan liki koko elämänsä saman perheen hoivissa, jossa se toimi puskaratsuna sekä ajottain työhevosena. Koska sitä hoiti myös perheen lapset, uskoisi tamman olleen rauhallinen ja kilttiluontoinen. Vanhojen kuvien perusteella Tarun on oletettu olevan väritykseltään tummanpunarautias ja säkäkorkeutta tällä olisi ollut vähän reilu 150cm. Tarulla on vain yksi rekisteröity jälkeläinen, Tarun Myytti, mahdollisesta muusta jälkikasvusta ei ole tietoja. Tamma eli todella vanhaksi, liki 30 vuoden ikäiseksi, kunnes se menehtyi tuntemattomasta syystä.

eii. Hiskikilpi oli oikea lempeä jättiläinen - hyväluontoisella vaaleanrautiaalla orilla säkäkorkeutta kun löytyi reiluun 168 senttiin asti. Hyvän rakenteen lisäksi Hiskikilven suuri koko aikoinaan toi sille menestystä näyttelykehissä, joissa se on lukuisan monta kertaa palkittu BIS sijoituksilla. Näyttelykehien ohella oria nähtiin parin vuoden aikana tiuhaan tahtiin koulu- ja estekilpailuissa, keskimäärin helpoissa koululuokissa ja rataesteillä 90cm korkeuksilla. Ori menestyi eritoten lukuisten voittojen kera esteillä, mutta myös koulussa sen hienot lentävät liikkeet huomattiin. Kilpailujen ohella Hiskikilpi toimi halutun siitosorin virassa, löytyyhän siltä jälkeläisiäkin toistakymmentä kappaletta. Nytemmin on huomattu, että ori periytti jälkeläsilleen rehellistä hyppytyyliä ja hyvää luonnetta. Hiskikilpi asui lähes koko elämänsä kasvattajansa hoivissa, mutta viimeiset vuodet se vietti eläkeläispariskunnan pihan koristeena. Ori lopetettiin vanhuuden oireisiin 25 vuoden ikäisenä.

eii. Aito-Hiski oli Henri Pulkkisen kasvattama ori, josta kaavailtiin nuorena menestyvää ravihevosta. Heti kärryt peräänsä saatuaan kuitenkin huomattiin, että tämä hevonen ei tulisi menestymään mitenkään laukkaherkkyytensä vuoksi. Siten Hiski myytiin kuuden vuoden ikäisenä ratsukouluttajalle, joka teki tästä hienon ratsuhevosen: orilla nimittäin kisattiin reilua vuotta myöhemmin Va B ja 100cm luokkia. Yhtään hassumpi kilpahevonen kun Hiski ei ollut, se sijoittui lähes jokatoisessa osallistumassaan kilpailussa. Hiski oli luonteeltaan hyvin tarmokas ja virkeä hevonen, ei välttämättä mikään lasten poni, mutta ei mikään hirviökään. Takakorkean ja melko epäsymmetrisen rakenteen omaava ori oli väritykseltään vaalean rautias kera piirtopään ja 164 senttimetrin säkäkorkeuden. Vanhempana Hiski astui muutaman paikallisen tamman, jättäen jälkeensä siis kolme hienoa, kilpakykyistä orijälkeläistä. Hiski menehtyi yllättäen 19 vuoden ikäisenä ilmeisesti suolikierteeseen.

eie. Esikko oli niin perinteinen vanhanajan suomenhevostamma kuin olla ja voi: luonteeltaan se oli rauhallinen ja totteleva, ja ulkonäkökin sopi muottiin. Kohtuullisen hyvärakenteinen Esikko kun oli väritykseltään puhtaan rautias ja säkäkorkeutta tämä omasi noin 155cm. Hyväluontoinen tamma muutti kasvattajansa Aarne Heikkisen hoivista myöhemmin lapsiperheeseen, jossa sitä käytettiin niin peltotöissä kuin myös harrasteratsuna. Esikko taittoi kouluratsastuksessa helppo B luokan ja rataesteitä tällä hypättiin tiedettävästi 70cm asti. Joka kesä tammalla käytiin seurakilpailuissa kisaamassa molempien lajien parissa, ja muutamat voitot ja muut sijoitukset siltä löytyykin. Perheessä oltiin kiinnostuneita hevosten kasvatuksesta ja siksi Esikkoa käytettiinkin siitokseen kolmen jälkeläisen verran. Tamma periytti jälkeläisilleen eritoten loistavaa, suomenhevoselle tyypillistä luonnettaan. Esikko täytyi harmillisesti lopettaa vanhuuden oireisiin sen ollessa 21 vuotias.

ee. Ulpumelja, tutummin pelkkä Melja, on nytemmin jo ansaittuja eläkepäiviään viettelä tammamamma. Melja on Seija Kanervan kasvattama ja omistama suomenhevostamma, joka on ollut koko elämänsä aktiivisessa kilpa- ja jalostuskäytössä. Hyvän suvun omaavasta tammasta odotettiin jo nuorena hyvää kilpahevosta, ja niinhän myös kävi. Meljalla kierrettiin yli kymmenen vuoden ajan koulu- ja estekisoja, tasoilla helppo A ja 80cm. Tuona aikana se kerkesikin kahmia melkoiset määrät palkintoja matkaansa: molemmista lajeista löytyy useita kymmeniä sijoituksia. Kilpailujen ohella Meljaa käytettiin paljon siitokseen, asuuhan se suomenhevossiittolassa. Tummanrautias, 162 senttinen tamma on jättänyt jälkeensä kuusi jälkeläistä, jotka perivät emältään hyvää kilpakykyä ja oppivaista luonnetta. Todella, todella kiltti ja ihastuttava Melja kärsii tällä hetkellä kroonisesta jalkavaivasta, joka voi vuoden sisään koitua tamman kohtaloksi.

eei. Meijjari oli oikean maalaistalon kasvattama ja omistama suomenhevosori, joka teki paljon töitä peltohevosena ja puskaratsuna. Meijjari ei ollut missään vaiheessa elämäänsä mikään kisatykki tai haluttu jalostusori, se oli nimenomaan rennossa käytössä. Luonteeltaan ori ei ollut mikään ihastuttava ja sellainen, jota olisi halunnut päivät pitkät paijailla - se nimittäin osasi käyttää hampaitaan ja tarvittaessa potkiakin. Ärhäkän luonteensa vuoksi Meijjari kuitenkin toimi hyvin peltotöissä ja se jaksoikin vetää painavia koneita perässään. Ratsastuksessa ori oli sitä kuuluisaa puska ö tasoa, eli mitään muuta kuin kaasun ja jarrun se ei omannut. Jykevärakenteinen Meijjari omasi säkäkorkeutta 164cm ja väritykseltään se oli komea tummanrautias kera sukkajalkojen. Oria käytettiin kolme kertaa jalostukseen, mutta kaksi tammoista loi varsansa ja täten Meijjarille syntyi vain yksi elävä jälkeläinen, Ulpumelja. Meijjari sai mitä ilmeisemmin sydänkohtauksen peltotöissä ollessaan 20 vuoden ikäisenä.

eee. Unnaliina oli Roosa Mielosen kasvattama ja omistama suomenhevostamma, joka painottui esteratsastukseen. Jo nuorena hevosena Unnaliinan kapasiteetti rataesteille huomattiin ja täten treenaaminen tuotti tulosta niin, että viiden vuoden iässä tammalla startattiin 120cm luokkia. Hyppytekniikka oli siis erinomainen, eikä kukaan suomenhevostamma vetänyt tällöin vertoja Unnaliinalle. Muutamissa koulukisoissakin tamma pyörähti helppo B luokissa, joista mukaan lähtikin parit sijoitukset. Ratsastuskilpailujen ohella Unnaliinaan saattoi törmätä näyttelykehissä, joissa se pärjäsi kohtalaisesti. Muutoin vaaleanrautias, 158 senttinen tamma oli nätti, mutta kaula oli melko olematon rimpula ja siksi menestystä ei kehissä juurikaan tullut. Luonteeltaan tamma oli hieman haastava, se ei antanut mitään ilmaiseksi, mutta taitavalla käsittelijällä se oli kuitenkin sulaa vahaa. Jälkeläisiä Unnaliina sai elämänsä aikana kaksi kappaletta, joista molemmat olivat suloisia tammavarsoja. Unnaliina lopetettiin vanhuuden oireisiin päästessään peräti 26 vuoden ikään.

Jälkeläiset

s. 20.07.2015, o. Mörkövaaran Uninuttu (i. Kadotettu Unisieppari) omistaja: Hapero
s. 01.09.2015, t. Huvitutin Unikeiju (i. Huvitutin Unelias) omistaja: Marle
s. 17.10.2015, t. Mörkövaaran Unikinuski (i. Nom Nugaata) omistaja: peikko
s. 14.11.2015, o. Mörkövaaran Hurrikaani (i. Mörkövaaran Rähinä) omistaja: tvisha

Kisakalenteri - sijoituksia KRJ 46, ERJ 46, KERJ 41, VSR 5 kpl

28.12.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
31.12.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
02.01.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
11.01.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
11.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 07/50
12.01.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
13.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 07/60
16.01.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 07/50
16.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/30
16.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/30
17.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/30
17.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/30
17.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/30
17.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/50
17.01.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
18.01.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 07/50
19.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 07/50
19.01.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 07/50
20.01.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/50
20.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/30
20.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/50
20.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/30
20.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 06/40
21.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/30
22.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/30
22.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/40
23.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/30
23.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/30
24.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/30
24.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/40
25.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 06/40
25.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/30
25.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/30
25.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/30
27.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 06/40
27.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/40
29.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/30
30.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/30
30.01.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/30
03.02.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
03.02.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
04.02.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
05.02.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
07.02.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
08.02.15, KRJ (kutsu), Vaativa B, 06/40
11.02.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30

12.01.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
17.01.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
17.01.15, ERJ (kutsu), 90cm, 06/60
19.01.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
19.01.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
20.01.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
21.01.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
21.01.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
22.01.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
23.01.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
23.01.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
25.01.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
26.01.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
26.01.15, ERJ (kutsu), 90cm, 04/30
27.01.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
28.01.15, ERJ (kutsu), 90cm, 02/30
28.01.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
29.01.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
29.01.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
04.02.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
08.02.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
09.02.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
09.02.15, ERJ (kutsu), 90cm, 01/50
10.02.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
12.02.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
17.02.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
20.02.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
21.02.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
24.02.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
25.02.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
26.02.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/28
01.03.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
01.03.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
01.03.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
04.03.15, ERJ (kutsu), 90cm, 01/40
05.03.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
07.03.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
07.03.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
09.03.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
10.03.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
11.03.15, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
14.03.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
15.03.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
19.03.15, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
09.04.15, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
30.04.15, ERJ CUP (kutsu), 90cm, 14/242

15.01.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/40
17.01.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 02/21
06.03.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 01/49
08.03.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 04/49
12.03.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/40
14.03.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 01/49
24.03.15, KERJ (kutsu), Helppo, 06/40
11.04.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 03/53
19.04.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 03/53
20.04.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/40
20.04.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
02.05.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
03.05.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
05.05.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
08.05.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/40
18.05.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
28.05.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 01/22
01.06.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 05/40
03.06.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/30
04.06.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 04/40
05.06.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
27.06.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/29
01.07.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 01/29
02.07.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 01/29
09.07.15, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 01/29
13.07.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
25.07.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/20
30.07.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/20
30.07.15, KERJ CUP (kutsu), Tutustusmislk, 06/46
01.08.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
05.08.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
08.08.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
19.08.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/39
22.08.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/40
23.08.15, KERJ (kutsu), Helppo, 06/40
23.08.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/30
10.09.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/40
14.09.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
14.09.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/40
15.09.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/40
17.09.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30

28.02.15, VSR CUP (kutsu), Tutustumislkk, 02/24
30.04.15, VSR CUP (kutsu), 80cm, 03/54
30.06.15, VSR CUP (kutsu), 100cm, 08/72
31.08.15, VSR CUP (kutsu), Helppo C, 01/32
31.10.15, VSR CUP (kutsu), 100cm, 04/50

Valmennukset ja päiväkirja

09.06.2016
Nyt päästään melkoisen jännitysnäytelmän pariin - ilmoitin Unnan mukaan yleislaatuarvostelun kesäkuun tilaisuuteen. Taas oli pienimuotoinen arpomishomma setviä, ketkä kaksi onnellista pääsevät tässä kuussa mukaan, ja näiden toinen näistä onnellisista oli siis tosiaan Unna. Heti ilmoittautumislomakkeen lähettämisen jälkeen lähdin talliin kertomaan tammalle tämän suuren uutisen, jota ei selvästi ollut kuulevinaankaan. Unna vain katsahti minuun, pyöräytti päätään ja jatkoi tyytyväisenä mahansa kasvattamista heinää mussuttaen. On se hyvä, että hevoset ottavat nämä tilanteet näin rauhallisesti, kun omistajat stressaa aivan kamalasti! Iltapäivällä minulle tuli nimittäin suoranainen pakokauhu siitä, ettei tamma ole vielä valmis kyseiseen laatikseen ja ai että. Täytynee rueta hyvissä ajoin valmistumaan ja puunata Unna niin viimeisen päälle, että hurmaa varmasti jokaisen tuomarin. Nyt siis toivotaan kesäkuun loppuun asti parasta ja pelätään pahinta. Sormet ristiin!

15.05.2016
Ystävättäreni tytär täytti tänään kuusi vuotta, jonka syntymäpäiville lupauduin Unnan kanssa tulla talutusratsastusta pitämään. Itse en olisi tammaa valinnut laisinkaan pienten ihmisten ratsuksi, mutta kun tämä sattuu ulkonäkönsä puolesta olemaan ystävän lempihevonen, niin ei kai se auttanut kieltäytyä. Kuten voitte vain arvata, ei tamma innostunut lainkaan tilanteesta, jossa sen ympärillä pyörii yli kymmenen pientä yli-aktiivista muksua. Aluksi Unna oli siis hermostunut, tosin tilanne huolestutti myös minua, mutta ihmeen hyvin meillä kuitenkin sujui! Toki tamma oli koko ajan sen näköinen, että tämä touhu ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta kunnialla se selviytyi loppuun saakka. Jokainen pieni tylleröinen sai istua Unnan selässä ja heittää muutamat kierrokset käynnissä talon ympäri, muutamat tytöt saivat jopa hieman ravata. Palkkioksi ratsastuksesta tytöt syöttivät tammalle kasapäin herkkuja, joita se ei kyllä kotona saa lähes koskaan. Herkut piristivät kummasti tämänkin nelijalkaisen elämää, jolloin se suorastaan vasta innoistui tästä touhusta.
Kotitallille saavuttaessa Unna ei kuitenkaan enää ollut onnellinen, sillä samantien se joutui lähtemään maneesiin, jossa sitä odotti tallitytön kanssa rankka estetreeni. Voi sitä hevosen harmitusta!

29.04.2016 Kouluvalmennus, kirjoittanut omistaja
Mörkövaaran lähimaastossa sijaitsevalla tallilla järjestettiin tänään kouluvalmennus, johon osallstuin Unnan kanssa. Tamma oli alkutunnista todella laiskan ja tahmean oloinen, se oli hyvin raskas kädelle eikä reagoinut pohkeeseen juuri lainkaan. Napakasti sain Unnaa siis työstää ronskein avuin, jotta sain sen vähitellen parempaan liikkeeseen ja hiljalleen rentoutumaan. Taivuttelujen ja siirtymisien kautta tamma oli vähitellen paremmin avuillani ja se alkoi kantamaan itsensä kivasti, mutta vauhti ei edelleenkään päätä huimannut.
Alkuverkan jälkeen lähdimme ensimmäisenä ravissa tekemään pohkeenväistöjä keskihalkaisijalta molempiin suuntiin. Unna reagoi jo ihan kivasti pohkeeseen, joten hyvin se väisti, mutta koska ravi ei ollut kovin eteenpäin menevää, oli meidän ensimmäiset suoritukset tooodella jyrkkiä. Kun tavoite oli väistää uran loppuun saakka, olimme me uralla jo puolesta välistä kenttää, heh. Valmetaja pyysi minua ratsastamaan tammaa vain napakammalla pohkeella eteen, niin kyllä se siitä vähitellen - ja täsmälleen näinhän se menikin. Toiseen suuntaan väistömme oli huomattavasti parempia, kun Unnakin oli löytänyt jalat allensa. Tästä jatkoimme pääty-ympyrä ja volttitehtävien kautta keskiympyrälle, jossa teimme paljon siirtymisiä eri askellajien välillä. Nostot toki olivat meidän osalta kaikista työläimpiä, ihan pienellä jalalla kun Unna ei laukkaan siirtynyt. Siirtymiset hitaampiin askellajeihin sujui puolestaan todella hyvin, etenkin käyntiin siirtyessä tamma jumahti kuin seinään. Onneksi taas reippaan työstämisen kautta saimme lopussa kivoja suorituksia, jolloin se laukkakin nousi napakasti merkistä.
Kun valmentaja oli meidän työskentelyyn tyytyväinen, saimme hiljalleen rueta lopettelemaan ja siirtymään loppuverkan pariin. Loppuverkassa ratsastin Unnaa hetken aikaa pitkin ohjin eteen-alas, ja sen jälkeen hidastin sen käyntiin. Vaikka hankaluutta oli, oli tamma tänään ihmeen mukavalla tuulella, se ei hirmuisesti protestoinut apujani vastaan ja teki työtä mielellään oikean tahdin löydettyään. Valmentaja antoi Unnalle kehuja sen hienosta liikkeestä ja minä sain puolestaan hyvää palautetta pitkäpinnaisesta työskentelystä selässä.

02.02.2016
Alkuvuosi lähti Unnan osalta käyntiin melkoisissa juhlatunnelmissa, sillä laatuarvosteluissa menestyttiin paremmin, kuin mitä olisin voinut uskoakaan. Tammikuussa tamma tosiaan pyörähti KRJ, ERJ ja KERJ laatiksissa, joista se sai kaikista matkaansa ykköspalkinnot hyvien pisteiden kera! Upea Unna sai tuomareilta paljon kehuja, enkä ollut varmaan koskaan nähnyt tammaa niin hienona, kuin se noiden viikkojen aikana oli. Omistaja on nyt enemmän kuin tyytyväinen pieneen tammaansa, puhumattakaan siitä, että kasvatustyö tuottaa tulosta. Nyt suunnataan katse kohti seuraavia suuria seikkailuja...
Tänään muutamalla tammalla, kuten myös Unnalla, oli kengityspäivä, joka ei kuulu tämän hevosen lempitoimenpiteisiin. Kuten odotettiinkin, oli kengittäjällä kovat paikat, että hän sai vuoltua Unnan kaviot ja iskettyä uudet popot jalkoihin. Enää ei voinut olla niin ylpeä kuin edellisissä tapahtumissa, sillä parhaimmillaan tamma yritti jopa potkaista kengittäjää. Onneksi vakiokengittäjämme on jo tottunut näihin meidän tallin villikoihin, että ei hän siitä pahakseen laittanut, vaikka nolona Unnan käytöstä anteeksi pyytelinkin. Kengityksen jälkeen Unna käyttäytyi kuin mikäkin pahoinpidelty eläin, joka selkeästi oli ottanut tilanteesta nokkiinsa. Loppuillan se kyhnöttikin karsinassaan hyvin loukkaantuneen näköisenä, eikä korviaan niskasta pois kääntänyt. Hölmö tamma!

23.12.2015
Tajusinpa äsken, että Unnahan on valmis jo yhteen jos toiseenkin laatikseen! Kaikki neljä jälkeläistä ovat päässeet keräämään sijoituksia kilparadoilta, joten alamme olemaan aika hyvässä tilanteessa. Sitä myöten voikin todeta, että Unna saa lähteä esiintymään seuraaviin KRJ, ERJ ja KERJ laatiksiin. Ja jos totta puhutaan, niin varmaan seuraavaan yleislaatuarvosteluunkin jo tähdätään. Wuup, aika huippua! Ykköspalkintojahan me kovasti toivotaan, mutta isän vähäinen kisaamattomuus voi kostautua pisteissä, byy. Sormet ja varpaat ristiin!
Mainittakoon vielä, että Unna sai viimeisen jälkeläisen synnyttyä melko ikävän tulehduksen, jonka myötä se on ollut saikulla viimeisen kuukauden. Välillä näytti jo melko pahalta tamman tulevaisuus, mutta onneksi lääkkeet ja lepo lopulta tepsivät ja nyt Unna on siis jo parempaan päin. Kyseiseen tulehdukseen on Mörkövaarassa menehtynyt jo pari hevosta parin vuoden sisään, joten onnea oli todella matkassa.

11.11.2015 Kouluvalmennus, kirjoittanut omistaja
Aamutuimaan lähdimme Unnan kanssa kouluvalmennukseen, joka järjestettiin lähes 100 kilometrin päässä Mörkövaarasta. Valmentaja tuli ulkomailta saakka, joten pakko oli uhrautua noinkin pitkän matkan päähän. Alkutunnista Unna kyttäili vähän kaikkea, eikä se sen vuoksi malttanut kuunnella ohjeitani hyvinkään paljoa. Virtaa siltä kyllä löytyi, joten pidätteitä sai jakaa todenteolla. Napakkaa ratsastusta, paljon taivutteluja ja siirtymisiä, ja niillä eväillä Unna saatiin vähitellen paremmin muottiin.
Tänään teimme valmennuksessa paljon siirtymisiä, aloittaen käynti-ravi-käynti-laukka-käynti-harjoituksesta. Avut tuli antaa tammalle todella selkästi, jotta se ymmärsi mitä tältä haluttiin, eikä vain pistänyt pää viidentenä jalkana menemään. Raviin ja käyntiin siirtymiset sujuivat alusta alkaen hyvin, mutta laukkaa joutui sen sijaan työstämään huomattavasti enemmän. Lisäksi meillä oli pientä ongelmaa laukan pyörimisen kanssaa, sillä Unna laukkasi herkästi ns. aloittelijalaukkaa, eli sellaista tönkköä säätöä. Siirtymisharjoituksen jälkeen lähdimme tekemään ympyröillä avo- ja sulkutaivutuksia, jotka meinasivat laittaa minut itkemään. Oli nimittäin haasteellista! Se, että sain tamman oikeaoppisesti liikkumaan ympyröillä taivutuksia tehden, ei missään nimessä ollut helppoa ja tapahtunut kuin vettä valuen. Huolellinen pohje, pidäte, asetus... Ympyröillä urien, joilla jalat liikkuivat, hahmottaminen oli vaikeaa, jonka vuoksi valmentaja joutui paljon meitä opastamaan. Taistojen kautta kuitenkin päästiin voittoon, eikä lopussa juuri enää ongelmia ollut. Viimeisenä teimme laukassa istuntaharjoituksia ja ympyröitä, jotka sujuivat meiltä hyvin.
Valmennus kesti liki puoltoista tuntia, jonka päätteeksi Unna ja minä olimme todella väsyneitä ja kaikkemme antaneita. Täten loppuverkka oli todella kevyt, pitkin ohjin vähän käyntia ja that's it. Tunnin päätteeksi valmentaja antoi meille palautetta, joka kuullosti oikein tutulta - minä ratsastin siististi, mutta hevoselta olisi pitänyt pyytää rohkeasti vain enemmän.

26.08.2015 Kouluvalmennus, valmentajana merikissa
Saapuessani tallille vettä satoi taivaan täydeltä, ei tietoakaan siitä hienosta, lämpimästä päivästä jota oltiin luvattu. Kipitin autolta nopeasti talliin, josta en kuitenkaan ketään löytänyt. Ajattelin Tvishan jo olevan maneesissa minne suuntasinkin seuraavaksi. Maneesista ratsukon löysinkin kävelemästä.
Unna oli kova pelleilemään, mutta Tvisha todella napakasti ja päättäväisesti komensi sitä. Treenasimme tänään laukanvaihtoja, ne kun olivat kuulemma alkaneet tuottamaan jonkunlaista ongelmaa Unnalla. Aluksi kuitenkin teimme tiukan alkuverryttelyn, niin, että hiki nousi pintaa itse kullakin. Unna meinasi hieman taistella apuja vastaan, mutta hiljakseen alkoi kuitenkin kuuntelemaan ja hyväksymään ratsastajan tahtoa. Laukka pyöri tammalla hienosti ja se kantoi itsensä upeasti. Laukanvaihdot kieltämättä olivat hieman römyämistä, mutta lopulta saimme hyviäkin vaihtoja.

25.08.2015 Estevalmennus, valmentajana merikissa
Lähdin tänään Mörkövaara-nimiselle tallille pitämään estevalmennusta tallin viidelle suomenhevosille. Valmennukseen osallistuisi pienori Hiski tallityttö Nooran kanssa, pientamma Tuuli tallityttö Millan kanssa, tamma Karla tallin omistajan serkun kanssa, tamma Halla tallin omistajan kanssa sekä tamma Unna tallin omistajan ystävän kanssa. Esteet pidettiin tänään pääasiassa 90 cm korkuisina, koska Tuuli ei suurempia hypännyt, muutaman kerran esteitä kuitenkin muille korotin. Ilma oli oikein miellyttävä, lämmin ja tyyni, ei kuitenkaan liian kuuma. Saapuessani tallille kaikki ratsukot olivat jo kentällä, muutama jo liikkeessä ja loput nousemassa juuri ratsaille. Ratsukkojen alkaessa alkuverrytellä aloin rakentamaan esteitä ja sivusilmällä annoin vinkkejä ja kommentteja ratsastajille, samalla kun yritin opetella ratsastajien nimiä. Rakensin kentälle kuusi estettä, kolme yksittäistä sekä yhden kolmen esteen sarjan. Minulla onkin kulunut pitkä aika siitä kun olen viimeeksi kahden hevosen suurempaa joukkoa valmentanut, joten hieman jännitin mitä tästä seuraisi.

Unna oli tänään todella energinen ja hieman rauhatonkin, eikä olisi jaksannut keskittyä ratsastajan apuihin oikein. Ratsastaja jaksoi kuitenkin hyvin tamman temppuilua ja sai tämän kulkemaan oikein kivastikkin. Vaikka ratsastaja oli tammalle hieman vieras ei se kuitenkaan testaillut ratsastajaansa sen ihmeellisempi, sen temppuilu kun taisi olla sille aivan normaalia, oli selässä kuka tahansa. Unna pienen alkukankeuden jälkeen jaksoi keskittyä paremmin ja sen hypyt olivat oikein sulavia. Sarja tuotti hieman harmaita hiuksia ratsastajalle kun tamman askeleet eivät millään meinanneet siihen sopia, mutta lopulta sarjakin ylittyi puhtaasti.

23.05.2015
Päivitelläänpä vähän Unnankin kuulumisia. Kevät on sujunut meillä oikein mukavasti, lähinnä olemme pyörineet esteradoilla ja sen ulkopuolella nauttineet rauhallista elämää Mörkövaarassa. Koska kilpatahti on ollut Unnalla melko kova, ei kotona ole juuri ollenkaan vedetty rankkoja treenejä, päinvastoin. Olemme Unnan kanssa lähinnä maastoilleet rauhassa, ilman sen suurempaa stressiä. Nyt on onneksemme myös esteillä halutut sijat läjässä, joten enää meitä ei nähdäkään kuin kenttäkilpailujen parissa.
Jalostussuunnitelmat ovat Unnan kohdalla siirtyneet ja siirtyneet jatkuvasti vain hamaan tulevaisuuteen päin, en ole saanut sen parissa oikein mitään aikaiseksi. Ori ensimmäiselle varsalle tosin on jo valittuna, mutta kiimat menevät järjestään koko ajan ohi. Jospa kesä toisi meille mukanaan pikku-Unniakin, että alettaisiin saamaan näyttöjä tulevaisuutta varten.

03.03.2015 Estevalmennus, kirjoittanut omistaja
Tänään Mörkövaarassa pääsi käymään ulkopuolinen estevalmentaja, jonka tunnille minäkin pääsin Unnan kanssa osallistumaan. Alkuverkassa Unna oli tuttuun tapaan hyvin reipas, heti esteet nähdessään se laittoi kuudennen vaihteen silmään, eikä olisi siten paljoa malttanut pidätteitä kuunnella. Huolellisten taivuttelujen ja napakoiden pidätteiden kautta sain kuin sainkin tamman melko nopeasti avuilleni, jolloin vauhti rauhoittui silmissä. Unnan liikkuessa ohjeideni mukaan eteenpäin, saimme ottaa muutamat lämmittelyhypyt 50cm ristikkoesteille.
Tänään kävimme läpi ihan perinteisesti radan suorittamista, jonka vuoksi kentälle oli pystytettynä kahdeksan erilaista estettä korkeuksilla 80-100cm. Kun Unna laukkasi rauhallisessa tahdissa ja malttoi mielensä, saimme alkaa itsenäisesti hyppäämään ja suorittamaan rataa. Ensimmäiset hypyt olivat meidän osalta ikään kuin hutaistuja, tamma lähti nimittäin kirimään lähestymisissä, jolloin pidätteet eivät taas paljoa auttaneet. Valmentaja pyysi tekemään esteiden välissä paljon ympyröitä, eikä estettä saanut lähestyä, mikäli meno ei ollut hanskassa. Jouduimme pitämään melkoisen kehityskeskustelun hevosen kanssa tässä vaiheessa, mutta se muuten kannatti! Toistojen kautta löysimme vihdoin yhteisen sävelen, jolloin este kuin este alkoi ylittymään hyvässä tahdissa, hyvällä pompulla. Muutamille esteille oli hieman kinkkisempi lähestyminen ja näille ponnistaminen tapahtui ikään kuin viistosti, joka hieman tuotti meille päänvaivaa. Näitäkin esteitä kun saimme vähän enemmälti treenailla, oli ongelmat pian tipotiessään.
Tunnin työskentelyn jälkeen saimme rueta lopettelemaan ja siirtymään itsenäisesti loppuverkan pariin. Koska Unnalla virtaa riitti rankasta tunnista huolimatta edelleenkin, sain ratsastaa siltä reippassa ravissa viimeisetkin energiat pois. Valmentajalta saimme paljon palautetta liittyen mm. Unnan vauhtihaluihin, mutta myös kehuja sateli minun siististä ratsastuksesta ja Unnan hyvästä hyppytyylistä. Alun vaikeuksien kautta voittoon!

15.02.2015
Meidän matka sen kuin jatkuu... Kilpaura on jatkunut samalla kaavalla kuin mitä se oli alussa - voittoja ja sijoja toistensa perään. Olen niin ylpeä tästä pikkutammasta! Kouluradoilla tämä hevonen on ollut aivan uskomaton, se on niin taitava ja aaah! Parasta. Siksi voinkin ilolla todeta, että meidän Unna on jo kerännyt vaaditut 40 KRJ sijaa plakkariinsa, joista melkein 10 on jo voittoja. Esteiden ja kentän parissa ollaan sen sijaan edetty vähän rauhallisemmin, mutta niitälkin saroilta on jo menestystä kivasti tullut.
Hiljalleen olen alkanut pohtimaan Unnalle jo ensimmäistä sulhasta, sillä sen kilpakykyä haluaisin niin paljon jalostaa eteenpäin. Vaikka luonteensa puolesta Unna ei ole ehkä mikään täydellinen emäehdokas, on siinä siitä huolimatta paljon hyviä piirteitä antaa eteenpäin. Toivotaan vain kovasti, että tamma säilyy terveenä ja ehjänä kilpakautenaan, jotta pääsemme miettimään tarkemmin näitä jalostusasioita sen jälkeen.

01.01.2015
Tamma on varttunut nyt kolmen vuoden ikään ja voin kertoa, että helppoa sen kanssa ei ole ollut. Unelma ei todellakaan ollut nimensä veroinen luonteensa puolesta, se on oikeasti melkeinpä kaikkea muuta kuin toivottiin. Tammalla ei ole minkäänmoista miellyttämishalua ja sen kanssa täytyy aina kaikki tehdä vaikeamman kautta. Luonne on ollut melkoinen haaste ratsukoulutuksessakin, mutta yllättävän hyvin ollaan ongelmista huolimatta pärjätty. Nyt tamma on saavuttanut halutun koulutustasonsa Va B/100cm, ja arvaatkas mitä - koulukisoissa ollaan jo päästykin starttaamaan! Joulukuun loppupuolella ilmoitin Unnan mukaan muutamiin helppoihin luokkiin ja aikamoinen yllätys olikin, kun se meni ja nappasi jo ensimmäiset sijatkin matkaansa. Toinen startti ja He A luokasta voitto! En osannut kuvitellakaan, ettäkö meillä näin hyvin olisi lähtenyt käyntiin. Eilen puolestaan samaisessa luokassa oltiin sijalla 3. Tästä on todella hyvä jatkaa uraa, josko piakoin päästäisiin myös este- ja kenttäradoillekin.

03.12.2014
Joulukuu alkoi Mörkövaarassa rauhallisissa tunnelmissa, pitäen tietenkin sisällään kilpailuja, astutussuunnitelmia sekä syntyviä varsoja. Eilen illalla mennessäni jakamaan iltaheinät tammoille, Ulpusennin karsinassa pyöri yllättäen pieni, ruunikko tammavarsa. Laskettuun aikaan oli vielä pari viikkoa jälellä, joten en ihan uskonut silmiäni nähdessäni tämän pienen söpöläisen touhottavan emänsä jaloissa. Tammavarsan isä on väritykseltään musta, joten odotin joko rautiasta tai mustaa varsaa syntyväksi, mutta Senni oli ilmeisesti päättänyt muodostaa tästä mixin ja sen myötä ruunikko väritys. Yön yli pohdittuani varsan nimeä ja kohtaloa, tulin siihen tulokseen, että tämä varsa saa nimekseen Mörkövaaran Unelma. Ja mikä hienointa, Unelma saa jäädä Mörkövaaraan asumaan! Odotan innolla tamman varttumista, jotta pääsemme näkemään onko siitä emänsä veroinen kilparatsu. Tavoitteet on yllättäen tämänkin hevosen kanssa korkealla, joten eikuin peukut pystyyn, että hyvä tulee.