Muistoissa: Violavanja - virtuaalihevonen
k. 23.04.2017

NimiViolavanja LempinimiViola
Rek.nroVH15-018-1561 Synt.päivä ja ikä06.06.2015, ikä (22v)
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, tamma Säkäkorkeus ja väri158 cm, prt
KoulutustasoHelppo A, 110cm, CIC1 PainotusYleispainotus
KasvattajaSini Ahonen evm Omistajatvisha (VRL-01671)


© VRL-01080

Saavutukset

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.09.2016
7 + 40 + 19 + 20 + 15 = 101p, KRJ-I

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.08.2016
7 + 42 + 20 + 20 + 15 = 104p, ERJ-I

Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 25.08.2016
6,5 + 40 + 19,5 + 20 + 15 = 101p, KERJ-I

Suomenhevosten laatuarvostelu 20.04.2017
11 + 21 + 23 + 25 + 17 = 97p, SLA-I

Luonne

Luonteeltaan Viola on yleisesti melkoinen kiukkupussi ja känkkäränkkä, jonka vuoksi se ei sovellu kaikkien käsiteltäväksi. Kunnioitus ihmisiä kohtaan on hieman kyseenalainen asia, Viola useimmiten tuntee olevansa kaikkien yläpuolella ja sen mukaista on myös sen käytös. Hoitajan näykkiminen tai taluttaessa rynnimään lähteminen ei ole mitään uutta ja ihmeellistä tältä hevoselta, ja siksi siihen on hyvä varautua. Vaikka välillä Violan kanssa saattaisi maastakäsiteltynä ollakin hirmuisen hankalaa, kompensoituu se ratsastaessa sen liikkuessa päättäväisenä eteen. Violan kanssa on tärkeää löytää se yhteinen sävel asioiden hoitumiseksi, joka taas vaatii pitkää pinnaa hoitajalta.

Hoidettaessa tamma osaa olla melko ilkeä, se surutta saattaa napata aremmasta hoitajasta kiinni tai jopa uhitella tätä potkien. Siksi Violan kanssa on syytä olla hyvin topakkana ja laittaa se karsinassa hoitotoimenpiteiden ajaksi kiinni. Kiinni ollessaan Violan saa ihan näppärästi hoidettua, vaikkakin on edelleen varottava eritoten sen nopeaa turpaa. Harjaus, kavioiden puhdistus, loimitukset ynnä muut vastaavat tilanteet sujuvat ihan ok, tosin tietenkin Viola näyttää kokoajan hapanta naamaa ja luimii hulluna. Satuloidessa tamma alkaa ikävästi pullistelemaan ja joskus peräti potkimaan vatsan alle, eli jälleen kerran saa varoa sen äkkipikaisuutta ja tulista luonnetta. Suitset menevät yleensä ylle ihan mutkitta pientä suun pielestä kutitettelua lukuunottamatta, jos vain hoitaja on varmaotteinen ja napakka.

Ratsastaessa Viola tietysti testaa ensimmäisenä ratsastajansa, että onko tämä tarpeeksi hereillä tai kuinka helposti tulee alas. Heti alkutunnista tammaa on siis hyvä ratsastaa reippaalla pohkeella eteen, pitäen reilun tuntuman myös hevosen suuhun. Violan temput tulee jättää myös omaan arvoon ja niinpä ratsastajan on vain päättäväisenä ratsastettava hevosta pehmeäksi, oli tilanne mikä tahansa. Napakalla ratsastajalla Violasta vähitellen muovautuu oikein passeli ratsu, joka kantaa itsensä hyvin ja liikkuu vahvasti eteenpäin. Viola uppoutuu tällöin kivasti tehtävien tekemiseen, kuunnellen selästä tulevia ohjeita maltillisesti ja liikkuen omalla moottorilla tyylikkäästi eteen. Maastossa Viola useimmiten yrittää esittää säikkyä, mutta todellisuudessa se on hyvin peloton ja varmajalkainen ratsu.

Kouluratsastuksessa Viola on tärkeää saada ratsastettua pehmeäksi ja hyvin pohkeen ja ohjan väliin, jotta se toimii saumattomasti. Sitä täytyy pyöritellä paljon ympäri kenttää, tehden siis paljon taivutteluja sekä siirtymisiä, jotta tähän pisteeseen päästään. Violan liikkuessa ratsastajan ohjeiden mukaisesti, on oikeasti vain taivas rajana suoritusten suhteen, se tekee mitä vain tältä pyydetään. Helppo A tasoinen tamma taittaa jos jonkimoista kiemuraa, mutta parhaimmillaan se on kaikenlaisissa näpertelytehtävissä joissa joutuu, tai siis saa, käyttämään päätä. Näin ollen se suoriutuu esimerkiksi väistöistä, avo- ja sulkutaivutuksista sekä takaosankäännöksistä aivan loistavasti. Myös laukanvaihdoissa ja muissa laukkatehtävissä se on hyvä, edellyttäen kuitenkin taitoa myös ohjan toisesta päästä.

Esteillä tamma on himpun verran haastava, sillä nähdessään esteet se innostuu aivan megapaljon. Tällöin Viola lähtee herkästi rynnimään esteitä kohti, jolloin se myös usein sekoaa askelissaan ja se on taas pelottavaa se. Esteillä vaatii siis hyvin jämäkän kuskin selkäänsä, joka ei anna tälle paljoa omaa ohjaa ja on muutoinkin määrätietoinen. Kun tamma liikkuu rauhallisesti eteen ja malttaa mielensä, niin tällöin se on todella mukava ja oikein taitava esteratsu. Viola omaa todella kivan hyppytyylin, eikä se yleensä aristele isompiakaan esteitä taikka erikoisesteitä. Kapasiteettiahan Violalla löytyy rataesteillä 110cm asti, mutta siitäkin suurempia se on hurjapääratsastajan kanssa vaivatta ylittänyt. Huonoksi puoleksi voi tosin mainita vauhdin lisäksi sen, että jos este on alle 80cm korkea, niin Viola tyytyy vain astumaan ylitse.

Kilpailuissa Viola on siitä kiva, että se ei vedä varmasti stressiä mistään ja pitää jalkansa visusti maassa. Mutta se käsittelypuoli ja ihmisten kanssa yhteistyön tekeminen on sitten aivan toinen juttu. Matkat kilpapaikoille tuottaa sikäli jo harmaita hiuksia, että Viola on todella hankala lastattava, se ei koppiin tahtoisi mennä millään. Kilpapaikalla alkaa sitten se pomppiminen ja ihmisiä nenänvartta pitkin katsominen, että ohhoijaa. Violan kanssa kannattaakin suunnata mitä pikimmiten lämmittelemään, jotta sen saa ratsastettua rehelliseksi ja pehmeäksi ennen radalle menoa. Välillä sillä on kilpailuissa tuntunut olevan keskittymisvaikeuksia, joka on toisaalta hieman verottanut suorituksia. Vaikka se osaa haastavakin olla, on meille silti tullut äärettömän paljon menestystä monien lajien parista.

Sukulaiset

i Wijonne evm
sh-o, trt, 161cm
ii Werno evm
sh-o, trt, 163cm
iii Pisteljoosi evm
sh-o, rt, 161cm
iie Warma evm
sh-t, m, 155cm
ie Lemmetär evm
sh-t, vrt, 151cm
iei Ko-Ralli evm
sh-o, vrt, 159cm
iee Lempi evm
sh-t, rt, 150cm
e U.M. Vanja evm
sh-t, prt, 156cm
ei U.M. Kollaasi evm
sh-o, tprt, 163cm
eii Kollektiivi evm
sh-o, rn, 164cm
eie Hulda Onnela evm
sh-t, prt, 157cm
ee Ripsiina evm
sh-t, rt, 155cm
eei Hutikuti evm
sph-o, vrt, 145cm
eee Riptiina evm
sh-t, prt, 161cm

i. Wijonne on nytemmin jo eläkepäiviään viettelevä suomenhevosori, joka nuorempana hurmasi yhden jos toisenkin hevosihmisen. Hyväsukuisesta orista kaavailtiin nuoresta pitäen loistokasta estehevosta, joka siitä kovalla työstämisellä tulikin. Heti neljän vuoden iässä Jonnella alettiin kilpailla aktiivisesti 110cm luokissa menestyksekkäästi. Myös muutaman kerran ori starttasi 120cm luokissa ja koulussa helppo B tasolla, joiden parista sillä löytyy sekalaisia sijoituksia. Kahdeksan vuoden iässä Jonne voitti suomenhevosten estemestaruuden ylivoimaisesti, jonka myötä siitä tuli kysytty jalostusori. Ori astui kymmenen vuoden aikana liki 50 tammaa, saaden toistaan hienompia jälkeläisiä. Jälkeläisilleen Jonne periytti eritoten hyvää hyppykykyään ja ehkäpä himpun verran luonteenpiirteitään. Luonteeltaan ori ei ole missään vaiheessa ollut mikään helppo ja tasainen tapaus, päinvastoin, sillä löytyy itseppäisyyttä ja omaa tahtoa loputtomiin. Jonnen haastavaa luonnetta kuitenkin kompensoi sen kerrassaan mahtava rakenne ja komea tummanrautias väritys kera 161cm säkäkorkeuden.

ii. Werno oli Eerni Weelmanin kasvattama suomenhevosori, joka oli luonteeltaan hyvin haastava ja vaativa tapaus. Ikävän luonteensa vuoksi ori oli nuorena kiertolaishevonen, se vaihtoi kotia tiuhaan tahtiin koska kukaan ei saanut sitä oikein koulutettua. Lopulta vuosien kiertolaiselämän jälkeen Werno löysi oman ihmisen, jolle siitä tuli kuin ihmeen kaupalla nöyrä ja uskollinen hevonen. Tällöin ori koulutettiin helppo A ja 100cm tasolle, joiden parissa sillä myöhemmällä iällä kilpailtiin kohtuu hyvällä menestyksellä. Ratsastuskilpailujen ohella hyvärakenteinen hevonen pääsi pyörähtämään myös näyttelykehissä, jonka myötä se kantakirjattiin toiselle palkinnolle. Ulkonältään ori oli ihastuttava tummanrautias kera tähtipään ja säkäkorkeutta tämä omasi noin 163cm. Jalostusoria Wernosta ei varsinaisesti koskaan pitänyt tulla, mutta muutamien tammojen omistajien kyselyjen myötä omistaja heltyi ja näin ollen ori pääsi astumaan kuusi tammaa. Werno sai asua koko loppuelämänsä saman omistajan hoivissa, kunnes se lopetettiin vanhuuden oireisiin 25 vuoden iässä.

ie. Lemmetär oli kirjaimellisesti nimensä mukaisesti oikein lempeä ja sympaattinen tamma, joka oli hyvän luonteensa vuoksi kaikkien käsiteltävissä. "Lempi" syntyi ratsastuskouluun, joten nuoremapana se teki töitä tuntihevosena ollen erityisesti aloittelijoiden suosikki tasaisen menevyytensä vuoksi. Kahdeksan vuoden iässä eräs tuntiratsastaja halusi kuitenkin ostaa Lempin, jonka myötä se pääsi yksityiseen käyttöön. Uusi omistaja päätti osallistua tällä seura- ja aluetason kilpailuihin, pääsääntöisesti helppo B ja 70cm luokissa. Menestystä tamma niitti erityisesti esteillä, ollen melkein jokaisessa startissaan palkintosijalla. Säkäkorkeutta Lemmetär omasi noin 151cm ja väritykseltään se oli suloinen vaalenrautias kera tähtipään. Rakenteellisesti tamma ei ollut kovinkaan hieno, sillä se omasi hyvin paksun kaulan ja oli huomattavan takakorkea. Vanhemmalla iällä omistaja päätti haluta teetättää Lemmellä pari jälkeläistä, joten se varsoi ori- ja tammavarsat. Tammavarsa oli myöhemmiten kuin ilmetty emänsä niin ulkonäöllisesti kuin myös luonteensa puolesta, mutta vastaavasti orivarsa ei saanut piirteitä emästään. Lemmetär lopetettiin suolistosairauteen 23 vuoden iässä.

e. U.M. Vanja on Urho Makkosen kasvattama oikea monitoimi suomenhevostamma, joka tosin nytemmin on jo kevyemmällä käytöllä. Luonteeltaan Vanja on ollut aina oikein yritteliäs ja rauhallinen hevonen, jonka kanssa on ollut ilo työskennellä niin selästä kuin myös maasta käsin. Oppimiskykyisen luonteensa vuoksi tamma on koulutettu niin koulu-, este- ja kenttäratsastukseen kuin myös valjakkoajoihin ja raveihin. Ratsastuskilpailuissa Vanja on pääsääntöisesti kisannut helppoja luokkia ja puolestaan vastaavasti valjakossa se menee vaativaa tasoa. Jokaisesta lajista tammalta löytyy sijoituksia, tosin raveissa se ei ole pärjännyt kovinkaan hyvin laukkaherkkyytensä vuoksi. Pitkän ja mittavan kilpauransa ohella Vanjaa on käytetty siitostamman virassa kolmen jälkeläisen verran. Jokaiselle jälkeläiselleen tamma on periyttänyt hyvää kilpakykyään lajiin kuin lajiin. Väritykseltään Vanja on kaunis punarautias ja säkäkorkeutta siltä löytyy noin 156cm. Ollessaan 18 vuoden ikäinen tamma loukkasi takajalkansa laitumella kolutessaan kavereiden kanssa, joka ei koskaan ole täysin parantunut. Vanhemmiten oireet ovat pahentuneet, joten Vanja pääsee varmasti pikimmiten paremmille laitumille.

ei. U.M. Kollaasi oli Vanjan tavoin Urho Makkosen kasvattama suomenhevosori, joka on jo vuosia sitten poistunut keskuudestamme. Kollaasi oli peräisin kohtuu hyvästä ravisuvusta, joten parin vuoden iässä oria alettiin treenata hyvää vauhtia raviradoille. Kolme vuotiaasta lähtien Kollaasi vietti vuoden päivät raveissa, juosten hyviä aikoja kerta toistensa jälkeen. Mitään mittavia voittoja ori ei kuitenkaan uransa aikana tienannut, joka tyssäsikin seitsemän vuoden iässä jalkavammaan. Tällöin omistaja oli pistämässä Kollaasia teuraaksi, mutta nuori naisihminen pelasti sen ja koulutti siitä itselleen ratsun kevyeeseen käyttöön. Jalkavammansa vuoksi orista ei kuitenkaan ratsastuskilpailuihin asti enää ollut. Jälkeläisiä Kollaasi sai raviuransa aikana viisi kappaletta ja myöhemmin eläkeikäisenä kolme. Lähes kaikki kahdeksan jälkeläistä perivät isältään hyvää juoksukykyä sekä tasaisen varmaa luonnetta. Kollaasi kun ei ollut luonteeltaan mikään tavallinen tulinen ori, vaan päinvastoin, oikein rauhallinen ja sympaattinen hevonen. Säkäkorkeutta ori omasi vajaat 163cm ja väritykseltään se oli hienompaakin hienompi tummanpunarautias. Kollaasi lopetettiin 22 vuoden ikäisenä jalan takia.

ee. Ripsiina oli koko elämänsä ajan perinteinen harrasteratsu, joka ei missään vaiheessa niittänyt mainetta ja kunniaa. Tamma syntyi peräkylän perheelle vaatimattomiin oloihin, jossa se kasvatettiin ja koulutettiin perheen lasten ratsuksi. Luonteensa puolesta tamma ei ollut ihanteellisin lastenratsu, sillä se omasi pilkettä silmäkulmassa ja oli tilanteen tullen itsepäinen. Siitä huolimatta lapset kasvoivat Ripsiinan kanssa yhdessä ja vähitellen vuosien kuluessa heistä kehkeytyi erottamattomia ystäviä. Ripsiina toimi moitteitta niin koulu- ja esteratsastuksessa kuin myös maastoratsuna ja vetohevosena. Ulkonäöllisesti tamma oli niin perinteinen suomenhevonen kuin vain olla ja voi - väritykseltään se oli rautias ja säkäkorkeutta siltä löytyi vajaat 155cm. Rakenteellisesti Ripsiina oli hyvin raskas ja jykevä, ikään kuin työhevosmainen. Lasten varttuessa he halusivat Ripsiinalle jälkikasvua, jonka myötä tamma varsoi kaksi kaunista tammavarsaa. Toisen varsan perhe kasvatti itse itselleen, toinen varsa oli puolestaan liisinkivarsa, josta kehkeytyi hieno kilpahevonen. Ripsiina kärsi elämänsä aikana jos jonkinmoisesta sairaudesta ja vaivasta, jonka vuoksi se päästettiin kärsimyksitään jo 17 vuoden iässä.

Jälkeläiset

s. 13.10.2015, o. Mörkövaaran Vainaja (i. Pyriitti) omistaja: Axel
s. 13.01.2016, o. Mörkövaaran Joviaali (i. Juoppohullu) omistaja: Ninni H.
s. 27.02.2016, t. Mörkövaaran Vionella (i. Tervalan Leonart) omistaja: Siuri
s. 02.04.2016, t. Mörkövaaran Veriapila (i. Hynynen) omistaja: Tuulia T.
Viola ei ole enää käytössä jalostukseen.

Kisakalenteri - sijoituksia KRJ 44, ERJ 44, KERJ 45, VSR 5 kpl

06.08.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 06/40
12.08.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/40
13.08.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/30
17.08.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 06/47
20.08.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/75
21.08.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/30
25.08.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/30
26.08.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
28.08.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/30
29.08.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
31.08.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/30
01.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
01.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
02.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
02.09.15, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/30
03.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
04.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
05.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
05.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
06.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
06.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
07.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
07.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
09.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
09.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
10.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
10.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
10.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
12.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
12.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
12.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
12.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
13.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
13.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
13.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
13.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
14.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
15.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
15.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
17.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
17.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
18.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
18.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
18.09.15, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30

31.08.15, VSR CUP (kutsu), Helppo C, 05/32
31.10.15, VSR CUP (kutsu), CIC1, 01/30
31.12.15, VSR CUP (kutsu), CIC1, 04/40
31.03.16, VSR CUP (kutsu), Helppo B, 07/89
30.06.16, VSR CUP (kutsu), 110cm, 03/81
05.08.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
07.08.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
09.08.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
10.08.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
12.08.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
13.08.15, ERJ (kutsu), 110cm, 05/30
17.08.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/78
20.08.15, ERJ (kutsu), 110cm, 03/30
21.08.15, ERJ (kutsu), 110cm, 05/40
24.08.15, ERJ (kutsu), 110cm, 02/40
25.08.15, ERJ (kutsu), 110cm, 05/40
26.08.15, ERJ (kutsu), 110cm, 05/30
31.08.15, ERJ (kutsu), 110cm, 04/30
06.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 01/33
09.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 05/33
09.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 01/30
11.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 01/33
13.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 02/30
13.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
15.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 02/30
15.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
16.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 02/23
16.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 03/30
17.09.15, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
18.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 04/30
19.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 03/37
21.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 02/37
21.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 01/30
22.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 04/40
23.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 02/40
24.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 02/40
25.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 05/30
28.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 01/30
29.09.15, ERJ (kutsu), 110cm, 05/40
03.10.15, ERJ (kutsu), 110cm, 03/30
04.10.15, ERJ (kutsu), 110cm, 04/30
06.10.15, ERJ (kutsu), 110cm, 05/40
07.10.15, ERJ (kutsu), 110cm, 01/30
07.10.15, ERJ (kutsu), 110cm, 06/40
07.10.15, ERJ (kutsu), 110cm, 05/40
09.10.15, ERJ (kutsu), 110cm, 04/40
12.10.15, ERJ (kutsu), 110cm, 01/40
30.03.16, ERJ CUP (kutsu), 100cm, 08/126
31.05.16, ERJ CUP (kutsu), 110cm, 14/215
18.08.15, KERJ (kutsu), CIC1, 07/53
19.08.15, KERJ (kutsu), CIC1, 07/53
24.08.15, KERJ (kutsu), CIC1, 03/35
29.08.15, KERJ (kutsu), CIC1, 02/40
02.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 06/50
03.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 07/50
04.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 02/40
05.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 02/50
05.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 04/30
06.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 02/30
07.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 03/30
07.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 03/34
08.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 05/30
09.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 04/34
09.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 02/30
09.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 03/30
10.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 04/30
11.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 02/38
11.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 05/40
12.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 02/22
14.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 05/40
15.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 05/50
18.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 03/50
19.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 02/36
22.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 03/40
25.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 04/40
25.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 05/36
27.09.15, KERJ (kutsu), CIC1, 04/40
03.10.15, KERJ (kutsu), CIC1, 01/17
04.10.15, KERJ (kutsu), CIC1, 05/40
09.10.15, KERJ (kutsu), CIC1, 06/40
11.10.15, KERJ (kutsu), CIC1, 04/17
14.10.15, KERJ (kutsu), CIC1, 02/32
18.10.15, KERJ (kutsu), CIC1, 05/30
21.10.15, KERJ (kutsu), CIC1, 03/30
26.10.15, KERJ (kutsu), CIC1, 01/40
28.10.15, KERJ (kutsu), CIC1, 03/30
01.11.15, KERJ (kutsu), CIC1, 01/30
01.11.15, KERJ (kutsu), CIC1, 04/30
04.11.15, KERJ (kutsu), CIC1, 06/40
06.11.15, KERJ (kutsu), CIC1, 06/40
23.11.15, KERJ (kutsu), CIC1, 04/40
24.11.15, KERJ (kutsu), CIC1, 02/40
26.11.15, KERJ (kutsu), CIC1, 06/40
28.11.15, KERJ (kutsu), CIC1, 02/40

Valmennukset ja päiväkirja

10.08.2016
Viola on nyt ilmoitettu mukaan ensimmäisiin laatuarvosteluihinsa. Tänään oli viimeinen ilmoittautumispäivä elokuun este- ja kenttäratsastusjaoksen tilaisuuksiin, joten pakkohan sinne oli parit hepat heittää, joista yksi oli siis Viola. Tamman jälkeläisistä kolme on päässyt jo enemmälti kisailemaan eri lajien parista, joista Joviaalilla ja Vionellalla on melkeinpä jo täydet sijat kaikista lajeista. Näin ollen pistetilanteet ovat suhteellisen hyvät, toki riippuen tuomareista, joten kovasti toivoisimme ykköspalkintoja saatavaksi. Violan rakenne ja sukulaisten saamat pisteet ovat tietysti hieman epävarmoja, jonka vuoksi emme kaihda kakkospalkintojakaan, tulee jos on tullakseen. Toki kaikista tärkeintä on se, että Viola malttaa käyttäytyä tuomareiden edessä, eikä tuo juuri tärkeimmällä hetkellä hienoja taitojaan julki. Voin jo melkein sielun silmin nähdä, kuinka tamma nappaisee tuomarin kädestä hänen ojentaessa käden Violan kaulalle rakennetta ihmetellessä. Pieni kurinpalautus voisi olla siis ennen kehään menoa paikallaan, mutta eipä kannata alkaa liikaa piruja seinille maalailemaan. Pitäkäähän peukkuja ja toivottakaa onnea, sillä sitä me varmasti tarvitsemme...

16.01.2016
Loppuvuosi meni Violan kanssa viimeiset sijoitukset kilpakentiltä keräten, sekä sen jälkeen mammalomaa enemmän ja vähemmän vietellen. Viola pääsi marraskuussa kilpaeläkkeelle, keräten vihdoin ja viimein kentänkin puolelta vaaditut sijoitukset kasaan. Talven alkupuoliskolla tamma alkoi jo hieman näyttämään väsymisen merkkejä pitkän kilparupeaman jälkeen, joten ihan hyvä oli päästäkin nyt huilimaan. Näin ollen pääsemme myös vihdoin varsauutisten pariin! Lokakuussa Viola varsoi ensimmäisen jälkeläisensä, saaden suloisen rautiaan oripojan, joka nimettiin Mörkövaaran Vainajaksi. Hyvärakenteisella varsalla on molempien vanhempiensa tavoin hyvät rahkeet useaan eri lajiin tulevaisuudessa, joten pidetään kovasti peukkuja, että Vainajaa nähdään joskus kilpakentillä saakka. Orille kävi sikäli hyvä tuuri, että se löysi aktiivisen kodin Axelin luota Kaunan suomenhevosista, joten eiköhän me vielä kuulumisia tulevaisuudessa kuulla. Uusi vuosi alkoi myös varsatouhuilla, kun Viola varsoi pari päivää sitten toisen jälkeläisensä, tälläkin kertaa orivarsan. Mörkövaaran Joviaaliksi nimetty ori on äärettömän hyvännäköinen jo näin nuorena, joten eiköhän siitäkin ole vielä vaikka sun mihin kasvaessaan. Orille ei toistaiseksi ole vielä löytynyt sopivaa kotia, mutta eiköhän pieni mies pääse jossain vaiheessa oman ihmisensä hoiviin. Kova vauvakuume on edelleen kahdenkin jälkeläisen jälkeen, joten eiköhän rueta kovasti pohdiskelemaan Violalle kolmatta oria...

20.09.2015
Kuukaudet ovat taas vierineet vauhdikkaasti, mutta onneksi minulla ei ole loppukesästä ja alkusyksystä muuta kuin positiivista sanomista! Violan kilpaura lähti yllättävänkin hyvin käyntiin, vähän etukäteen kun pelkäsin, että saadaanko siitä kisaratsua koulittua ollenkaan. Yllätys oli siten suuri, kun Viola alkoi alusta alkaen niittää kilpailuissa sijoituksia, tehden hyviä suorituksia kerta toisensa jälkeen. Toki kilpailuissa on selässä saanut olla äärimmäisen napakkana, mutta loppupeleissä sen on saanut melko vähällä toimimaan. Täten voinkin ilolla ilmoittaa, että tamma on saanut jo halutut +40 kisaa kouluratsastuksen parista, jes! Myös esteiden parissa lähestytään hyvää vauhtia kohti tavoitetta, eikä enää puutu kovinkaan montaa sijoitusta siltäkään saralta. Kenttäratsastuksen parissa olemme sen sijaan ottaneet vähän iisimmin, sen lajin parissa ollaan siellä parinkymmenen sijan kieppeillä toistaiseksi. Miten mahtavaa! Nyt kun Viola on menestynyt kilpailuissa hyvin, enkä enää pidä sitä niin hirveänä hevosena kuin aluksi, on syytä rueta etsimään sille ensimmäistä oria varsahommiin. Heti seuraavasta kiimasta tamma on tarkoitus astuttaa - toivotaan vain, ettei se periytä luonnettaan jälkikasvulleen.

24.07.2015
En edes tiedä mistä aloittaisi Violan kuulumisien kertomisen. Talliin saavuttuaan tamman kanssa ei missään nimessä helppoa ollut, se on oikeasti aika haastava käsiteltävä ja äärettömän itsepäinen sille tuulelle satuttuaan. Parhaimmillaan Viola on vetänyt pelkkä satula selässä pitkin Mörkövaaran maita ja mantuja, kun se otti hatkat karsinasta kesken varustuksen. Lisäksi se on ajoittain lähtenyt melko reippaalla tahdilla kävelemään taluttaessa pienempien hoitajimme käsistä, joten ei meillä hirveästi kehumista käsittelytilanteista ole. Ratsukoulutuksen olemme saaneet sen sijaan hyvään malliin, alkaa koulu- ja esteratsastus hiljalleen sujumaan kuin rasvattu. Eihän Viola selästäkään käsin mitään ilmaiseksi anna, mutta kun sen kanssa malttaa ja siihen jaksaa panostaa, muokkautuu siitä aika passeli ratsu. Sillä on pieneksi hevoseksi aika makeet liikkeet, hyvin pitkät ja pehmeät esimerkiksi ravissa. Seuraavaksi meillä olisi tavoitteet lähteä suuntaamaan kohti ratsastuskilpailuja, sillä täytyyhän tämänkin hevosen päästä edes pari kertaa radoille kokeilemaan. Luulen ettei ensimmäisissä kisoissamme tule juuri muuta kuin sanomista, mutta yritys on kova. Lähdemme kiertämään siis koulu-, este- ja kenttäkilpailuja omaan tahtiin, ainakin taitoa kaikkiin lajeihin löytyy, mutta eri asia kuinka Viola reagoi uusissa paikoissa ja erilaisissa tilanteissa. Hui kun jännittää!

01.07.2015
Tänään olikin hieman erikoinen päivä, sillä kuin sattumien kautta Mörkövaaraan saapui uusi suomenhevostamma. Törmäsin aamupäivällä kaupungilla asioidessani vanhaan tuttavaani, joka minun tavoin kasvattaa aktiivisesta suomenhevosia. Hän voivotteli uusinta tulokastaan, joka on lupaava ja hyväsukuinen nuorikko, mutta silti niin huono käsiteltävä, ettei kukaan ostajaehdokas ole sitä sen vuoksi suostunut ottamaan. Tuttava heitti siinä, että hän mieluusti lahjoittaa minulle tämän hevosen, jos vain sen pystyn ottamaan ja että minulla on sille aikaa. En oikeasti kehdannut kieltäytyä ilmaisesta hevosesta, joten iltapäivällä suuntasin jo katsomaan tätä mahdottomaksi kutsuttua tammaa. Kyseessä oli Violavanja niminen, vajaan kahden vuoden ikäinen pienokainen rautiaalla värityksellä ja hassulla valkoisella piirtopäällä. Kun pääsin tuttavani tallille ja menin karsinaan moikkaamaan tätä, luimisti se heti korvansa ja uhitteli hammasrivistöllään minua. Tälläinen tapaus tällä kertaa. Sain kuitenkin päällisin puolin tutkittua hevosen ja oikeastaan siltä tuntumalta roudasin Violan traileriin ja lähdin sen kanssa takaisin kohti Mörkövaaraan. Toistaiseksi tunnelmat on vähän sekavat, sillä en oikein tiedä mitä tämän tapauksen kanssa teen - yritänkö koulia siitä kisaratsun vai jätänkö sen vain jalostuskäyttöön. Ratsukoulutuksen aloitamme kuitenkin mahdollisimman pian, joten sen jälkeen vasta osaan sanoa tarkemmin tulevaisuuden suunnitelmista. Toivottavasti en kuitenkaan täysin hermojani tule tämän hevosen kanssa menettämään, ja että siitä tulee edes jotenkin minulle hyödyllinen. Nyt tarvitaan kovasti vain tsemppiä ja ehkä hieman onneakin.